Zalbiral

Bi yag odoo byasalgal hiihiinhee umnu ene sedveer bichiheer suuj bna . Zalbiral : Bid yagaad zalbirdag um bol oo urshuul avral guih gej um bol uu ecvel setgel sanaagaa taivshruulah gej um bol uu ,id shidiig husen huleesen tuldaa um bol uu yutai ch bidnii dund zalbiral hiij uzeegui hun lav baihgui baih. Hun alivaa um buhniig hiih yavtsdaa uuruus ul hamaaran butehgui bgaa zuil ee buteehiin tuld daldiin yamar neg hunchind itgej daldaas yamar neg um bolohgui bolgood baih shig sanagdaj ter bugdiig arilguulahiin tuld burhnaas avral erj zalbirdag, zarim ni het yavtsuurch hiirheld avtah ni ch bii zarim ni haayahan zalbiral uilddeg ni ch bii bur zarim ni yadag geech burhand huslee heleed buteej uguurei ta burhan uchraas bidnii husliig biyeluuleh yostoi biz dee gesen setgehuigeer henegguihen zalbirah hun ch bna . Minii neg naiz bi burhanaas guidagchgui shuud l huslee heleed l tushaachihdag gej bil ee neeree hun hun sonin shuu. Odoo shinjleh uhaan hugjij bidnii oyun sanaa uheshgui munh um gedgiig batlaj bna bas hooson oron zai , bidnii amidran bui orchin bol hayzgaargui ih gedgiig ch bas tailbarlaj bna . Hun gedeg amitnii oyunii uul uurhaig sudlah um bol dundarshgui ih bulag baigaag odoo l neg uhaarch baih shig . ene ni bid buh l umnii ehlel buguud alivaa jargal zovlongiin ur undsiig bid uursduu l bii bolgoj baina. Ta setgeldee yamar ur tarina tiim l urgats huraaj avna gesen ug . muu ur tarival ta muu l ur dun uzne sainiig tarival sain l ur dun uzne tegeheer bid oyun sanaagaaraa ter uriig setgeldee tarij bna gesen ug. Hedii chinee uujim saruul oyun sanaagaar umand handana ur dun tiim l bna . Ene bugdiin tailbarlahiin uchir ni zalbiraldaa bid ter tarih gej bui ur ee aravnailaad tarih gej bna gesen ug um . Ter urendee buh husel muruudluu shingeej setgel hemeeh hil hyazgaargui ih talbaid tarij ehelne shuu dee.

Zalbiraliin tuhai bi amerikiin vietnam gegeersen hunii tuhai nomiig unshij duusgalaa. Yostoi arai l gej duusgalaa sonitholgui geheer unshmaar sanagdad unshii geheer noir hureed guriiseer baigaad duusgal aa . Sonirholtoi goyo nom magadgui minii IQ sain hurehgui bsan uchraas zarim zuiliig sain uhaarch oilgohgui bsan baij magadgui tegehdee l duusgasan l um daa. Murun deer burhan chutgur 2 ih zovson baih aa neg ni unshuulahgeed nuguu ni unshuulahgui geed ter dundaas bi zavsar garanguut ni unshij duusgasan bh aa he he he .

Yamar ch bsan bid burhanaas urgelj um neheed guij guvshaad uilj unjaad bailgui burhan tenger ongod shuteendee talarhsan aa ilerhiileh yostoi um bna daraa tedendee zoruilj tsai suuniihee idee budaaniihaa deejiig urgunu. tegeed daraa ni tedentei uuriiguu zovooj bgaa zuiliin tuhai bolon bolohgui bgaa zuiliinhee tuhai yarij ugnu duu tegeed tuslamj husch setgelee ongoitol dotroo saihan yarij huurulduud duusah yostoi um bna ternees bish hereg bishdenguut l zalbirch guij guvshdag ene bol ur dungee hezee ch ugduggui zuil um bish uu . Yagaad uuniig ingej bichiv geheer bidnii medehgui oron zaid ted amidarch bidnii dund baij baidagt gej unshsanaas hoish bi lav dotroo ingej shuteen bolgonoo biyejuulen bodoh bolson um. Magadgui minii bichij bgaag unshaad hajuud suuj bgaa ch um bil uu .

Za ingeed zalbiral gedeg umnii tuhai bodsonoo l bichlee utga sanaagaa sain ilerhiilj chadaagui bol uuchlaarai

Shine doloo honog

Unuudur nartai goyo udur bna havriin uri ali hediin orood modod nahialaad tsetsegs urgaad yag l zunii ugluu shig bna . Ugluu erthen ochij tsag acsan bolohoor nuguu aihtar delhiig donsolgood bsan haniadniih ni vaktsiniig hiilgev bi barag l ene delhii deer ug vaktsiniig hiilgej bgaa suuliin hun bhaa. \suvilagch ni manaih hiihee bolij bgaa shuu tarhalt garahgui bgaa bolohoor taniig hussen uchir hiij ugiye gev. Naidvartai gazar irsniih hojuu ch gesen hiilgeed avsan ni nadad bol buun zavshaan l baiv. Suvilagch gesnees neeree yamar ih huvun zuu tariur shal heregtseegui hergeldeg um be hairan um gej dotroo bodoj suuv. lav l gantshan nadaa gehed l 3 zuu 5 huvun ,2 tariur hergeleh um yamarch hereggui tegeed vaktsinaa neg hiigeed l uldseniin shuud l hayan lee tegehed ter vaktsiniin olj tariulah gej yamar olon hun hetsuudej bgaa boloo. Mongoldoo bsan bol lav heden hun ulhun tariulchih bsan baih daa gej bodoj suulaa. Odoo ch geree sanaj l bna uchirgui huduu usuj hul nutsgen guij haraigaagui ch gelee utaatai ulaanbaaatraa sanaj bna shuu . Oros kino uzej jaal suulaa oros oron ih l uurchlugdsun bololtoi um aa baruuniih shig bolohgesen um uu daa neg l ih bayan tansag humuus l garah um bna shuu dee . Odoo ch mungu erh medel 2 hun gedeg amitniig araatan shinjind ni butsaaj oruuldag um uu daa. Bayjij bas erh medeltei boloh tusam ulam l zerleg deerengui buduuleg bas uhaan muutai bolood baih um . neg l medehed bid altan zagasnii ulgeriin emgen shig oid mod bariaad deer door devhtseed guih vii dee . Unuudurtuu ingeed duusgaya margaash goyo sedveer bichine ee he he

Amidral

Amidrah, amid yavah, amin zuulga ene bugd l neg utga sanaag aguuldag gej bi boddog bsan um . Gesen hedii ch tsag hugatsaa unguruh tusam yagaad ch um bugd l uur uur utga sanaag aguulj hun bur l ene gurvan ugen dund amidraliin toirog uusgen ergeldseer l baidag um bna . Bi sayahan hagalgaand orohiin umnu emnelgiin suvilagchiin asuultand hariulj baisan chin nadaas ih sonin asuult asuudag um bna . Ta yagaad hagalgaand oroh gej bgaan tand hagalgaanii daraa tuluvluj hiih gesen zuil bna uu gej asuusan um. Bi balmagdsandaa yu helj chadahgui duugui l suul aa unendee bol hen ch ene asuultand amarhan hariulah bsan baih l daa eruul boloh gej tegeed ajil turul buhii l durtai zuilee hiine gej gevch nad bol tegj sanagdsangui yagaad ch um bi hagalgaanii daraa minii amidrald yamar uurchlult garch boloh yaj ger bulee tejeeh uuriiguu yaj dahin erguulj heviin amidrald oruulah geed asar ih um hiih bolon bodoh yostoig oilgoson um . Bi alivaa umiig urgelj l gantsaarhanaa baij bodoj tungaah durtai yagaad ch um minii huvid olon um bodoh bolovsruulah bas muruuduh shine sedev garch irsend bi ih bayarlasan shuu. ene buhniig nurshihiin uchir ni bid amidrald denduu hariutslagagui handdag um bna gedgiig heleh gesen um. Jishee ni huuhdee hairlaj bna geed togloomoor bulj ugdug hirnee ter ih hairaa huuhdiinhee togloomond shingeej ter togloomiin l hairlaad bas nudlen hamgaalaad huuhdee togloom oo evdlee dahij avch uguhgui gej zagindag hirnee bid ter avch ugsun togloomoor ni huuhedteigee tsug togloj bsan bil uu ? ug ni togloj bsan bol bidnii ter ih hair togloomond bish huuheded mini hureh l bsan shuu dee. Tegj baij l amidral hair deer togtono shuu dee . Amidraliin tuhai bodohod bid goliin usnii ursgal shig ursaad l ungurdug um shig . Bi idehiin tuld amidarch bna uu amidrahiin tuld idej bna uu gesen teneg gemeer ch asuultiig sonsood ineegeed l ungurdug bsan um tegvel bi unuudur bid amidrahiin tuld iddeg , ideh umaa olohiin tuld ajilladag tegj baij l amid yavj hun bolsniihoo hergiig buteej ger bultei huuhedtei bolj sain saihan buhniig uzehiig husdeg gej hariulah baih magadgui teneg ch um uu heterhii engiin baij boloh ch bid alivaa umiig denduu hund bas hiisver ,uuriinhuu oyun uhaanaar uhaj oilgoj bolohoorgui bolgochihood tuundee buhimdaad baidag baih aa.

Amid yavah ene bol yostoi l idehiin tuld amidardag humuusiig heldeg baih ideh hool huns ni yamar ch zamaar oldson bai hamaagui idej l baival bolloo gesen ug. Uuniihee tuluu ted yu ch hiij medeh ayultai uls heniig ch hudaldaj bas urvaj chadah humuus.

Ami zuulga ene bol huurhii hun boloh yosgui humuus hun bolj turchihuud budilj yadarch yavaa humuus baih daa . Tiim bolohoor humuusiin uruvch setgel , buyanii baiguullagiin buayanaar l amidardg humuusiig heldeg baih

Bi yagaad ch um ene gurvan zuiliin tuhai boddogoo bichihiig hussen um . Unendee bi ter hagalgaanii suvilagchid yu gej hariulah bsan geech

Bi aavaasaa denduu bagadaa hagatsan bolohoor nasan turshdaa setgeldee aaviigaa uguilj
gantsaardaj bas udii hurtel aavtaigaa setgel dotroo yarij irsen um . Minii ene setgeliin sharh nad denduu ih ahadsan sharh bsan bolohoor bi odoo hurtel edgeej chadaagui baih l daa. Tiim bolohoor bi zugeer l huuteigee hamt hugshruhiig husch bna gej hariulah bsan um. Yagaad minii huuhduud minii zovlong davtan edleh yostoi gej bi hezee ch zuvshuuruhgui bas husehgui tiim uchraas l bi hagalgaand orohoor shiidsen bi buh zovlong daagaad garna bi zaaval amidrah bolno bi yagaad ch buuj uguhgui shine amidral nad dahin um buhniig ehlehed tuslah bolno . Bi ingej ilan dalangui hund yarij chadahgui bolohoor uuriiguu zorigjuulahiin tuld bichsen um . Buh um saihan bolno sain saihan buhnii urgeljeliig tasalduulahgui urgeljluuleh bolno .