Tsenher jiinsen hurem

Zunii nar eesen ugluu Bold yagaad ch um ih l ertlen bosson bailaa. Tereer shunu noir ni huljij untah uguin hoorond iinhuu uur tsailgajee. Moskvagaas amraltaaraa irsen Bold ene ugluu uuriin bagadaa amarch bsan ,huuhed nasniih ni martagdashgui saihan ueyiin neg heseg bolson olon ulsiin Nairamdal zusland dadlaga hiiheer bolj yavah gej yarsan ni ene ajee. Huvtsas hunar oir zuuriin um aa beldsen Bold zuslangiin ajilchdiin avtobusand suuhaarMoskvagaas avsan tsenher jiinsen hurmee umsun gereesee garan alhlaa. Yagaad ch um zam zuuraa Nairamdald amarch bsan dursamjtai uyeudee bodon aanai l zusland yavah gej bgaa huuhed adil huurun dogdolj bailaa. Zusland amarch bhdaa udur untah durgui shunu untahiig meddeggui urgelj l sonin saihan adal yavdal dund harvasan sum shig hurdan unguruh zuslangiin udruud setgeld ni zuraina. Boldiin huvid bagshlana gedeg tiim amar zuil bish ch gesen zuslangiin udirdagch bagsh nar ni um umand aviyastai duulna ,bujiglene , jujiglene, er ni um umiig ih l sain ezemshsan humuus shig sanagddag bsan tul tuunii dotor bi chadah bolovuu gesen bituuhen aidas setgeld ni hurna.
Bold neg l medehed ajilchdiin avtobusnii buudal deer irsen blaa. Hun bur iinhuu ugluu busdaas ertlen ajildaa yavj bgaa uchir ni amragch huuhduudee irehees umnu amjij ajildaa yarch yavaa ni ene. Avtobusand suugaad Bold ergen toirnoo bituuhen ajiglalaa zarim ni uuriinh ni bagad amarch bhad bsan humuus yag l ter uyeiinh shigee heveeree baihiig haraad yamar hugshirduggui um be gej bodon suuna .
Tanil bolson zamaar avtobus yavsaar zahirgaanii umnuh talbai deer irj zogsloo. Bold buugaad shuud l tuv bairiig zuglen ahlah udirdagchtai ni uulzah gej alhlaa. Ahlah udirdagch gej turanhai undur bagsh emegtei tuuniig Sonor bulegt ajillah bolsniig duulgaad Amgalan bagshiin udirdlagan door dadlagaa hiihiig hellee. Amgalan bagshtai uulzahaar ochihod ter ih l albarhuu uuriiguu taniltsuulan huuhed huleej avah beltgelee herhen hangasan tuhai yariad uruu bairuudaar daguulan yavlaa. Boldiin umnu tanil orchin davtagdashgui uner, eznee tesen yadan huleej bui met jimbiitel zassan ornuud yagaad ch um ih l dotno sanagdlaa. Urd ni huuhed bhdaa amarch bsan tuhaigaa Amgalan bagshtai huuchlah zuuraa zarim zuiliig ih l gaihaj ajiglaj yavlaa. Amgalan bagsh Boldiin bairlah uruug zaan ugch um humaa tsegtslen shine huuhduudiig huleen avahad beltgehiig sanuullaa. Urd ni amarch bhdaa ter bur chuluutei orood baidaggui bagshiin uruund unuudur Bold uuruu bagsh bolchihson suuj blaa. Moskvagaas irehdee gangarsan jinsen tsenher hurmee tailan oir zuuriin um aa gargan yanzlah zuuraa udirdagch bagsh ni ih l zarchim ch bas degtei nileed albarhuu hun bolohiig bodoj suulaa.
Tud udalgui hotoos amragch huuhduudiin avtobusnii tsuvaa tsagaan haalgaar orj irlee. Ih l bayar huurtei bujignaldah huuhduud emchiin uzlegt orj bulegt huviarlagdah muchuu tesch yadan huleene. Zarim ni naiz nuhduuruu irsen tul tsug neg bulegt huviarlagdahiig husch zarim ni arhag amragch nar bololtoi egee l gertee irj bgaa met avirlah ni neg l tanil dur zurag blaa. Bold nadad yamar huuhduud huviarlah bol gesen shuu um bodon busad bagsh naraa ajiglahad zarim ni huuchin amarch bsan huuhduudee avah gej , zarim ni sport,urlagt sain huuhduudiig songoj avah gej ahlah udirdagchiin naana tsaaguur orj guildene.

Etsest ni Bold nad yamar ch huuhed yahav dee huuhed l um chin gej bodoj suulaa. Boldiin bulegt huviarlagdsan huuhduud ali hediin irj bagshiigaa huleen zogsoj bailaa. Bold huuhduudee harval 4 dugeer angias 9 –r angi hurtle tom jijig baahan huuhed holiod huviarlchihsan bailaa. Bold dotroo jaahan golomgui bsan hedii ch tuund yamar huuhed songoh erh baih bish hii demii l huuhduudee toiron harj ehnees ni avahuulaad uruu uruund ni huviarlaj ehellee. Hot huduuguus niilsen 40-d huuhed nas oiroltsoo , esvel angi oiroltsoo negenteigee neg uruund oroh gej zutgene. Huuhduudee uruund ni huviralasnii daraa Bold bagsh huuhduuddee bulgee taniltsuulj huuhed burt uruunduu yu hiih tuhai zaaj garlaa. Hedii dotroo uuriiguu shoolon ineej bsan ch gadnaa bagshiin durd orohoos argagui tul udirdagch bagshiin negen adil ih l albarhuu yarih gej hicheene . Huuhduud uruu uruunduu orj huvtsas hunar aa yanzalj udiin hoolond oroh bolloo. Buh l bulguud guanznii oiroltsoo jagssan baih tul Bold bagsh ch busad bulgiin huuhduudiig ajij bailaa. Bold bagshiin huvid uurt ni songon shalgaruulaltand tentseegui huuhduudiig huviarlasan met sanagdaj blaa. Huuhed bur l bagshaa bagshaa gene eldev um asuuna shalgaana duu shuu ni chih dujurmuur boldog bol chihee jaahan ch gesen darj suumaar sanagdana . Hoolondoo huuhduud orj yaga tavag halbaga seree, huuhduudiin shulaganaldah duu chimee yagaad ch um tsahilgaan tsohijaadar boroo orj baigaa met sanagdana. Ham hum hooloo idsen bolood Bold bagsh huuhduudee avan bulegruugee alhlaa. Hoolnii daraa udriin untlaganii tsag baidag tul buh huuhduudee untuulah ayand Bold bagsh mordloo uuruu yagaad ch huuhed baihdaa udur untah durgui bsan tul tedniig ch gesen uurteigee adil met sanan hii demii l untaad gesen shuu um yariad uruunuudeer orj garch untsan uguig ni orj shalgana. Bold bagsh hamgiin baga angiin geh huuduudiin uruund orj ochihiod huuduud untah ni buu hel buu haltsgaasan hevtej bailaa. Bagshiigaa harsan ted Bold bagshaas eldviig asuuj shalgaana . Untah tuhai tednii hend ni ch yamar bodol baihgui baigaa bololtoi tul Bold bagsh uuruu manaj untuulahiin tuld tedentei jaahan yaria uduj bgaad untuulahaar shiidlee. Bold bagsh neg jaahan huugiin oron deer zeregtsen hevteed hii demii tednees asuuh umaa olj yadan bailaa . Tegsnee huuduudees aav eej ni yu hiideg tuhai gertee hen henteigee amidardag tuhai ehnees ni asuuj ehellee. Huuhduud ih l hevluuhen hariulj bgaa ni uhuurdmuur bas hair hurem tuund snagdaj bailaa. Negent uuriinh ni hajuud oroo huvaan hevtej baigaa jaahan huugiin eelj irsen tul Bold bagsh nuguuh l asuultaa tuund tavital yagaad ch um ter huu hunjil dotroo shurgan orj chimeegui bolloo. Bold bagsh gaihan hunjliin suhuj harval ter jaahan huu uilsan hevtej bailaa . Bold bagsh hamgiin buruu asuultiig huuhduuded tavisanaa saya l uhaarlaa. Neeree l huuhduud maani yamar aav eejtei baih yund ni sonin baihav dee ternii orond muruudul husliin asuudag baij gej bodon uuriiguu dotroo ih l zemlen bodoj hevtlee. Suhbaatar aimgaas irsen Anu huu yarihiig ch hussengui hunjllusuu ch tsuhuisangui tul uruun dotor chiv chimeegui dunsger uur amisgal davamgailj irlee getel negen huu bagshaa Anugiin aav ni sayahan nas baraad aaviigaa huduuluuleed irsen um gene lee gej hellee. Chimeegui duu tsuutei huduunii jaahan bor huu yagaad ch um Bold bagshid ih l dotno sanagdlaa. Bold bushuuhan bosch huhduudee untahiig anhaaruulaad uruu ruugee hurdan hurdan alhan orj bodol bolon hevtlee. Huugiin uilsan uchriig medsenees hoish yagaad ch um Bold bagshiin huuhed nas , setgeliin sharhluulj yavdag gunigt bodluud sedreh shig bolloo. Bold bagsh yag l ene huu shig bhdaa aavaasaa unchrun hotsorch setgel zurhendee urgelj aaviigaa uguilen sanaj betgerch yavdag bailaa. Huuhed bur l mania aav ingesen tegsen gehiig sonsood busdad ataarhah aavdaa gomdoh, aaviigaa uguileh ter l huuhed nasniih ni biyend ni bagtamgui setgeliin shanalaluud ar araasaa huvrun bodogdoj bailaa. Bold bagsh aavdaa ih hairtai huu bsan tul aaviigaa ungrudug jil eej ni hirendee l beltgej temdeglesen tursun udriin bayaraar aav mini bsan bol enenees iluu goyo temdegleh bsan daa gej helj eejiigee uiluulsnaas hoish hezee ch eejinhee derged aaviigaa uguilj zovoohgui um shuu gej hatuu shiidsen um . Bold bagsh olon ah egch duu nartai tul eej ni huuhduudee hulin duruund gariin ganzganad hurgeh gej uurees avahuulaad udesh oroi boltol ajillana . Tiimdee ch Bold eejiigee zovoohgui deed surguulid orchih umsan gej hirendee hicheesnii etsest iinhuu Moskvad surah urilga avch oyutan boljee . Yagaad ch um Anu huug bodoh tuisam setgel ni uimarch bas terhuug yaj uur shig ni zovj shanalj bgaa bol gej bodohoos baij suuh gazraa olj yadna. Bold bagsh yamarch bsan Anu huug amarch baih hugatsaand bagach bolov aaviinh ni orond aav bolj ter huug erhluulehiig husch baigaagaa mederlee. Oroi bolj buh huuhed untah bolohod dadlaga udirdagch bagsh Amgalan huuhduudee songodog aya sonsgoj untuulah um bol amarhan untdag um ternees umnu ter songodog ayanii tuuhiin talaar sain yarij uguh heregtei gej zuvluud uuruu huuhduuded Bethoven sarnii sonat gedeg zohioliig yagaad bichsen Bethoven yamar hun bsan tuhai ih l sonitholtoi yarij ugluu. Huuhed bur l zuulun egshigleh songodog ayalguug sonoson untah um bolloo. Ter ued Bold bagsh genet udur uilsan Anu huug sanaj tuuniig uruunduu oruulan huugees uuchlalat guilaa getel Anu eher tatan uilj bagshiigaa tevren avlaa Bold bagsh ch nulims dusluulan uuriiguu hezee ch uuchlashgui aldaa hiisendee haramsaj bailaa. Anu huug taitgaruulj uvur deeree tevren suulgahad Anu huu tud udalgui bagshiinhaa uvur deer untaad ugsun bailaa. Bold bagsh huug sereehees bolgoomjlon oron deeree zuulun taviad Moskvagaas gangarch avsan jiinsen tsenher hurmeeree huug huchlaa. Anu huud jiinsen hurem tomdson hunjil met haragdaj ter jaahan huu iim jaahan biyend ih l tom setgeliin hund achaa uuren yavj bgaa met Bold bagshid sanagdaj bailaa. Buh huuhed untsan hoino Bold bagsh huug sereehguin tuld hajuud ni hajuuldan hevtlee. Neg medehed ugluu bolchihson huuhduudee sereeh tsag duhuj bailaa. Bosood hartal Anu huu derged ni baisangui ter ugluu ertlen bosh uruunduu orson um baij ee.
Bold bagsh nariin huraldaand suuj ajil uurgiin huviar bolon hezee yamar arga hemjee boloh hen zohion baiguulah tuhai sonsoj suulaa. Getel Bold bagshid ugluu bur uvliin bairnii huuhduuded u-shugiin amisgaliin dasgal hiilgej baih daalgavar ugluu u-shu bitgii hel oligtoi ch userch haraij uzeegui tuunii huvid hezee ch buteshgui davaa bailaa . Sportiin turuld yamar ch aviyas baihguigee uchirlan heltel udirdagch bas bid ch gesen adil Ganhuu bagshaar zaalga surahgui yah ve bagsh hureltsehgui bna ta zaluugaaraa uvliin bairnii ugluunii gimnastikiig hariuts gej helee. Bold hii demii l butehgui dee gesen shuu um bodoj suulaa. Hurliin daraa Ganhuu bagsh irj amisgaliin dasgal hiihiig zaaj uguh bolloo. Kunfu master gedeg kino uzej l bsan bolohoos uuruu ingej yanz bur bolj huuduudiin umnu garna gej zuudleegui yavsan Bold bagshiin huvid eruusuu buteshgui zuil bailaa. Teglee geed yahav hiij surahaas uur arga uldsengui shunujin l bujiglehgeed bgaa ch um shig esvel nugarch hugarahgeed ch baigaa um shig hudulguunuudiig davtan honoloo. Ugluu bolj Bold bagsh huuhduudeer ushu-giin hiin amisgaliin dasgal hiilgeh bolloo. Bold bagsh ih l hicheenguilen 2 garaa bolon neg huluu deesh urguhud hajuud ni zogsoj bsan bagsh nar serdhiin tsochij unaj tustlaa ineeldlee. Bold bagsh ichsen gej jigteihen yamar butsaad guigeed oroltoi ni bish tsaash ni shunu jin hiisen dasgalaa urgeljluuleed l hiilgej garlaa. Arai gej gimnastik duusch huuhduud hunguhun guij buleg bulegtee ortsgooloo. Hamag huls ni burzaij nuur ni haluu shatsan Bold bagsh ih l ichinguiren bulgiin zug alhahad bagsh nar ineedee barij yadan zogstsgoono. Tud udalgui Bold bagshiin hiin dasgaliin tuhai onigoo ch um shig domog ch um shig tsuu yaria lageraar neg tarhlaa. Teglee geed yamar dadlagaa orhiltoi ni bish tegesgeed namdah bailgui gesen shuu um bodon ugluu bur nuguuh l dasgalaa hiilguulseer l bailaa.Zuslangiin sportiin baga naadam bolj buleg bur temtseend beltgej ehlelehed Bold bagshiin bulgiin huuhduud ch gesen setgel ni hudulchihsun bag bolon huviarlagdaad l end tend ochij burtguuleed guildetsgeej bailaa. Bold bagsh dotroo ish ene hed maani yaj temtseend orj yalna gej bodoj baigaa um boldoo gej tedniigee uruvduj bas hairlaj suulaa. Huuhduud bagshaa manai buleg sags togloh gej bna yavj baliashiglaya gehed ter ugui gej chadsangui tedentei tsug temtseenii talbairuu alhlaa. Bold bagshiin buleg ch temtseeniig ehluuleheer bolj huuhed bur hashgiraldaj irehed Bold bagsh dotroo bas ch ugui setgel ni dogdolchihson suuj bailaa.Uuriinh ni bulgiin huuhduud ih l daichin temtseldej iish tiishee guih ni uruvdmuurch um shig ted baidgaaraa l hicheene teglee ch gesen ugiin sportod saingui bagshiigaa duuriasan um shig navsaitlaa hojigdoj garlaa. Hirendee guigeed l baih um ter bumbug ni yasan ch uudgui um mania bulgiin shiitend l orood baih um . Busad bagsh nariig harah ni ih l ulairchihsan unen setgelesee uurlachihsan end tend ochood heruul zarga hiichihsen guij yavah um . Bold bagsh dotroo ingej yadag bna aa huuhduud l horondoo togloson shig toglood neg udriig hugjuud l unguruuvul boloo sh dee gej bodno. Tegtel ugui ajee busad bagsh nar nud ni ulaanaaraa ergeldchihsen buun uur utsaar bolchihson yavtsgaaj baih um harahad ineedtei ch um shig. Sagsnii temtseenii daraa zadgai talbaid sportiin turul boloh karate,taekvondo, u-shugiin temtseen bolj bailaa jaiglaj harah ni uuriinh ni dasgal hiilgedeg uvliin bairand u-shugiin mundag mundag suragchid amarch bsniig haraad uuriin erhgui gazriin gavaar orchihmoor sanagdaad yavchihlaa.

Baga olimp duusch shagnal garduulj oroi ni disko boloh bolloo. Bold bagshiin huvid duu hugjmiin Haltar basg ni uurtuu ni tsug ajillaj baigaa tul ih l saihan sanagdaj bailaa . Huuhed baihdaa Haltar bagshtai notsoldoj bas duulj ,ih l hugjuuntei bdag bsan tul bagsh nar dotroos ih dotno sanagddag bailaa. Nairamdal zusland Haltariin zam geed jijighen jim baih ter jimeer Haltar bagsh hugjmuu uuren uvul zunii hothonii hoorond zuuj yavdag bailaa. Unen ugtei bas ch gui zuslangiin sain muu um umiig tuulj unguruulsen bolohooroo neg helsen ug ni ih l nuhasttai sonsogddog bsan um .
Udur honog haravsan sum shig ungurch Bold bagsh ch neg uye bodvol ovoo turshlaga suuj bailaa. Oroi huuhduud untsan hoino tsug ajilladag bagsh nar ni Bold bagshiin nairuuldag shuliig uuna geed uruund ni tsuglaj hugjiltei yaria urnuulne. Bagsh bur l huuhduudee magtaj uuriinh ni bulgiin huuhduud busdaas iluu geh met am uralduulan magtaj ugnu. Bold bagsh ch tud udalgui ter yariand dasch bas duugui baihguig hicheene. Bagsh nar buh huuhduudiig minii huu gej duudna. Argach ugui biz dee hed honog ch gesen ter huuhduudiin huvid aaav eejiin bas orloj baigaa bolohoor. Ehnii ued Bold bagshid minii huu gej duudah ni ih evgui bailaa. Dunguj 20 garch yavaa zaluuhan bagsh uuruusuu nasnii huvid tiim hol zuruugui huuhduudiig minii huu geed baih ni utgagui met sanagdana. Odoo ch Bold bagsh hediin ter ugend dasch huuhed buriig l minii huu geh boljee.

Bold bagshiin bulegt yanz buriin huuhduud irsen bailaa. Zarim ni gadaadad amidardag, zarim ni huduu bur sumaas irsen, zarim ni olon huuhedtei ailiin baga ni geed. Ter huuhduud dotor Uvs aimgaas irsen Bold bagshiin Anutai ni nas chatsuu jaahan huu baidag bailaa. Anh udaa ter holoos sumaasaa shuud niisleld irj amarch bgaa huud buh um sonin sodon. Terhuu 14 huuhedtei ailiin baga ni umsanjee. Ih l gangarch umssun gutal ni neg l bish haragddag bsan tul Bold bagsh gutliin tailuulj uzehed tereer haluun zunaaar uvliin tsoo shine ustei gutaltai irsen baijee. Aav eej ni uvul umsguh gej sumiin agentaas hudaldan avsan uvliin shine gutliin huugee zusaln yavah ued umsguud yavuulchihjee tiim olon huuhedtei aild ter bolgon shine gutal huvtsas avch uguud baih bolomj yamar baih bish ali shine goyo gesniin uliral hamaaralgui umsguud yavuulchihjee. Huugiin hul nulurchihsun tuuniigee ch jaalhuu tooson shinjgui shine gutaltai goyo baigaa bololtoi hulnuusuu salgana gej ugui. Bold bagshiin anhnii tsalin buusan tul chuluu avaad hot orj gertee ochingoo huud zahaas zunii gutal avch uguhuur ugluu ert hot yavla. Gertee Jaahan amarch gaduur bas jaahan hesch tsug surdag naiz nartaigaa uulzsan shig udriig unguruuj oroi ni zusalndaa butsaj irlee. Shineer hudaldan avsan gutlaa huud uguhud huu ihed bayarlan umsch bain bain hulruugee haran suuj bailaa. Huuhduudeesee udur yu hiisen yaj unguruusun tuhai asuuhad bulgiinh ni jaahan ohiduud bagshidaa Anug hovloj garlaa haraaliin ug helsen emegtei huuhdiig tsohison ih sahilgagui bsan gej ireed l ajiglaad baih ni ter udur Anu busdaas ontsgoi hudulguun tei duu shuu orson haragdaj bail aa. Bold bagsh dotroo yamai daa tur bolovch zovlongoo martaj ineej hugjilduj baigaa ni gej bodloo. Uruunduu ortol shuugeen deer ni udriin hool ni bas untsguus ni huruugaaraa emtelsen bairiin 7tug 20 mungunii tort 2 shil ulaan us tavisan bailaa. Hen tavisniin asuuhad Anu bagshiinhaa udriin hooliig guanznaas avch tavij bas ch ugui hoolniih ni uuhiig tuugeed busdad iduulsen bailaa. Uchir ni Bold bagsh uuh idej chaddagguig ter huu sain ajiglajee. Udur ni hotod baidag emee ni ergej irsen tul ergeltneesee bagshdaa uldeesen ni ene ajee. Huuhed bolson hoino tesne tesne gehed yaj tesehev tortniihoo bulangaas huruugaaraa emtelj idej horhoigoo gargasan ni iinhuu uldjee. Bold bagsh ih l bayarlaj ter bolgoniin huvaaj idchiheed huuhduudteigee garch uuland zugaalahaar alhastgaalaa buh huuhduud l eldviin sonin hachin yarij bas bagshiigaa gert ni ochvol ingene tegne geed l huurhun huurhun um yarij yavtsgaaj bailaa. Bold bagsh hen bagshiigaa gertee urih ve geed l huuhduudeesee asuutal bugdderee l amandaa shaagildan bi bi bi gej garlaa harin Anu huu ni yu ch duugrahgui bsand Bold bagsh dotroo jaahan gomdoshiij Anu chi bagshiigaa urihgui um biz dee getel ta shuud l yavaad ir gej bna. Chi yugaar dailah um be getel zairmag bas salat gej bna huduu chi ene bugdiig beltgej chadah um uu getel ta l irj chadval bi chadna aa gej hariullaa. Neeree iim jaahan baij bas ih hersuu, uhaantai huu shuu gej uuriin erhgui bodogduulna.
Udurjin ih yadarsan tul oroi erthen huuhduudee untuulaad amrahaar shiidej Bold bagsh huuhduudee toirch yavlaa. Anu bagshaa ta nadtai untahgui um uu geh duu uurih ni bodliig sarniulj orhiloo. Bold bagsh tegne ee geed garch yavahdaa busad huuhduudiin uruuguur orj hunjluu tiichlen unagasan huuduudiin hunjliig zasch zarimiinh ni huvtsas hunariig evhsen shig uruu uruuguur orj garch yavlaa. Ergej Anugiin uruund orohod huu ih l huurhun buh geechiin untaj bailaa. Bold bagsh Anug sereehguin tuld uruunduu orj hajuuldlaa. Huuhed bur yan yanziin bairlalaar untah ni tednii zan aashiig todorhoiloh met zarim ni hamag biye humin untah, zarin ni hamag hunjluu tiichlen yarj haish yash untah ni ihed sonin. Bold bagsh margaashnaas ni ehelj huuhed bur deer zan baidliin todorhoilj tuuniig ni untaj baigaatai ni haritsuulah tuhai bodoj hevtlee. Huuhdiin ertunts Bold bagshiin huvid hamgiin sonin bas tailagdahsgui onisogo met sangddag bolson bailaa.
Huuhduuiin amraltiin hugatsaa ch duusch huuhed bur nutgiin zug hulgiin joloo zalah tsag oirtson bailaa. Huuhduuddee denduu ih dassan Bold bagshiin hivid yagaad ch um ih l iutgartai udur honog irj bui met sanagdana. Huuhduud ger geriin zug yavah bolohod buleg bur chin setgeliin yaria urnuulj zarim ni uilj bas duulj negen martagdashgui shuniig bagshtaigaa unguruudug saihan ulamjlal odoo ch gesen ene zusland ni hadgalagdan uldjee. Bold bagsh huuhed burt anh irehdee yamar huuhed baisan yaj hugluj bsan geed l hugjuuntei much buhniin sanagduulam hugjiltei yaria urnuulehiig hicheene.
Tsag ali hediin shuniin 12 tsag bolson tul huuhduud untahaar hevtetsgeelee ted suulchiin udur tul untahiig tiim ih hussengui yanz buriin yaria urnuulseer l bailaa . Bold bagsh huuhduudee orhin garch jijuur bagsh bsan tul ugluu ertlen yavah huuhduudiin huviar, zamdaa avch yavah huurai hunsniih ni zahialga uguh geed ajil ihtei blaa. Shun ihed oroi bolson tul Bold bagsh jaahan ch gesen noiroo avahaar hevtlee. Uureer Bold bagshiin hulnii havid neg l um teegleed baisan tul serj harval orniih ni hulnii havitsaa Anu huu ni untalgui chimeeguihen suuj bailaa. Bold bagsh gaihan yu hiij suugaa ve untahgui yagaav gej asuuhad huu bagshaa bi odoo 2 tsagiin daraa yavlaa sh dee geh huugiin gunigtai hooloi duugarahad bagshiin noir uuriin erhgui huljij orhiloo. Bold bagshid hamgiin hetsuu uye bas ene l much bailaa . Anu huugee yavna geheer setgel ni hachin bolj uuriin erhgui nudend ni nulims tsilegneed ireh tul ali bolohoor uuriiguu sataaruulj uur um hiihiig suuliin hed honog hicheedeg bolson bailaa. Bold bagsh demii l huug tevren hevteh zuuraa huugiin setgeliig sergeesen oligtoi c hug helj chadahgui hii l dotroo shanalna.
Ugluunii 6 tsag bolohod Suhbaatariin huuhduud yavah tsag bolj bulgeeree ertlen bosch tus aimgaas bulegt ni irj amarsan huuduudee udeh bulgiin toirog hiij ehelllee bugd l gar garaa barin toiron zogsoh huuduud maani uilah ni uilj bas gunigtaihan Nairamdliin valis duugaa ayalan zogsono. Bold bagshid Anugaa yavulna gehed uneheer hetsuu bailaa. Anu huuhed bur deer ochij gar barin salah daa bagshiinhaa umnu ireed uur luu ni ch haralgui ungurun yavlaa. Bold bagsh uuriin erhgui huug tevren avahad huu bagshiigaa tevren eher tatan uilj garlaa Bold bagsh ch tevchsengui hii demii l nulims dusluulan yavgan suuhdaa Anu d bagsh ni chamd 2 zuil zahiya herev chi tuuniig martahgui baih um bol bagsh ni hezee ch baisan hamaagui haana baigaa gazar chin olood ochij uulzana gej heleed huud haraal helehgui baih, bas ohiduudiig gomdoohgui baihiig hellee . Huu tolgoi donin avtobusnii zug alhlaa. Buh l huuhduud gadaa garch avtobusand suusan huuhduudiig gargaj uguhud avtobus hudluh terhen muchid Anu huu avtobusnii tsonhiig balban baidgaaraa bagshruugaa temuulen uilj garlaa. Bold bagsh avtobus dagan guiseer avtobus dald oron ortol garaa dallan Anugaa udlee.
Uruunduu orj irehed neg l nam gum huuhduud ni bugd butsan tul ih l eli huli sanagdaj bailaa. Genet Bold bagshiin hartsand neg zuil sodon tuslaa. Tuunii Anugaa huchij untuuldag bsan bas haaya gangardag baisan tsenher jiinseh hurmiin Anu urgelj uuruusuu tom ishtei shuureer uruug ni shuurddeg bsan shuuren deeree ulgun orhison bailaa. Bold bagshiin nulims uuriin erhgui asgarch jaahan huuhed shig eher tatan uillaa. Amidraliinh ni jaahan ch gesen neg heseg bolj bagshidaa uhaaral , amidraliin utga uchriig medruulsen jaahan huug Bold bagsh bodoj sanan uilsaar l bailaa. Genet albarhuu bairiin duu garch Bold bagshiig bulgee huleelgej uguud oroi ajilchdiin unaagarr hot yavah bolson tuhai dadlaga udirdsan bagsh ni helehed Bold bagsh saya l sehee orj uldsen buh ajluudaa amjuulan um humaa bagtsalj booj ehlellee.
Bold bagshiin bagshlah dadlagiin ehnii garaa iinhuu undurluj olon saihan dursamjuudiig setgeldee teen ajilchdiin avtobusnii buudalruu alhaj yavah ued dadlaga udirdsan bagsh ni ih l olon sonin huuhdiin adal yavdlaas huurnen yarij bailaa. Tsenher jiinsen hurmee umssun Bold bagsh daraagiin eeljiin huuhduud irtel hed honog gertee amarhaar iinhuu geriin zug joloo zallaa.

Emeegiin boortsog

Bi emeegee uur tuurhen sanadag hurdan shalamgai hudulguuntei jijighen hugshin bsan um namaig baga baihad huduunuus gert irj emchluuleed butsaj bsan shig sanagdah um . Ter tsagaas hoish emee maani burhanii orond zalarch bi gedeg hun , emeegiin hairiig amsaj ,erhelj uzeegui ussun um.
Harin minii uguuleh gej baigaa hun bol minii bagiin naiziin maani emee bid huuhed baihiin l tedniiheer orj garch tavagtai chihriin hoosolj, boortsog, bansh buuziin idej ussun duu. Emee alivaad gyarhai , ajilsag , bas huuhduudee ih degtei usgusun hun baidag um buh huuhduud ni deed surguuli tugsuj ,ach guch naraa usgusun hun dee. Medeej emee bolgonii l hiisen gaviya baidag baih l daa ene buh zuil tegehdee dejid emee maani zaluugaaraa belevserch 8 huuhdee daguulan hot huree gazar baraadaj zuu utas shaglaj um oyoj , heden huuhdee hooson honuulalgui hoyor iduulehgui hun bolgoson um ter ued gants biye emegtei 8 huuhdiig usgunu gedeg yamar hetsuu bolohiig tsuvdaa daaj yadan urguj heden huuhdee hoolloj bsnaa nad yaridagsan. Hichneen jil setgel dotroo uilj zovj shanalj bsan ch gesen horvoogiin hatuu hutuug daaj l garsan um.

Hediigeer surguuli soyol tugsuugui ch gesen erdem nomd shamdan surahiig iiluuteid uzdeg emee maani ayamr ch erdemten mergedees hol davsan uhaantai hun dee.

Oroh bolgond emeegiind baidag um gevel belen buuz bansh, darsan baitsaa, boortsog ene bol emeegiin baingiin hoolnii jor. Ter bugd ni amttai ch gej jigteihen bi bol boortsognoos ni tsaind hiigeed l ih iddeg um. Negen udaa emeegees boortsog hiih joriin asuusan chin engiin l neg baidag l jor tegehdee ter jorondoo emee buhii l setgelee shingeedeg bolohoor tiim saihan amttai boldog baih gej bi bodloo.
Asar ih setgeliin hattai emee maani hairtai huugee aldah ter muchid bi hamt bsan um eh hunees l tiim setgel garah baih olnii dund nulimsaa barij , setgelee changalan gantsaaraa baihdaa jaahan huuhed shig megshin uilj baisniin bodoh tusam setgel mini uragdah shig boldog um . Udii nasaltlaa ih l zovlongiin ard garch chadsan hun shuu dee. Turdeg tergen deer yavdag ch gel ee emeegiin turdeg tereg buren tonoglogdosn tergeniih ni hajuud ulguutei yavah savhin uutand galiin haich , shanaga , oir zuuriin davs idee geed buh um bii. 90 garsan ch heneesch tuslamj erehgui yag l uuriinhuuruu erh chuluutei baih emeeg haraad baharhah setgel turulgui yah ve .

Bid bugded ni l sanaa tavih, uvduj zovloo gehed yag l uuriin huuhed shig shanalah tiim saihan setgel ch odoo nudnii gem bolosn bailgui dee harin uuniig emeegees l olj harna .

Emee namaig boortsogond ni durtaig medeh hoino orood ochinguut boortsgoo gargaj tavina heden huuduuded mini booj ugnu .

Emeegiinhee boortsgiig ch sanaj bna shuu . Emee mini ta urt naslaarai .

Bid hen bolj huvirch bna ve

Bidend ireedui gej burheg
Bidend odoo tsag gej ugui
Bidend ungursun uye gej sonirholgui boljee. Neg l bairandaa ergeldeh zuragdsan pyanz shig udur honoguud unguruud l.
Amidral gej atga guriliin unetei bolj
Saihan bolgond nud haranhuilj
Saar bolgond setgel sergedeg bolj bid yagaad iim bolj huvirch bna ve araatan shinjruugee ergen orj baigaa um bolov uu
Amidraliig arai uur untsguur harah um bol bidend hiigeegui uldeesen ch um uu hiih yostoi zuilee martsan, zamiin goloos nyatssan uch tuchnuun olon zuil baigaag olj harah bolno
Amidral helber tudii zuil bish bolj aguulga tuguldur baih yostoig oilgoh bolno . Bidend oron zai bna bidend setgen bodoh erh chuluu bna bidend henees ch haraat bus baih bolomj bna tegtel yagaad zaavalachgui hen negnees um uu yamar neg umnaas hamaaraltai amidrah geed zutgeed bna ve Ene bol ta uuriiguu oloogui olohiig huseegui zugeer l goliin ursgal dagaj huvuh modnii muchir met yavj bgaagiin shinj .

Ta ser sereech dee hen negend saihan ug heleh gej ser hen negniig uchugdruus iluu unuudur hairlah gej ser , hen negniig bayarluulah gej ser , neg negniig uuchlah gej ser ta noirmog bna .

Uuriinhuu deer baigaa nuugeltsen har uuliig huuj nar manduulj sar tuyaruul sain saihan ireeduid itgej ta ser

Altan zul tsetseg

Kanadad 2 doloo honog altan zul tsetsgiin bayar bolj bna . Haa saigui ungu unguur alaglah altan zul tsetsgiig haraad yagaad ch um goo saihan , uzesgelen tuguldur tsaraigaa nuuh met salhinii ayasaar naigah ni harahad haraa bulaam ch gesen tsaanaa neg l uitgartai tsetseg um. Yagaad ene tsetsgiin bayariig temdegleh bolson be gevel Delhiin 2 dugaar dainii ued Gollandiin hatan haan ayulguin uudnees udam zalgah ohiniihoo hamt 2 zeeteigee Anglid durvuj ochjee. Baidal hedii haritsangui taivan baisan ch hatan haanii albatuud kanad bur ch ayulgui taivan amgalan gazar bna geed tiishee ochihiig zuvlujee. Ene zuvlumjiin daguu gunj 2 huugiinhee hamt kanadad irj dain duustal baij ee ter uedee 3 dahi huuhdee turuulsen bna . Dain duussanii daraa Gunj nutagtaa ochood talarhliin beleg temdeg bolgoj 1000 altan zul tsetsgiig kanad ulsruu ilgeejee ter tsagaas hoish ene nutagt enehuu tsetsgiin bayariig temdegledeg bolj hatan haan nasan etsestlee jilo bur ene uyer altan zul tsetsgiig ilgeedeg bsan bna . hatan haaniig taalal tugssunii daraa gollandiin zasgiin gazar huraldaj munhud kanadad ene tsetsgiig zasgiin gazriin zugees ilgeej baihaar boljee.

Alivaa um utga tuguldur baih tusam negiig bodogduulj setgel sergeeh ni gaihamshigtai

Margaash

Bid chin urgelj l margaashin tuluu temuulj amidrah um daa. Margaash yu boloh bayar gunih aliin irehiig taashgui murtluu zuvhun margaash gedeg udriin tuluu itgel tavij temuulj bas dogdolj ,husen huleeh um. Ajil turul butehgui baival margaash , amlasnaa biyeluuleegui bol margaash, hiihee martsan bol margaash, ur zeelee tuluugui bol margaash, margaashd l itgej naidaj temuulen amidrah ene horvood hun bur l sain saihnii ehlel bolgoniig margaash gej l naidaj yavah um.

Mongoliin margaash duusdaggui gej yaridag daa. \sayahan minii neg amerik hamtran zurgegchees nileed uurtai e-mail ideg um mongolchuudtai ajillahad hetsuu bna margaash geed tag bolchih um horvoogiin margaashiig huleeh um bol nas guitsehgui sh uu dee gej hovlongui bairtai bichjee. Mongolchuud bid uujim tuldaa margaash gedeg um bolov uu esvel zalhuu tuldaa margaash gedeg um uu hun hun uur l baih.Tegehdee margaashaar setgelee huurch amidrah um bol bid yu ch hiij buteej chadahgui shuu dee. tegeheer margaash gedeg ni 2 taltai um .

Bi bol um hiij amjaagui dee bish zugeer l amidral bayan tul margaash dahin neg amidraliin tuuh bichigdene gej bodoj l margaashiig huleedeg um.

Tsag hugatsaanii medremj muutai mongolchuud bidnii huvid margaash gedeg bol bidnii muu taliig l iluu ih todotgood ugch baiga uchir udur bur l hicheeh heregtei tsagiin umiig tsagt ni hiij surah um bol margaash ulam l ungutei uudrug haragdah bolno.

Margaash buh um saihan bolno oo
Unuudur l jaahan hicheechih um bol ........................

Main bayar

Havriin ulirliin hamgiin dursamjtai uye ni main bayar bsan um uu daa. Odoo ch huuchnii um ul bolj huvisgaliin um zul bolson tsagt main bayariig dursan bichine gedeg ch zarim hund ineedtei l baih l daa. Yaltachgui baga nasnii gegeehen dursamjuud ene l bayariin uyer ungursun bolohoor negen bodliin huuhed nasandaa ergen ochih shig boldog um. Suhbaatariin talbaid humuus bayariin paradand jagsan geed l baahan tsaasan tsetseg , uria loozon , uzel surtaljsan shuleg duu hanginaj hirendee l hot maani bayariin uur amisgald avtdagsan. Ahlah angiihan jagsana bas fonond zogsono. Urin dulaan tsag irj baigaa bolohoor hirendee l humuus goyoson haragdana. Yag unendee jinhene utgaar ni bid ter bayariin temdeglej bsan ch um uu buu med. Jishee ni bi lav uhaan orson tsagaasaa martiin 8 niig uuj idej sogtdog bayar gej boddog baij bil ee. Tegsen chin Dani ulsiin Kopenhagen hotnoo hurald oroltsoj bsan ter ued martiin 8 bolj taarsan um bi ch dotroo margaash bayar hural hui hiihgui tegesgeed l taraad bayarlah baih daa gej bodson chin jinhene enduurel baij bil ee . Harin ch esregeeree buun hural tsuglaan end tendgui emegteichuudiin erhiig hamgaalsan uria loozon , suult, tsuglaan bolj bsan um . Minii nud ch oroi deeree garch iim uchirtai bayariig manaihan mun ballaj ugdug um bna duu l gej bodood ineed hurch baij bil ee. Manaid bol yadag uu emegteichuudee bayarluulj bna geed baahan nairlaj sogtooj uguud l medehgui ee medehgui yamar ch l bsan ih l urgagui temdegledeg bsan um bna lee. Uun shig main negniig bas neg iimerhuu l temdegledeg bsan daa.

Havar bolj baigaa bolohoor gadaa nar sharj hicheel hiih yamar ch sonirholgui tsonh shirten noirmogloh ni ih bsan umdag uu daa. Shalgalt shuuleg oirtoj neg l ih bilet bolovsruulah yaria angid urnudugsun.

Unuudur gadaa nar mandaj , zuulun salhi sevelzsen goyo udur bolj ungurluu haluun ornoos ireh shuvuudiin tsuvaag haraad uuriin erhgui setgel hudluj huuhed shig l bayarlalaa. Mongold maani ch gesen saihan l baigaa baih daa.

Tsas hanzarch mod nahialsan
Setgel gegelzej bodol tuursun havar saihan .....