Heviin boov

Tsagaan sar hayand irj hen hungui l sar shinee ayataihan gargachih sanaatai hicheej baigaa ene ued minii biye bas l yugaaraa dutahav geed l bituuhendee sar shine dee beltgej ehellee . Sar shinii buuz bol yahav dor ni l bolson harin hamgiin asuudaltai um chin heviin boov boldog baigaa. Hunii gazar amidarch baigaa mani meted haanaasaa l heviin boov oldov gej dee. Baga baihdaa heviin boovnii goliin ideh durtai baidagsan za daa tegeed neg ih ach holbogdol ugch baisangui yaj hiidgiin ch unendee sonirhoj baisangui. Harin yagaad ch um hunii gazar baigaa ch gesen heviin boovoor idee budaagaa zasmaar sanagdaad bodoj ehellee. Bi gedeg hun chin bichig tsaas niiluulj yavsan bolohoos iim um er hiij baigaagui um . Argagui erhend dotroo bodoj baigaad yamar ch bsan heviin boovniihoo heviig zoroh bolloo. Sanaandaa tusuulj baigaad l neg udur endhiin mujaanii delguur orood heregtei gej bodson um aa avlaa. Gertee irsen huuhduud maani yah gej baigaa um geed ih l gaihaj bna argagui shuu dee aav ni yamar alh hadaas niiluulj baisan bish. Ohin maani asuuj bna aa hev gej yu um l gene ta tegeed ene modoor idee zasah gej baigaa um uu l gene eruusuu sanaand ni buuhgui baigaa bololtoi harin huu maani neg l itgel muutai mongold bsan bol shuud l hudaldaad avchihgui yu ter ni goyo baidag sh dee geed l . Ehner maani ul itgesen ch er nuhur ni um bolohoor demjiheer setgel shuluudav bololtoi bas bus sanaa onoo helj bna aa. Bi ch dotroo bodoj baigaad l ajlaa ehellee harin sanasniig bodvol hev maani ch gaigui bolchihloo uundee jaahan uramshaad daraagiinhaa ajild orloo mongolruu humuusees heviin boovnii jor yavuulaach gesen chin barag l usaar bish shar tosor l zuurdag uhaanii um irlee. Zarim ni ch nariin jor bichij yavuullaa / ter humuust bugded ni bayarlalaa gej ene uilsd hun buriin huchin zutgel ih chuhal bailaa/ . Erunhiiduu ortsiin oilgoson ch bembeedne gedeg umnii uchriin sain oldoggui yamar ch bsan mash olon tsag nuhah heregtei um bna l gej oilgoson bolohoor 4 uulee zuursan gurilaa 4 huvaaj avaad l nuhaj garlaa gar yadarch bna ch gej jigteihen , yadaj baihad zuursan guril maani nil tos deer ni bas evlej ugduggui hetsuuhen bail aa. ehneesee heviin boovnii bagiinhan maani sanaagaar unaj ehellee. Yamar ch bsan ehnii negiin sharaad uzlee tegsen chin yu ve huren ulaan um garch irlee baringuut l butraad l neg l bish ee anhnii um bolohooor tuuhiireegui hesgees ni jaahan emtelj amsatsgaalaa. Boovnii dotor tal shal tuuhii he he he . Bagaaraa zuvluldluu dahiad msg ee unshlaa tegsen us ter tusmaa haluun usaar bas zuurah heregtei gedgiin anzaaraagui bololtoi . Argagui shuu dee baahan shar tosoor zuurchihsan um chin uirehees ch uur yahav . Shar tos gesnees enetheg delguurt yag mongoliinh shig shar tos zardag um bna uneenii suunees garagaj avsan tos geed yamar ch bsan end shar tos olj avch boloh gazriig neelee. Mongoloos zuuhgui amar bolloo geed l . Dahiad yag nom durmeer ni uzlee anhniihiigaa bodvol gaigui shuu zuurmag ni ovoo ayataihan haragdaj bna turuuchiinh ni shar um l haragdaad bsan um . Tom egch maani bas gadaadad sar shine gargah gej baigaa bolohoor nad hiisen boovoo uzuullee egch bol zugeer ll tom hemjeetei mushgia boov hiichihej zugeer l haragdaj bna lee. Tegdeg ch um bil uu gej bodson bolovch nuguu heveeree boov hiij uzmeer sanagdaad bas deerees ni aav hunii ner turuu bodood ayagui bol huuhduud maani tom bolchihood aav heviin boov hiine gej neg ih surjignechiheed daraa ni zugeer l neg boov hiichihej bil ee gej onigoond oruulchih baih gej bodood he he he . Ih tom uman deer ner turuu bodoj baigaa biz . Dahiad sharj uzlee ene bol 2 dahi oroldlogo bas l ungu ni yagaachgui borolchih um suuldee zalhuurch ehellee bas shantach ch bna . Dahaid l heduulee yarij garlaa tegsen manai ohin aavaa ungu ni gaigui bolonguut ni shuud gargachih aa tegeed shireegee zaschihiya ireh humuusd goyo l haragdaj bval yadag um be gej bna . Tendees huu boovnoos chin avch yavj idiye gevel tuuhii umaa geh um uu geed l urgeljluulee. Yaj ch bodson tuuhii um yund tavihav dee buayan hishgee bodson ch ter terend orvol heviin boovgui idee zaschihiya geed l shuurhai hural urnuj garlaa etstesd ni sharah shuugeend hiiye gej shiidlee . Tegeed hiij uzlee dee odoo harin sanasniig bodvol gaigui heviin boov shig um garch irlee shuu ovoo ch bolson baih. Bugdeeree l sanaa jaahan uujirch urgeljluulj sharsaar baigaad tavgiin ideeniihee booviig bas burhaniihaa umnu tavih boovtoi hamt bolgood avchihlaa . Uruud uzsen bolj bna aa yah ve hunii gazar gehed nutgiinhaa ideeg zassahtaigaa bolloo. Harin end mah ter tusmaa yastai mah barag zardaggui uchir China ih delguur orj uhriin havirga avlaa za tegeed tuuniigee chanaad , idee budaagaa uruud , buuz aa hiigeed shinelene dee. Minii huvid hunii gazar gargah tsagaan sariin maani beltgel er ni hangagdchihlaa. Nutagt maani bayar bolohgeed humuus yamar ih saihan baigaa bol gej bodogdoh um. Unendee ene tsagaan sariig bid 4 l temdeglej unguruuh um sh dee ireh zochid ni gevel 2 naiz maani ger bulteigee tegeed l sar shinee gargastgaana daa. Hamgiin gol ni 2 huuheddee mongol ahui , undesnii um gedeg yamar ih saihan um baidgiig l medruuleh gej hicheesen um . Huuhduud maani mongol yos zanshiltaigaa oir baih uchirtai shuu dee. Haana ch yavsan Mongolooroo baih setgeliig l 2 huuhed maani oilgovol minii hicheesnii ur dun ene .
Sar shine dee saihan shinelj elgeeree enh amgalan turluuruu tumen amgalan baihiin eruuliig devshuuliye

Hem hemjee gej

Udahgui tsagaan sar garah ni. Bodood baisan chin bid er ni yaj bayaraa temdegledeg um be yag odoo mongoliin medeelliin suvguudaar garch baigaa medeelluudiig ajiglasnaa huvaaltsaya. Ulamjlalt tsagaan sar garch shine ontoigoo zolgoh ter bayariin talaar nen terguund uuts tengert hadsan unetei bolj baigaa talaar medeelleheer l anzaarlaa. Odoo ch ene bayariin talaar zuvhun une ni hadand garsan uutsnii tuhai l yarisaar l bna. Yagaad bid ene ulamjlalt bayariin talaar yamar ulamjlaltai, yug belegddeg geed olon l taliin medeelel ugch bolohgui gej.Bidend ene talaar medehgui um mash olon bii. Unuudur bugd l ene bayart unduutssan teershaasan baidlaar handaj ehelj bna. Tegsen hirnee yamar ch ur ashiggui hirees hetersen mungu zarlagdaj temdeglej bna. Odoo barag ulamjlal shahuu bolj dee udahgui lam ,buu , uzmerch ,zurhaich nar ni hevleleer hereldej ehelne daraa ni hujaagaas hog oruulj irj baahan mungu urj bui talaar gaihatsgaana, Uunii dund ard tumnii tolgoi ni ergej guitsene. Daraa ni gangaraanii talaar shuuj ehelne hen yu umsuv,yaj gangarav geed.... urgeljilj ugnu duu tegj tegj yaduu hirnee zadarsan humuus shig nairlana. Bid nar shig ingej gants ulamjlal bolgoj temdeglej irsen bayaraa haraan zuhen baij temdegledeg ard tumen ene delhii deer baihgui baih aa. Uuts une hurlee geh um avahaa bolichih zaaval avahuulahgeed bain bain yariad baih hereggui. Ene talaar medeellee songoltoo ard tumen l hiig l dee. Uniin diilj avch chadahgui yadarsan hugshniig bultegnuulj baigaad l survaljlaga avaad baih um. Hujaa nar mah avaad bna geed baih um uursduu ireed bulaaj avaad baigaa um uu esvel hottoi honiruu dairdag chono shig deeremdeed baigaa um uu ugui shuu dee mongolchuud uursduu l zarj baigaa. Bid zugeer l songoltoo l zuv hiih heregtei neg yosondoo hereglegchdiin medleg dutuu uchraas sursanaaraa mah gurilruugaa l zutgeed bna hedii ulamjlal ch gesen bid um hereglehdee hem hemjeendee l alivaa umiig barij baih heregtei. Alivaa umnii tung taaruulah, hem hemjeend ni barih , heregleegee bodit baidal deer undeslej hayzgaarlaj surah l bidend uguilegdej bna. Minii baigaa ene ulsad hun bodit amidraltaigaa uyalduulj edelj hergeldeed l yavdag. Yagad gevel orlogo, ajillaj bui orchin geed l amidrald ni nuluulj baigaa mash olon huchin zuils bna. Tegehed manaid bol yaduu ch bsan bulgan malgai umsuud l tuuj yavdag, urund barigdsan hirnee l brand geed l haluuraad guideg gajig setgehui baisaar l bna. Heden jiliin umnu Singaporiin negen ih surguuliin bagshiig mongoliin hed heden ih deed surguuliin oyutnuudtai uulzuulj bsan um tegeed daraa ni zaluuchuudaa uuruur ni magtuulchih sanaatai manai oyutnuud tand yamar setgegdel turuulev gej asuugaad orhison chin yu gesen geech tanai oyutnuud ih gangan um aa barag bugdeeree brandiin huvtsas umssun bna shuu gej bil ee. Uur nad manai oyutnuudiin talaar yu ch heleegui umdag bas l bodoh l asuudal. Ingeed bodood baihaar bidnii setgehui neg bol gazar door neg bol tengert l huvj baigaa biz. Uunii shaltgaan ni bi oyunii doroitold orsniih um bolov uu l gej halaglaj suuh um daa. Unendee uursdiiguu shuumjilj bas gadniihiig magtah gesengui bidnii baiga bodit baidal l iim bna.Nuudelchin amidraliin hev mayag suurin amidraliin hev mayagtai zurchilduhuus ehleed l buh umiig uursduu bid tungaaj ,unshij setgej amidarmaar bgaa um. Aliin bolgon amidraad ch baigaa um shig ugui ch um shig yavahav dee. Hedii chinee bidnii setgehui haranhui baina tudii chinee hardalt, ataa jutuu,hiirhel ih bolno. Gegeertsgeeye olon tumeen.

Shine on garlaa

Za ingeed shine on garlaa. Bodoj tuluvlusun um ch olon baina bas hiih ch um bna alinaas ni ehlehee bodood l suuj bna yamar ch bsan helniihee medlegiig saijruulaad aviya bas hed heden nom unshij baysalgalaa hiij eheldeg um bil uu gej bodoj suuna. Zarimdaa olon um tuluvluhuur tegehees tegeh gej bagaa um shig esregeer ni boloh um . Ugluu ert bosno gej bodood untval udriin 2 tsagt bosoh jisheetei nom unshiya geed nom bariad suuhaar noir hureh geh met sonin um odoo esregeer ni bodod uzdeg um bil uu. Ene medeelliin oron zaid amidarna gedeg bas neg bodliin demii um bolj ugvul belen ugugduhuunuudiig haihiig iluud uzdeg bolchih um . Za tegeed oyun sanaa setgel zurh gej um chin baahan l niitlel heregtei hereggui medee medeelluudeer duurch baih shig bna aa . Uuriin ertuntsud uuriinhuuruu l baimaar bna .