Utaa hooloi horsgoj bas nud burelzuulj tolgoi duingeduulj uushig muutgadag ayultai ed . Ene bol bid bugdiin utaanii talaar medej baigaa hamgiin niitleg hor urshig. Unendee utaatai temtseh gej udaan yarij bas ch ugui huurhun tuugeer dalimduulj showdaj, siimhiigeer ni huurhun biznes ch hiigeed amjij baigaa humuusiig bol uls turchid gej hen hungui l shuugij bna.
Yag unendee utaag darah onovchtoi bodlogiig ireh songuuliin surtalchilgaa eheltel yavch ene uls turchid zarlahgui uchir ni uugeer dalimduulj uls turiin hojoo hiih sanaa ali hediin tednii halaasand orchihson baigaa tul zuvhun songuuliin uyer l tuuniigee delgej ard tumniig giiguuleh um yarij ahuihan heden suudal avahaa bodno. Ter hoorond ard tumen ni ali hediin uls turiin bolood geriin utaandaa hordood mansuurch suuh biz.
Uls turiin ene utaa unendee ard tumniig tuilduulj baigaa bololtoi uchir ni odoo yu bolood baigaa ireduid yu boloh er ni yu bolood ungursun talaar lav mani meted tsegtstei oilgogdoj baigaa um alga. Buh um burheg yarij baigaa ni ch, hiij baigaa ni ch , hariutslaga tootsoj baigaa ni ch ter.
Suuldee uls turiin namuudiin dotood asuudlaar ard tumen amisgalj ed esee uhuulj bna. Yag unendee ard tumend ene heden nam dotroo yah ni neg ih chuhal bish chuhamhuu uls orniig avch yavah onovchtoi bodlogo , tsegtstei uil ajilllagaa ,hariutslagatai alhmuud chuhal shuu dee . Tegehed hen darga boloh hen ni henteigee huivaldah ni lav hen buhend ogthonch hurteel ugui baimaar um. Hamgiin gol ni 4 jild neg boldog songuuliar l irgen hun etssiin dungee ene uls turiin namuudad tavij songoltoo hiihed l bolno.
Unuudur uls turiin namuudiin uzel barimtlal gej yu baigaa um ? Nam dotroo huivaldaj, biye biyenee shantaajilsan humuus l bna. Hamgiin aimshigtai ni sayahan C.Narangerel umguulugchiin yariltslagiig unshij suuhad Naymdorj said namaig baihad eruugiin huulid uurchlult orno l gej baihgui gej helsen baih um . Ene chin yu ve buhel buten uls neg hunii baritsaand amidarna gej yu baihav dee. Uneheer huuli ni tsag uye unguruuj tsaashid shaardlaga hangahggui bol uurchluud zasaad yavj boldoggui um uu ? Esvel Nyamdotj said gej mongoliin erh zuin orching buheld ni meddeg erhten darhtan um uu? sonin l um . ''Ardchilsan'' turiin daramt gej ene uu ? Ene bol hamgiin suuliin ued minii olj unshsan mongold urnuj bui uls turiinhnii neg nuur tsarai. Ene metchilen huuliig said ni medej bataldag um uu ih hural ni medej bataldag um uu unendee burheg bolj baigaa um .
Iim utaa manan dund ard tumen uur buhimdlaa hend hayaglahaa ch medehee baisan uchir muu l bol gedeg shig tur zasag ruugaa bainga dairch davshilj bna. Togtoltsoo ni oilgomjtoi , hariutsah ezen ni todorhoi bol yu gej hend uurlaj baigaagaa medehgui buhimdahav dee. 40 saya maltai hirnee mah suugee taavaaraa heregleh bel benchin muutai , ui tumen gazar nutagtai hirnee uch tuchnuunuuruu shavj amidrah mongolchuud bid chin yachihsan uls ve. Ene met oilgomjggui utaa , manangaas salahguigeer bid hotoo utaanaas salgana gej baihgui ee. Tiim bolohoor songuuli hurtel l huleeh l uldej baih shiv dee.
Saturday, February 19, 2011
Saturday, February 12, 2011
Hudulmur erhlelt
Unuu tsagt hun bur hudulmur erhelj sain saihan amidrahiig yu yunaas iluu uzej baigaa ni oilgomjtoi. Gevch manai orond uneheer ter shaardlaga hun bolgond bna uu ? Medeej hun bur l bna yu yariad baigaa um geh baih .Tegvel ajliin bair baina ajil haij baigaa humuus ni bna yagaad biye biyenee olohgui bna ve? Yunii turuund husel sonirhliinhoo tuhai yarihaas umnu bidend hudulmur erhleh bodit bolomj hir bna ve? terhuu hudulmur maani bidnii naad zahiin amidraliin shaardlagiig hangaj bna uu ? gedeg deer jaahan bodoj uziye. Unuu tsagt haana haana aa hudulmur erhleh tsegtstei sistem alga bna . Hen durtai ni yamar negen gazar orood l garaad l ter baiguullaga ni ch hariutslaga tootsoj baigaa um baihgui bas togtvor suurishiltai ajilluulah bodlogo chiglel, sonirhol ugui bna . Ali ali tal ni zuvhun hudulmuriin hulsnii talaar l yariltsana uur yuni tuhai ch bish tegvel hudulmur erhlene gedeg chin gantshan tsalin bish bidnii amidraliin neg heseg bolson 2 dahi orchin shuu dee hun hedii chinee ajillaj baigaa gazraa setgel hangaluun bna tudii chinee sain ajillana. Tiim bolohooor tsalingaas gadna ajil hiih husel sonirholiin uduuh, hiij baigaa ajlaaraa baharhah setgegdel turuuleh ni chuhal. Ajild orj baigaa hun uuriinhuu amidraliin buhii l zovlong baiguullagiinhaa nuruun deer tohohiig husdeg uuruu amidraliinhaa umnu hamgiin gol hariutslaga huleeh hun baital busdiin tuluu ajilllaj amidral ni hol geegdsen um shig l handana. Tegehed uuruu uuriinhuu tuluu ajilllaj tsalin hulsuu avch baigaa l hun . Huviin hevshliinhen ch gesen busdiin hudulmuriig unelehdee ih l giiguulj baigaa met avirlana . Unendee manaid booliin niigmiin hudulmur erhleltiin haritsaa uilchilj bna . Hun bur deed bolovsroltoi bolj ajillaj amidrahiig husne tegehdee bidnii gol zorilgo bol saihan amidrah deed bolovsroltoi hun bur saihan amidarch chadahgui baigaag oilgohiig bas ergetsuulj bodohiig ch husehgui bna . Uurt taarsan mergejil bolovsrol ezemshih um bol henees ch iluu amidarch bolno gedgiig oilgohgui baina gej uu? Unendee ene bugd uursdiiguu hen ch bisheer unelj baidagt ehnii berhsheel maani ehelj baigaa um . Uuriiguu uneldeggui uchraas busdiig unelj busadtai hunleg haritsaj demjine gedeg bidnii huvid bur baihgui boljee.
Tiim uchraas uuriiguu ehelj unelj surah heregtei ta ali negen gazar hereggui um aa gehed haa negtee ta yu yunaas iluu heregtei hun bna gedegt itgeh heregtei. Hen uuriiguu sain oilguulj yu hiij chadah aa helj surtalchilj chadna tudii chinee ta sain ajil olj bolno. Ternii orond ajildaa orchihvol boloh bailgui dee geed ajil olgogchiin umnu hariulj suugaa hen negend hen itgej ajildaa avah um be ?
Hoyor dahi alham bol bi yu hiij chadah ve gedeg ee saitar tungaaj ter daguu mergejlee songoh heregtei.
Negent uurtuu taarsan medleg mergejiltei bolchihson hoino odoo l bidend ajliin bair, orlogiin eh uusveree bii bolgoh orchin nuhtsul hereg bolno. Unendee tur zasag ajilguidel gej ih yarihaas hetrehgui tuuniigee ch shiidverlehiig husehgui zugeer l songuulid hergeldeg neg arga bolgoh sonirholtoi baidag bololtoi. Jishee ni uchnuun hun ene zovlongoor surtalchilgaa hiij ah duusiin solongosd ajilluulna , uildver baiguulna gej amlaj ih hurald garav daa. Garaad l martdag hii demii l bidniig harj uruvduj hairlasan tsarai gargaj dotroo ta nar ingeed baij bai 4 jiliin daraa jaahan um zuulgamz gesen bairtaigiin harahaar uur hureh um.
Odoo nen terguund bolovsroliin sistemd uurchlult hiij hun bur dund surguuli tugssunii daraa mergejliin kollejid surch mergejiltei bolj avah ternii daraa mergejleeree ajillah ni ajillaad deed bolovsroltoi boloh ni urgeljluulen surah ni hamgiin zuv garts um .
Ajliin bair nemegduuleh neg tom hushuureg bol huviin hevshliinhend tatvariin hungulttei bodlogo bii bolgoh jil bur ajliin bair nemegduulsen huviin hevshliinhend sistemchilsen baidlaar hungulult edluuleh. Alban baiguullaga bur tsalingaas gadna ulsad tatvar ugnu deerees ni niigmiin daatgald tatvart ugnu ediin zasgiin huvid achaalaltai baidag ichraas tsuuhun huneer ih ajil amjuulahiig husne . Iluu tsagiin mungu bol yarih um baihgui zarim ni uguh yostoig ch oilgohgui.
Tiim bolohoor tur zasag iim bolomj gargaad uguh um bol ajliin bair nemegdej boloh um .
Oron nutagt ajillaj baigaa humuust oron nutgiin nemegdel gej olgodog bolbol huduu tiishee yavj ajilllah humuusiin too nemegdeh bas neg taltai. Tuvlurliig saaruulj hun amaa nir zereg onovchtoi taraan bairluulna tudii chinee hugjliin hurd saijrah um. Mun oron nutgiin huvid hudulmuriin huviarlalt hiij gazar tarialan tulhuu erhleh, mal aj ahui tulhuu hugjuuleh, huns hunsnii buteegdehuun uildverleh gazar gesen mayagaar demjij uguh um bol bas l hugjihud neg alham. Etsest ni hamgiin gol ,zuv alham bol oron nutgiin zasag zahirgaanii huviarlaltiig shinechleh 3 ailmgiig niiluulj muj bolgoj , mujaasaa hot, hotoosoo tosgon gesen huviarlaltand orvol hun amiin bairshil , hugjil saijirna . Tegvel belcheeriin gazar ch urgun bolj mal aj ahui hugjinu, gazar tarialan telne geh met ashigtai taluud garch irne. Daan ch ene uls turchid ene uurchlultiig zorigtoi hiihgui l dee hun bur l bi ch ter uuliin engert tursun ene goliin ereg deer unasan geed l yarij ehelne dee . Ireeduigee bodoh um bol alivaa uurchlulriig hiij bas zarim ued turshij uzeed bolj baigaagiin hugjuuleed tsaash yavmaar sanagdah um .
Bodood setgeed baival olon l zam bidend bna daan ch hiih neg ni husehgui hussen neg ni chadal ni hurehgui baigaad l hamgin gol teeg ni bna. Bi ene talaar daraa urgeljluulj bichine tegehdee hoid amerikt hudulmur erhleltiig yaj demjdeg, yamar sistemtei baidag talaar jaahan sudlah hugatsaa heregtei bna .
Tiim uchraas uuriiguu ehelj unelj surah heregtei ta ali negen gazar hereggui um aa gehed haa negtee ta yu yunaas iluu heregtei hun bna gedegt itgeh heregtei. Hen uuriiguu sain oilguulj yu hiij chadah aa helj surtalchilj chadna tudii chinee ta sain ajil olj bolno. Ternii orond ajildaa orchihvol boloh bailgui dee geed ajil olgogchiin umnu hariulj suugaa hen negend hen itgej ajildaa avah um be ?
Hoyor dahi alham bol bi yu hiij chadah ve gedeg ee saitar tungaaj ter daguu mergejlee songoh heregtei.
Negent uurtuu taarsan medleg mergejiltei bolchihson hoino odoo l bidend ajliin bair, orlogiin eh uusveree bii bolgoh orchin nuhtsul hereg bolno. Unendee tur zasag ajilguidel gej ih yarihaas hetrehgui tuuniigee ch shiidverlehiig husehgui zugeer l songuulid hergeldeg neg arga bolgoh sonirholtoi baidag bololtoi. Jishee ni uchnuun hun ene zovlongoor surtalchilgaa hiij ah duusiin solongosd ajilluulna , uildver baiguulna gej amlaj ih hurald garav daa. Garaad l martdag hii demii l bidniig harj uruvduj hairlasan tsarai gargaj dotroo ta nar ingeed baij bai 4 jiliin daraa jaahan um zuulgamz gesen bairtaigiin harahaar uur hureh um.
Odoo nen terguund bolovsroliin sistemd uurchlult hiij hun bur dund surguuli tugssunii daraa mergejliin kollejid surch mergejiltei bolj avah ternii daraa mergejleeree ajillah ni ajillaad deed bolovsroltoi boloh ni urgeljluulen surah ni hamgiin zuv garts um .
Ajliin bair nemegduuleh neg tom hushuureg bol huviin hevshliinhend tatvariin hungulttei bodlogo bii bolgoh jil bur ajliin bair nemegduulsen huviin hevshliinhend sistemchilsen baidlaar hungulult edluuleh. Alban baiguullaga bur tsalingaas gadna ulsad tatvar ugnu deerees ni niigmiin daatgald tatvart ugnu ediin zasgiin huvid achaalaltai baidag ichraas tsuuhun huneer ih ajil amjuulahiig husne . Iluu tsagiin mungu bol yarih um baihgui zarim ni uguh yostoig ch oilgohgui.
Tiim bolohoor tur zasag iim bolomj gargaad uguh um bol ajliin bair nemegdej boloh um .
Oron nutagt ajillaj baigaa humuust oron nutgiin nemegdel gej olgodog bolbol huduu tiishee yavj ajilllah humuusiin too nemegdeh bas neg taltai. Tuvlurliig saaruulj hun amaa nir zereg onovchtoi taraan bairluulna tudii chinee hugjliin hurd saijrah um. Mun oron nutgiin huvid hudulmuriin huviarlalt hiij gazar tarialan tulhuu erhleh, mal aj ahui tulhuu hugjuuleh, huns hunsnii buteegdehuun uildverleh gazar gesen mayagaar demjij uguh um bol bas l hugjihud neg alham. Etsest ni hamgiin gol ,zuv alham bol oron nutgiin zasag zahirgaanii huviarlaltiig shinechleh 3 ailmgiig niiluulj muj bolgoj , mujaasaa hot, hotoosoo tosgon gesen huviarlaltand orvol hun amiin bairshil , hugjil saijirna . Tegvel belcheeriin gazar ch urgun bolj mal aj ahui hugjinu, gazar tarialan telne geh met ashigtai taluud garch irne. Daan ch ene uls turchid ene uurchlultiig zorigtoi hiihgui l dee hun bur l bi ch ter uuliin engert tursun ene goliin ereg deer unasan geed l yarij ehelne dee . Ireeduigee bodoh um bol alivaa uurchlulriig hiij bas zarim ued turshij uzeed bolj baigaagiin hugjuuleed tsaash yavmaar sanagdah um .
Bodood setgeed baival olon l zam bidend bna daan ch hiih neg ni husehgui hussen neg ni chadal ni hurehgui baigaad l hamgin gol teeg ni bna. Bi ene talaar daraa urgeljluulj bichine tegehdee hoid amerikt hudulmur erhleltiig yaj demjdeg, yamar sistemtei baidag talaar jaahan sudlah hugatsaa heregtei bna .
Wednesday, February 9, 2011
Nad sanal bna
Arhi ene bol ideenii deej gedeg bolovch mongolchuud bid deedelj uudag bil uu ? Olon jiliin tursh bid chin arhiig zurshil boltloo hergelj irsen yalanguaya oros ah nartaigaa sujreldej irsnees hoish sursan neg '' erdem '' geh um uu daa. Mongolchuud er ni ih dotogshoo humuus tul ter bolgon ilen dalangui baij chaddagui shuu dee harin arhi uusan uedee harin ch neg dotroo uujirtal uilj , bas hugjij, avdag um shig baigaa um. Yamarch bsan heleh gesen ugee sogtson uedee l helj baij taitgardag geh um uu daa . Ingeed bodohoor bid ene ih setgel zuin daramt, hugjliin nurgeen dund amidrah gej buhimdaj yavahdaa uurtuu shingeesen muu energee arhi uuj gargadag um bna gej bas oilgoj boloh. Tegehdee odoo ued arhidalt gedeg bidnii emgenel bolood baina. Hedii chinee oyun sanaanii huvid hoosorno tudii chinee uuh ni ihseed ch baih shig. Unendee arhi ni udriin talhnaas haymd bolchihood uugaad baigaa um bish shuu dee . Zarim neg ni baga bolovch ene niigmiin setgel zuin darmtnaas tur atugai ch angijrahiin tuld uudag baih, zarim ni zadarsandaa ch uudag l baih , yamartaa ch uuhad zaaval neg shaltag gargaj chaddag l humuus bid chin. Uuniig ugui hiine gej hezee ch baihgui ali socializmiin ues temtseed baraagui um chin zah zeeliin ued bol bur naidah ch hereggui. Uildverlegchid arhiig yamar ch arga zamaar hamaagui arhia surtalchilj zarahiig l bodno. Hamgiin tod jishee ene jiliin tsagaan sariin barag buh nevtruulgiig arhini kompaniud iveen tetgej baih jisheetei. Turiin tusheedeesee avahuulaad engiin ard ch heev neg balgaj suuj haragdah ni daan ch emgeneltei. Ene bugdiig yagaad bicheed baigaa um be geheer uunees angijrahgui um aa gehed yaj bagasgah ve gedeg deer nad neg sanal baidag um .
1. Hunsnii delguuruuded arhi zarah zuvshuurluudiig uguhgui baih, zuvhun hatuulaga bagatai dars , shar airag zaruulah.
2.Arhinii turuljsun delguuriig hun amiin naygtralshilaas hamaarch tusad ni baiguulah. Zuvhun tend buh turliin arhiig l zarna uur haana ch ugui.
3. Turuljsen ene delguuriin ajilllah huvaariig nariin gargaj tsagiin hayzgaariig togtooj uguh.
4.Arhinii shine buteegdehuund olgoh onooson neriin zuvshuurliig hayanaj olgodog baih. Ingehgui bol arhinii nereer ulsiinhaa tuuhiig sudalj bolohoor bolchihood baina . Nadaas neg gadaad hun tanaid Chingis gesen arhi yamar olon turul um be ene hun tiim ih arhind durtai hun bsan um uu gej asuuj bil ee.
5.Arhinii savalgaanii deed dood hemjeeg nariin zaaj juramd oruulah.
6. Arhind uul us gazar nutag , tuuhen humuusiin ner bolon kompanii neriig uguhgui baih. Uunees ulbaalaad dald surtalchilgaa gazar avch hayanah bolomjgui bolj bna shuu dee.
7.Arhinii nertei ahuin heregleenii zuil bolon beleg dursgaliin zuil hiij hudaldahiig horigloh geh met .
Ene bugd hamgiin gol ni heregleeg ni shuud ba shuud bus utgaar ni hayzgaarlaj baigaa hereg um . Negent niiteer jigshij bas uuhgui baij chadahgui uls hoino ingej baga bagaar humih ni zuid niitseh bolov uu l gej bodoh um . Ene bol muhus minii uchuuhen bodol .
Herev sanal neg baival nad e-mail yavuulaarai.
Daraagiin udaad tamhi bolood hudulmur erhleltiin talaar sanalaa bichine ee
Yadaj saihan amidrahad uursduusuu shaltgaalah buhnee hiij yavah heregtei bna .
Sain yavah sanaaniih
Saihan turuh zayaniih
1. Hunsnii delguuruuded arhi zarah zuvshuurluudiig uguhgui baih, zuvhun hatuulaga bagatai dars , shar airag zaruulah.
2.Arhinii turuljsun delguuriig hun amiin naygtralshilaas hamaarch tusad ni baiguulah. Zuvhun tend buh turliin arhiig l zarna uur haana ch ugui.
3. Turuljsen ene delguuriin ajilllah huvaariig nariin gargaj tsagiin hayzgaariig togtooj uguh.
4.Arhinii shine buteegdehuund olgoh onooson neriin zuvshuurliig hayanaj olgodog baih. Ingehgui bol arhinii nereer ulsiinhaa tuuhiig sudalj bolohoor bolchihood baina . Nadaas neg gadaad hun tanaid Chingis gesen arhi yamar olon turul um be ene hun tiim ih arhind durtai hun bsan um uu gej asuuj bil ee.
5.Arhinii savalgaanii deed dood hemjeeg nariin zaaj juramd oruulah.
6. Arhind uul us gazar nutag , tuuhen humuusiin ner bolon kompanii neriig uguhgui baih. Uunees ulbaalaad dald surtalchilgaa gazar avch hayanah bolomjgui bolj bna shuu dee.
7.Arhinii nertei ahuin heregleenii zuil bolon beleg dursgaliin zuil hiij hudaldahiig horigloh geh met .
Ene bugd hamgiin gol ni heregleeg ni shuud ba shuud bus utgaar ni hayzgaarlaj baigaa hereg um . Negent niiteer jigshij bas uuhgui baij chadahgui uls hoino ingej baga bagaar humih ni zuid niitseh bolov uu l gej bodoh um . Ene bol muhus minii uchuuhen bodol .
Herev sanal neg baival nad e-mail yavuulaarai.
Daraagiin udaad tamhi bolood hudulmur erhleltiin talaar sanalaa bichine ee
Yadaj saihan amidrahad uursduusuu shaltgaalah buhnee hiij yavah heregtei bna .
Sain yavah sanaaniih
Saihan turuh zayaniih
Tuesday, February 8, 2011
Minii huu
Unuudur huugiin maani tursun udur . 16 jiliin umnu minii huu aavdaa burhanii eruul, tengeriin zarligaar irj urh geriig mini giiguulj eej aav 2 iigoo bayarluulsan um daa. Aldraihan jaahan baisan huugee anh haraad uuriiguu aav bolsond neg l itgej yadaj bilee. Neg l udur aavaa geed guij bsan huu uuruu aav boldog baigaa. Aliv minii huu gej hun amitnaas zaiduuhan anh helj uzsen chin neg l hel evlej uguhgui bas ih l sonin medremj turj baij bil ee. Ter tsagaas hoish minii huu l hamgiin huurhun ni um shig ,minii huu hamgiin uhaantai ni um shig urgelj aavdaa bodogdoh bolson doo. Humuus aavtaigaa adilhan um aa gevel ih l huuruh, yasan tsarai muutai um be geheer ni uur hurch huugee setgeldee umuurch yavlaa daa. Ter muchuus ehleed l huugee hurdan mulhdug boloosoi gej yarah odoo ch yavdag bolchihvol ch gej bodoh, daraa ni muumnuusuu garchihval ch gej sanah, er ni l hurdan tom boloosoi gej setgeldee urgelj muruuduj baisan uye mini sayahan um shig l sanagdaj bna . Bi anh huugee aavaa gej held oroosoi gej husch huudee aavaa aavaa geerei geed l ih l hicheenguilen zaaj baij bil ee.
Aaviigaa ajlaas irehed 2 algaa tosood tenter tuntar alhaad ireh huugee haraad amttan bolgoniig uuruu bish huudee l iduuleh gej ailiin tavgan deerees chiher iluug avch uuruusuu ch haramlaj huudee ugdugsun. Ajil ihtei ,udur shunu ertedej oroitoh uyed aaviigaa huleegeed uudnii ulguuriin derged nalaad shunu dund huleej untdag baisan huugee harj udur ireh tusam huuruugee yardag bolloo. Jaahan oroitoh geheer huu mini nudend haragdaad uuriin erhgui geriin zug guideg baisaan . Tud udalgui huu maani jaahan duutei bolson bolohoor taavaaraa erhelj chadaagui ee duugee sereechihgui gehdee teruuhen tendee chimeegui togloh , ohinoo sereechih gelee geed ornii zahad hajuuldan untah aav huu 2 iin eejdee degluuldeg uye iinhuu ehelj bil ee he he he . Neg huurhun dursamj baidag um ehner bid 2 gadaad yavah bolj 2 huuhdee eej deeree uldeegeed yavsan um . Ter uyed ah duu nariin maani huuhduud ch bas eejtei mini tsug bailaa. Bi turuulj ireed 2 huuhdee avahgeed ochtol huu maani umdniihuu karmaand duuren boortsog hiichihsen tuuniigee daraad l guij bna . Tegeheer ni bi minii huu yagaad iim ih boortsog karmaalsan um gesen chin ingehgui bol hurdeggui um aa geed neg karmaandaa duudee uguhiiguu nuguud ni uuriinhiguu hiichiheed baisan um bna lee. Argagui shuu dee olon huuhduud baisan bolohoor neg amisgaagaar l ted nar chin bugdeeree dairaad idchihdeg bolohor huud maani taavaaraa ideh bolomj olddoggui baisan biz . Tegeed bas duutei hun gesen dee ahiin huvid boortsog avaad nuutsulchihsun ni ter l dee. Ene bol minii huugiin ailiin tom huu bolsnii anhnii uhamsarlasan hariutslaga baisan um . Duu ni yamar hun boloh ve geheer ah shigee l hun bolno gej urgelj yarina ahiigaa l dagaad huvguudtei toglono bas tedentei ahiigaa umuurch uzeltsene minii 2 huuhed ingej l neg negniigee deedelj baharhaj yavdag um aa.
On tsagiig eleeseer huu maani unuudur 16 nas hurch ee. Aav ni huugiinhee bagiin martagdashgui saihan dursamjuudiig bodon bodon uunig bichij suuna .
Minii huu hamgiin gol ni sain hun bolooroi ene l horvood mendelsnii ur shim shuu .
Huudee tursun udriin bayariin mend hurgeye
Aav ni
Aaviigaa ajlaas irehed 2 algaa tosood tenter tuntar alhaad ireh huugee haraad amttan bolgoniig uuruu bish huudee l iduuleh gej ailiin tavgan deerees chiher iluug avch uuruusuu ch haramlaj huudee ugdugsun. Ajil ihtei ,udur shunu ertedej oroitoh uyed aaviigaa huleegeed uudnii ulguuriin derged nalaad shunu dund huleej untdag baisan huugee harj udur ireh tusam huuruugee yardag bolloo. Jaahan oroitoh geheer huu mini nudend haragdaad uuriin erhgui geriin zug guideg baisaan . Tud udalgui huu maani jaahan duutei bolson bolohoor taavaaraa erhelj chadaagui ee duugee sereechihgui gehdee teruuhen tendee chimeegui togloh , ohinoo sereechih gelee geed ornii zahad hajuuldan untah aav huu 2 iin eejdee degluuldeg uye iinhuu ehelj bil ee he he he . Neg huurhun dursamj baidag um ehner bid 2 gadaad yavah bolj 2 huuhdee eej deeree uldeegeed yavsan um . Ter uyed ah duu nariin maani huuhduud ch bas eejtei mini tsug bailaa. Bi turuulj ireed 2 huuhdee avahgeed ochtol huu maani umdniihuu karmaand duuren boortsog hiichihsen tuuniigee daraad l guij bna . Tegeheer ni bi minii huu yagaad iim ih boortsog karmaalsan um gesen chin ingehgui bol hurdeggui um aa geed neg karmaandaa duudee uguhiiguu nuguud ni uuriinhiguu hiichiheed baisan um bna lee. Argagui shuu dee olon huuhduud baisan bolohoor neg amisgaagaar l ted nar chin bugdeeree dairaad idchihdeg bolohor huud maani taavaaraa ideh bolomj olddoggui baisan biz . Tegeed bas duutei hun gesen dee ahiin huvid boortsog avaad nuutsulchihsun ni ter l dee. Ene bol minii huugiin ailiin tom huu bolsnii anhnii uhamsarlasan hariutslaga baisan um . Duu ni yamar hun boloh ve geheer ah shigee l hun bolno gej urgelj yarina ahiigaa l dagaad huvguudtei toglono bas tedentei ahiigaa umuurch uzeltsene minii 2 huuhed ingej l neg negniigee deedelj baharhaj yavdag um aa.
On tsagiig eleeseer huu maani unuudur 16 nas hurch ee. Aav ni huugiinhee bagiin martagdashgui saihan dursamjuudiig bodon bodon uunig bichij suuna .
Minii huu hamgiin gol ni sain hun bolooroi ene l horvood mendelsnii ur shim shuu .
Huudee tursun udriin bayariin mend hurgeye
Aav ni
Subscribe to:
Posts (Atom)