Suuliin ued

Ene doorhi bichlegiig bi eejiigee sanahiin erhend hajuudaa setgeleeree bolov ch bailgahiig hussen dee bichsen um. Xavar bolood ch teruu neg l medehed eejiigee bodchihson yavah um . Gol sedevruugee oriyo ene hoid amerikt ireed unendee sain dasch uguhgi l baigaa um. Um l bol nutgaa , ah egch duu naraa sanaad hamt olon naiz nuhduu sangalzaad baih um ug ni dasval dasahaar l hugatsaa ungursun umsan. Bi uuriiguu er ni ih amarhan alivaa nuhtsuld dasdag hun gej boddog baisan chin ugi um aa ehner huuhedteigee baigaa hirnee yagaad ch um neg l um dutagdaad baih um . Gantsaaraa hervee end baisan bol udiid galzuugiin emnelegt l baina baih daa esvel ali hediin nutagtaa ochchihson baih ch um bil uu. Yund tegtlee tatagdaad baigaagaa medehgui um. Humuus heruul, temtsel ,ataa, jutuu uurlesen utaandaa barigdsan gazarluu yund ni yaraad baidag um geh l um tegehdee l siimhii ch gesen ger mini segsger ch gesen eej mini gedeg ug baidagdaa tiim bolohoor l nutgaa sanaad baigaa um bolov uu. End bol zuragdsan pyanz shig l amidral unguruh um buh um neg heviin ajlaa hiine tsalingaa avna tegeed baahan tulburt butsaagaad tulchihnu uldsen hedeer ni hool hunsee avaad l gertee. Yadaj baihad gudmaar ni tootoihon hun yavna bugd mashin dotor esvel gertee . Neg l ih hudlaa ineesen humuus .... Harin bi suuliin ued yu ch bodogdoh umgui gulisun hun l yavaad baigaa. Yamar ch um sonin bish ug ni bas bus endhiin umiig sonirhood mongoldoo heregtei uguig ni bodoj tungaagaad baidag bsan um bas endhiin humuusiin haritsaa niigmee unelj baigaa baidal uls tur urlag soyol geed tegtel ene bugd ulam l sonin bish bolood l .... Endhiin parlament taraad songuuli boloh gej baigaa um odoo ch ih sonin um bolno doo yah bol geed l ajiglaad baital humuus ni tuund ach holbogdol ugch baigaa ch um alga nam jim haaya namiin darga nar ni reklam mayagiin um zuragtaar heleed unguruh um. harin hevlel medeelel ni bol haritsuulsan dugnelt, sudalgaa hiij olon tumend surtalchilj baih um ali neg namiig iluu uzsen gedeg utgaar bish namuudiin ungursun hiigeed odoo yavuulj baigaa bodlogiin talaar . Ene ni ih avuushtai um bna gej bodloo. Manai setguulchid medlegtei buguud uhamsartaihan shig ingej asuudald handdag bol ard tumend songolt hiihed amar um daa. Gol ugch baiga amlalt ni tatvariin bodlogo, eruul mendin togtoltsoo, niigmiin halamj gurav l golloj yarih um . Gaduur ni manaih shig ereen mayaraan uria loozon ,songuulid zoriulsan duu shuleg muleg ch alga he he . Zugeer l ner davshigch namiin dargatigaa avahuulsan zurag ulguj ter ni tegeed tiim ch aihtar tom bishee . Surtalchilgaanii huudas ni ch nom sonin setguul shig bish erduu devtriin neg huudas hun unshihad amar engiin. Songuuliin shtab deer bainga hun jijuurlej sanal huselt ,lavlagaa buh shaardlagatai medeellig ugch baih jisheetei . Yag odoo bol end urnuj baigaa uil yavdal bol ene l bna. Endhiin humuust niitleg baidaggui um hed hed bna aa .Jishee ni hudlaa yaridaggui, asuudald setgeliin huurluur handdaggui, hund taalagdah gej huvisaj urchlugdduggui,meddeggui um aa meddeg um shig yaridaggui . Bid yadag bil ee ......

Ehiin setgel

Eejiigee unchin botgo shig uguilen suugaa enhrii ursdee eej ni bichij suuna.

Odod michid tugsen uulen tsenher tenger uud shirten eej mini harj baigaa daa gej genen tomoogui itgeleer uuriiguu huurch suugaa minii urs,

Huj delhiin amgalangiin orond eej mini jargaltai baigaa daa gej setgelee zuullun suugaa minii huuhduud

Tertee holoos eejiigee haigaad hereggui ee

Eej ni derged ni bna

Buleereh ued chin uvurtulj ,

Uilah burt chin argadaj ,

Shanalah burt chin taitgaruulj eej ni derged ni bna minii huuhduud.

Ur zurhnii chin ugt eej ni bna

Minii huuhduud unchruugui ee.

Amidraliin shuurgiig surj yav minii huuhduud

Berhsheel buhniig yalj yav minii huuhduud,

Biye biyenee tushij yav minii huuhduud

Alag delhiid jargaltai yav hamtdaa.

Blog

Bi gedeg hun blog bicheed neg ih udaagui l dee harin busad blogruu orj unshih ih durtai humuus yanz buriin l um bichsen baidag um ih ch heregtei zuil olj unshina zugaatai ch um olj unshina . Harin uuriinhuu blogiig niited neelttei bolgoh zorig zurh neg l hurdeggui um neg yosondoo bichsen zuil maani hen negend tegtlee hereg boloh bolov uu gej boddogt l baigaa um . Harin suuliin ued blog unshij baihad neg zuil ih anhaarlaa ene yu ve geheer humuusiin blog deeree bichij biagaa bichlegiin hev mayag. Mongol helnii bichgiin helleg tegtlee ih uurchlugdsun um uu esvel gadaadad golduu amidargag mongolchuudiin eh helnii medleg tegtlee muudsan um uu buu med , yu ch oilgogdohoorgui bichih um. Yu gemeer um be dee yaridgaaraa bicheed baigaa um uu esvel helgii um uu ih l sonin mongol heleer bichih um . Jichee ni :Ajil turul amjuulchii gess , biznes hiijaam chen..... ug ni sanaa ni ajil amjuulchihiya gesen chin gej baigaa bololtoi, nuguuduh ni biznes hiij baigaa um chin gej heleh gesen bololtoi. Unendee zarimiin taaj oilgoj l unshij bna tegen tegen unshih albagui geh baih l daa tegehdee nad ingen ingen yu bichih gesniin oilgochih sanaatai bas yagaad ingej bichij baigaa ni sonin sanagdaad baih um, Eh heleeree saihan bicheed surchihval ug ni bidend l heregtei udahgui biye biyenteigee ta taa tungaagaar l oigoltsoh boloh ni bna shuu . Mongol uls alban yosnii hel gesen chin ta taa tungaa geed zogsoj baival balarvaa. Gants neg meddeg gadaad hel deerh bloguudiig unshih l um tegehdee eh helee bid nar shig hairan umiig yarin bolgoson ni l lav alga aa .

1 tsag togoo taslav

Unuudur delhii niiteeree dulaarliin esreg oroi 8.30-9.30 hoorond togoo salgah ayan bolov. Unendee bi neg ih toosonchgui harin yag neg jiliin umnu manaid ajillaj baisan oyutan ohin nadaas ajil tarah ued ta unuudur togoo salgah uu delhii niiteeree dulaarliin esreg tegj baigaa um gej heleed nadaas tegne ee gesen hariu huleeh met harj zogsson um bi unendee urmiin bodood tegne ee harin chi gesen chin uchirgui bayarlaj bi emeeteigee 2 uulaa togoo yag neg tsag salgana geed l yavaad ugsun um. Ter ued ch bi um bodsongui harin oroi gertee suuj baihdaa genet sanaad er ni hot yadag um bol gesen chin zuragtaar tog salgah sanaachilgiin tuhai neg ih yarij baiga ch um alga nam jimhenduu harin bi yu ch gesen salgaad uziye geed salgaad tsonhooroo hartal hot ter ayaraa gereltei yu ch boloogui um shig l bail aa bi ch za daa suh dalaital uher amar gej manaihan yu gej l iim umand ach holbogdol uguhuv gesen shuu um bodood bituuhendee uuriiguu shoolshiin gerlee asaaj bil ee. Margaash ni ter ohinoos chi togoo salgaa yu gesen chin ih l uramgui bi ch emeeteigee salgasan l daa harin hot ter ayaraa l gereltei baisan harin manai emee nad ih goyo ug helsen ter ni za yah ve yadaj emee ohin 2 demjij togoo salgaj baigaa ni dalaid dusal nemer shuu dee gesen gene ee. Tegtel yag unuudur hoid amerikt ter udur ni tohiogood l manai huu ugluunuus hoish togoo neg tsag salgana shuu geed l baisan um bi ch bas anzaarsangui harin ajaad baisan chin minii huu ih sanaa tavij baina aa odoo tsag ni bolloo shuu gej ireed l tegsnee buh zalguuruudaa salgaad l laa asaagaad l tegeed yahav huugiin komandan door bid hed 1 tsag tog hereglehgui gertee suulaa tseneglesen komputeree ashiglaad l neg medeh ni ee l tsag ni duuschihsan. Harin manai huu ih l tom uil heregt huvi nemree oruulsan hun shig l bayartai baina lee. Busad ailuudiin gerel asaalttai l bna sh dee gesen chin huu ter hamaagui ee bid nar l asaahgui baih ni chuhal gej ireed l tom hun shig hevluuhen hariulah um. Neeree bodood baisan chin bid buhen alivaa neg sain uilsed baga ch bolov huvi nemree oruulj baival niigmiin umnu huleesen uurgee biyeluulj baigaa ni ter um baihaa daa. Yamar ch l baisan manai ger bul dulaarliin esreg 1 tsag tog hereglehgui suugaad avsan shuu haaya ch origooroo amidrah ni goyo ch um uu tog ch baihgui laa bariad l gal deer hool hiigeed l he he he.

Xavar

Tsasan shuurga, hungarlasan tsas, jihuun salhi huit daasan zevruun udruud ard hotsorch odoo l neg urin dulaan tsagiin ayasiig medreh gej baih shig bna . Ene nutagt uvulduu tsas gedgiig ch harin neg haramlaj hayalna gej ugui um aa ulam l orood l uul shig ovoolood l baihiin bna lee yadaj baihad ih ert haranhui bolno neg l tiim uitgartai gemeer ch um uu . Unuudruus ehelj dulaarch tsag uragshilj oroi haranhui bolj bna. Ugiin munhud nar eesen nutagt turj ussun hund iim tsag agaar setgel zuin huvid ih daramttai baidag um bna. Nutagt maani shuursan ch nartai huitersen ch nartai yamar saihan baidag um be dee.

Za tegeed bidnii helj zanshsanaar xavriin sindrom end er ni baidag um bolov uu gej bituuhendee medee uzej tandsanshuu suuj bna aa he he yahav mongolchuuddaa bas hani olchih sanaatai . Tegtel ugui um aa Naran ulsiin aihtar baiagaliin uzegdel hiigeed hor hohirliin talaar l yarij bna tegehdee manaihan shig surjignej bish shuud l bid chin ingevel yah bil ee iim uzegdeld bid belen uu geed buh um aa shalgaj mergeltnuud ni yah yostoig yariad l tsatsrag idevht agaariin ursgal yag hediid end ireh ni uu yamar hemjeetei bas hor hohirol ni yu baih ni ve ard irged yaj uridchilan sergiileh yostoi ve geed l yag hicheel zaaj baigaa um shig ih nuhatstai tailbarlaj bna aa . Endees bi neg um ajiglalaa yu gevel ene talaar darga nar bish yag mergejliin humuus l ih yarij dun shinjilgee hiij baina aa harin erunhii said ni hedii hemjeenii tuslamj uzuuleh bolson tuhai l neg medegdeed ungurnu lee.

Harin bi Naran ulsad baigaa mongolchuuddaa sanaa zovj suuna daa yu yugui humuusee tataad l sur duulian bolgoh hereg baisan um bolov uu yag golomt deer baisan humuusiinhee hureend neg ih surjignehgui shiidchihej bolohgui l baisan um baih daa . Yagaad gevel ter sur duulianii urshgaar mongolchuud maani setgel zuin huvid mash ih hayamarch hii l sanaa ni zovtsgooj ajlaa barag hiij baigaa bolov uu gej bodogdohoor l medeelliig netees unshij bna . Uneheer bidnii sain tusalj chadah um bol huuhduudiig ni Nairamdal zusland avchirch suvilj asraad yavuulbal zugeer um shig sanagdah l um . uuruur ch bid yah bil ee dee. Harin bid ingehed gazar hudluhud belen uu ?????? bodoh l heregtei yadaj yah yostoi tuhai zuvlumj sanamj gargah heregtei l um shig bna.

Sayahan orloo.com deer Ayako avhain bichsen niitleliig dahin niiteljee minii huvid neeree unenshuu geed baih ch um alga bas ushirhuj muchuurhuh ch sonirhol alga uchir ni ali ch uls orond iim mayagiin zuil tuhain undestnii talaar bichsen baidag avahaa avaad oilgohoo oilgood l huleej avbal bol oo. Bid chin zaavalchgui hunii huneer ingej heluulen baij uhaarah humuus ug ni bish l umsan . Mongoliin tuluu bidnees dutuugui sanaa tavidag bolood bichsen bailgui dee. Bi neg um oilgodoggui um mongolchuud bid henees ch iluu uhaantai mundag bas yu bil ee aan tiim aguu gej ireed l tseejee deldeed baidgiig busad buh undesten ch gesen uursdiinhuu tuhai tegj boddog l baihgui yu harin ted ingej bodoj helsniihee tuluu uls ornoo iluu hugjuuleh, yadaj uuriiguu hugjuulehiin tuluu meriideg . Bid bol helsendee tsadchihdag humuus yalgaa baigaa biz . Manai neg bagsh oron ornii mungu tsugluuldag geed nadaas mongol mungu baival uguurei gesen um bi yahav baigaa 500 tugruguu beleglelee tegsen chin ih haanii maani zurgig uzchiheed ene tanai erunhiilugch uu gej bna bi ugui ee manai ih haan delhiin taliig ezelj baisan baatar hun gesen chin aan huurhun uvuu bna gej avdgiin minii egduu ch hureh shig bas ineed hureh ch shig . Neeree tuunii nudend bol goyo sahaltai uvuu l haragdaj baigaa baih daa . Minii eej busdiin nudend baidag l neg nastan nad bol burhanaas iluu achtan shuu dee . Tiim bolohoor iim umand bid tegtlee emzegleed baih hereggui l bolov uu. Sonirhoj baival uuh tuuhiin yarij uguud ugui bol manai undestnii huvid aguu hun umaa geed l orhichihod boloh baih aa. Tegeed ch bid ih haaniihaa goyo zurgiig arhinii shilen deerees l hardag bolohoos surah bichig bas bus oyunii unet zuils deer bainga haraad baidag bil uu ? . Za daa xavraas avahuulaad baahan l um hamj shimeed bichchihlee hamgiin gol ni yu heleh gesen geheer setgeliin ene hooson huurluu darj dor burnee hiih yostoigoo henees ch tsarai aldahaargui hiihiin chuhliig heleh gesen um . Bidnii ergen toirond tum buman l um bolj ungurch bna ter bolgond hayamarch bas saimshraad setgel sanaagaa tavguituuleed baih hereggui boldog um boldogooroo l bolno unuudruuruu saihan amidartsgaaya.

Minii egch nar

Unuudur emegteichuudiin bayariin udur . Ug chanartaa bol emegteichuud uursdiin erhiinhee tuluu temtsdeg udur daan ch ene bayariig manaid emegteichuudiinhee gants udur gomdolloh udriin bayariin udur bolgood huvirgachihsan. Gazar gazart yanz bur l baidag bololtoi manai angiin colombiagiin oyutnuud bol yag l biden shig bayarlaj beleg selt ugch emegteichuudee bayarluuldag bol egypt , irak zaluuchuud bol unendee ene talaar yamar ch oilgolt baihgui nuhduud. Mongol erchuud bol huuhnuudee 365 honogiin yadaj gants udur ni emegteichuudee gal togoond unjuulehguig hicheej bas uursduu gal togoond yu hiij chaddagaa haruulj unjdug uls . Tegmeersendee 364 honog hool idsen hun chin erh bish neg hool hiij suralgui yahav.
Za ingeed gol sedevtee oriyo.
Bi bodood bisan chin egch naraa er ni neg ih bayarluulj baigaagui um shig sanagdaad unuudur egch nartaa zoriulj enehuu blogoo bichij suuna. Bi gurvan saihan egchtei eejees mini hoish eejiig mini orolj bidnii tuluu amidraliinhaa hajuugaar sanaa zovj ,setgel gargaj yavaa egch nar. Sonin shuu neg ailiin 3 egch duuus gehed 3 uur zan aranshintai humuus. Tom egch maani dulguun dund egch maani sergelen, baga egch maani daichin geed l harin gurvuuland ni baidag niitleg zan chanar gevel hund helehee helchihdeg, nuhurluvul ch nuhurluchihdeg,muuhan er hunees deer zan tedend mini baidag um . Bagadaa tom egcheeree tsetserlegtee hurguuleh durtai baij bil ee . Ugluu hicheeldee yavahdaa daguulaad l guine tegehdee zamdaa huiten baival numur gazar zogsoj jaahan dulaatsuulchihaad l tsaashaa guine . Dund egch bol shuud l hutluud guichihne dund ni unaj bna uu ugui yu hamaagui hicheeleesee hotsorloo geed l guichihdeg neg medehed l tsetserlegiinhee uudend irchihsen baidag baij bil ee he he he. Baga egch maani bol duugiin hun deerelhvel bolj ugvul shanaadchihaas ch siihgui hun bii dee. Tegehdee minii egch nar ur nimgen bas uruvchhun odoo bol bur l uyan bolood baih shig sanagddag um.
Baga baihad olon egchtei tul bi lav dund egcheeree valis zaalgaj partner ni bolj bail aa. Dund egch maani anh nadaa duu zaaj ugch baisan um hulniihuu dund havchuulchihaad zaaval sur geed l ter duu ni algan deeree bumbruulsen ailiin hoorond guisen gedeg duu yadaj baihad egch maani tiim ch goyo duuldaggui bolohoor shuleg duu 2 iin aliin sain oilgoogui uldsen umdag. Yamar ch bsan ter ued egcheesee aigaad ter duuigiin sursan um tiim bolohoor ter duug yavah bolgond bi egchiigee bas baga nasaa bodoj ineemseglej suuna aa. Dund egch maani minii duulah ehleliig tavij ugsun ni ter um shuu dee. Tom egch maani namaig ulgiitei baihad aav eej 2 oroi bid nariig orhiod aild ochihgeed yavsan hoiguur shunu bi uilj l dee tegsen geriin tsonhnii oiroltsoo sogtuu humuus hashgiraldaad egch maani aigaad bas noirondoo soosgiig maani olohoos zalhuuraad helee huhuuleed untchihsan baisan gesen. Baga egch maani bol aldartai erh tanhil hun dee oyutan bolchihood hiij chaddag gants hooltoi ter ni suutei budaa baga egchiin eelj ireheer bid hussen huseegui suutei budaa l idne zarimdaa shingen zarimdaa utgun geed l yanz buriin suutei budaag idej uzsendee, harin odoo bol ovoo hool hiichihne setgene ch gej jigteihen jishee ni guliyash hiilee gehed haluun nogoo hiigeed l hyatad hool deer ni tarag hiigeed l enetheg hool geed l shahaj garna shuu dee he he he . egch nariinhaa tuhai bichsen chin neg l setgel saihan bolood yavchihlaa. Bi hend ch baidag jiriin neg egch nartai hun tegehdee minii huvid bol egch nar maani busdiin egch naraas tohoi iluu sain egch nar daa.
Egch nartaa bayariin mend hurgeye. Saihan bayarlaarai .

Setgeld buusnaa bichiv

Bi busdaas yalgarah durgui
Byalduuchilj hen negniig guih durgui
Bertegchinguudiig dagaj savsaganah durgui
Bel benchintnii umnu buhulzuh durgui
Bi beer uuriinhuuruu baihiig husne ......


Ganga murung halgital ineemeer bna
Galzuu tenegeeree duuduultlaa bujiglemeer bna
Setgelee ongoitol orilj uilmaar bna
Setgetsiin uvchtei gej heluultlee zugguitmeer bna

Gantshan udaa uuriinhuuruu baimaar bna ........