Orolmaa eh

Namdag guain zohioloor "Orolmaa eh " jujgiig teatriin oid zoriulj shinechlen tavijee. Nairuulagch Naidandorj ug jujgiig nairuulahdaa huuchin tavij bsan uyeiinhees ni neg ih hol zuruutei nairuulahiig huseegui bololtoi. Yag l mongol undesnii songomol amidral , herev gadaad hun uzvel mongol ahuig ih l sain oilgoj baij uzeh hereg garah baih daa. harin orchin ueyiin zaluusd bol ahas deedsee hundleh , ugiin sonsoh geed olon zuil bidend ert deer uyes ulamjilj irsniig gaigui sain oilgoh bolov uu . Ug jujgiig orchin tsagt buulgaval huuchinsag uzeltei turiin alban haagch , shashin nomiin mur huusun lam, ene niigmiin busarmag bolgoniig buhimdan eserguutseh zaluu, uchraa olohgui munginah 2 ohinii dureer buulgaj oilgogdoh um uu daa. Unuug hurtel une tsenee aldaagui ene zohiol bidnii amidraliig budend huurneed baih shig l sanagdsan. Sarantuya jujigchin , 3 huu duree sain gargaj togloh shig sanagdsan harin baga ohind arai iluu uil yavdal , ug helleg uguh heregtei um shig sanagdsan uchir ni ter usvur nasnii ohinii dureer horvootoi herhen taniltsaj uuriinhuuruu huleej avch dugnej baigaad il uu haruulah heregtei bsan um. Hamgiin oilgomjgui dur bol tom ohin ni bas tom ahiinh ni ehner 2 iin dur um. Ug ni tom ahiinh ni ehnert huuchin zasgiin uyeiin ehemseg hatnii duriig iluu todruulj tom ohind ni bol olon huuheddee tuurtsen zugeer neg emegtein duriig yalgaj salgaj gargaj ugsun bol. Harin jujgen deeree neg l ih meden budilsan munginasan 2 huuhen hoorondoo ch zan aashiin huvid yalgagdah umgui haragdah shig bolson. Baga huugiin zaluuhan ehneriin dureer argaguin erhend hair setgelee orhij huuhdee teej yav aa emegtein dureer joohon huchtei gargaj uguh heregtei bailaa. Unendee beriin setgetsiin huvid sogogtoi gemeer eh huniii dur hedii hurts ch gantsaardsan dur sanagdsan.
Ta buhen ug jujgiig uzeed uursduu dugnene biz dee . Jujig songodog gedeg utgaa dagahiig ch bodson uu yamartai ch odoo tsagiin uzegchided huchtei setgegdel turuuleheergui l jujig bolson bna lee.

Harin bid l suult hiimeer baih um emch nar aa

Suuliin ued eruul mendiin huulitai holbogduulaad emch emnelgiin ajilchid eserguutseed suid suult hiilee l gene daraagiin shatnii temtsliin huvilbaraa ehellee l gene . Tegehdee uuniig unendee olon niit oilgohgui baigaa buguud oilgohiig ch husehgui bgaa ni ilt bna. Hariutslagiin togtoltsoo ni uneheer emch nart bolon emnelgiin ajilchihdad hund ene huuli heregjij ehleh um bol yamar ch ajil hiih bolomjgui bolno gej tailbarlaj baih um . Hamgiin hatuu hariutslaga tootsoh yostoi salbar bol eruul mendiin salbar tegehdee unuudriig hurtel hunii ami nasaar hariutslagaguigeesee bolj togloson emch nartaa hariutslaga tootson ni ugui. Hunii ami buhnes unetei tiimdee ch hun bur eruul mendiin salbart daatgalaa ug duugui tuldug tegsen hirnee emchid uzuuleh gej hahuuli ugnu, huviasaa tulbur tulnu tegeed suvilagch , asragch geed barag buh huniig bid argadaj araichuu emchluulehchee ayadana. Hooloo gereesee, em tariagaa oldohguigiin gereesee, ornii tsagaan heregseliig gereesee er ni arai l geree nuulgej irehgui dee. Ugluuguur emch nar uzsen bolno suvilagch nar ni buten udriin tsag nartai uuh yostoi emiin uursduu tsagaa haraad uugaarai geed taraagaad alga bolno dusal zalgaad martana, asragch geh nertei tseverlegch haltar alchuuraar shal archsan bolood oron doorhi ulavchiig maani haalgar gartal iish tiishee taraana. Tegeed l emnelegt hevtsen nertei hed honood emnelgees garna . Ene shudarga gej uu ? Eej maani havdriin emnelegt hevteed shunu genet tsus aldaad biye ni muudahad jijuur emchiinh ni hamgiin turuund helsen ug yu geech eejiigee avaad hurdan gar emnelegt unguruulj bolohgui gesen ug aimar baigaa biz ? Herev emenelegt ungurvul dun burtgeld ni orood ih l hund asuudal uusdeg um baih aa . Bi ter ued ih sandarsan baisniig ch helehuu uldeegeed arga hemjee avaad uguuch dee gej guital ugui nasilkan deer ch bolov damnaad gar gej helj bsan um daa. Deeguur dooguur gaigui taniltai tuldaa said dargad ni shunu dund helj baij emnelegt ni uldeej bil ee . Huurhii eej mini tegeed nar mandahiig uzeed horvoog orhison doo . Hun hun shig uhej bolohgui l bolchihson um bna lee emnelegt bol........... Ugluu ni emnelgiin darga ni said darga naraasaa aisan uu yasan buhii l arga hemjeeg avna gej helj baih zuur eej mini ungurch bi eejiinhee amisgaa huraah muchid hajuud ni baij chadaagui um . Uuniig bodohoor denduu ih gomdmoor baigaa biz. Bi emch hunii huuhed minii ah egch nar ch hurgen beruud ch emch nar tiim bolohoor bi uneheer emch huniig hundelj hairlaj bas zarim negnees ni umuurch l yavsan . Harin bi eejiigee aldchihsan ter ued emch nariig hamgiin iheer uzen yadsan . Nad shig setgeldee iim sharhtai olon myangan hun baigaa gedegt ogthonch ergelzeh um alga. Tiim bolohoor emch nar bish bid nar suult hiimeer baigaa biz? Niigem buheldee yalzarch eh tolgoigui bolsnii hamgiin tod jishee bol ene. Emenelegt buh umand ni standart togtooh heregtei tuuniigee yas barimtaldag baih yostoi gej bi uzdeg neg uvchtund uzuuleh emnelgiin iulchilgee yamar hem hemjeetei baih yostoi ve gedgiig nariin togtooh yostoi. Emch nart ogt baidaggui medleg bol setgel zui hamgiin gol baih yostoi medleg shuu dee ug ni uvchtei baigaa huntei yaj haritsah ve yaj uram uguh ve uneniig setgeliin sharhluulahguigeer yaj oilguulah ve geed l haramsaltai ni ene medleg bol baihgui shuu dee. Unendee shuumjleed baival ih l um bii tegehdee yagaad buhel buten hunii ami nasiig hariutsaj baij hariutslagaas multarch uldehgeed baigaag l oilgohui bna. Duraaraa emeer bizness hiih gej uuriin huviin emnelegtee tulburteigeer uzeh gej ulsiin emnelgiin ajliig tsalgarduuldag ene buh baidliig l avch uldehiin tuld ulairch bna. Yag unendee emch nar diplom uvurtulsun alban yosnii aluurchid l bolson baina shuu dee . Shudarga temtsel gej baidag bol ter moritoi , morigui temtsegchid emch narluu l num sumaa tavimaar bna daa. yamartaa ch jaahan ch bolov niigemd bugshsan muu muuhai zuilees salah gej huuli sanaachlagchid setgel shuluudsan ni talarhuushtai.
Herev minii ah egch nar uuniig unshval nad gomdoh l baih tegehdee bichihgui baij chadsangui ee yagaad gevel bi emch hunii udam ugsaa bolohoor ene saihan mergejil ner turiig sevtuulehgui bailgah umsan gesen dee bichlee.

Nutagtaa irlee

Nutagtaa irlee saihan bna aa. Minii sanan sanan irsen nutgiin maani nar elchtei dulaahan iluu ih gerel gegeetei ch um shig mandah ni uneheer saihan . Toos shoroog ni ch sain medrehgui bna haayahan gaduur garch baigaa bolohoor tegtlee sain medrehgui baigaa um bailggui dee. Interneted neeree denduu ih hudlaa um bichij hiliin chanadad baigaa bidnii tsusiig huurgej nerviig bardag um bna . Ter ih bichij halaglaad baigaa shig um lav haragdahgui l bna . Hun bur l dor burnee zavgui erviih derviiheeree l hudulj bna . Ajiltai neg ni zavgui ajilggui neg ni heruul hiigeed zavgui , mashin unaa ni ch zavgui he he . Tegehdee ard tumend maani uram heregtei bna aa zugeer l uram . Harin boloh bolohgui umnii chin hutguur bol hevlel medeelliinhen l bna . Survaljilsnaa ch sain oilgogdohgui medee ni burheg. Huuhdiin bayaraar neg um ajiglalaa eleg buten ger bultei sain saihan amidarch surch baigaa huuhduudiig yagaad uramshuulahgui uram hairlaj baharhaj bayarluulahgui baigaa um be. Neg l ih zovson zudersen huuhduudiig bayarluulah nevtruulguud . Yag unendee huuhdiig bagaas ni unchin uruusun yadarsan zovson, bayan tsaqtgalan gej yalgah ni hamgiin buruu zuil ted hen bailaa ch tednii buruu bish shuu dee buh huuhdiig adilhan l bayarluulah heregtei yadaj ene busarmag uzegdliig halah heregtei. Iim yalgaag bagaasaa sonsoj mederch usch baigaa huuhduud hen bolj tuluvshih ve ?????????? Busdaar bol yah ve bolj bna bolgoh gej zutgej bna. Amidrah arga chargad l surgah heregtei bna haana hend uuriinhuu husel muruudliig buteeh bolomj bna tuuniig l sain surtalchlah heregtei bna . Hun helehees naash tsaash chichihees tsaash gedegsen. Harin ajaad baih ni ene ih humuusiig buhimduulaad tur zasgiig haraagaad baigaa uchir ni dund shatnii turiin alban haagch nart bna aa . Ted ajlaa sain medehgui deerees ni ard tumend uilchleh yostoi gedegee ch oilgoogui ulsuud bna aa. Neg l ih noyon turhtei nohoi zayatai humuus l bna sh dee. Bid bolno doo uursdiinhuu huvi zayanii ezen boloh ene ih zavshaaniig edleed 20 jil l bolj baigaa shuu dee . Amidraliig baigaagaar ni l hairlah heregtei .