Setgeliin zul

Dotnii naiziin maani aav burhanii orondoo zalarchee. Setgel gunigtai bna denduu oir baisan bolood ch ter um uu guniglah setgel mini arilahgui baina . Uujuu setgeltei denduu saikhan buurai baij dee. Heeguihen ineej suudag ni orson garsand duutai huurtai suuj baidag hun baisan um . Anh naiziig mini uvdsuniig nad helj taniltsaj bilee.Geriinhee tavilgiig yaj ch uurchilsun tuunii huvid hanitaigaa ih l zutgel gargaj avsan 3 hanatai toli ni ih erhem baij bilee.Ter toli setgeliinh ni toli baisan um ,ter toli ur huuhduudiinh ni amidraliin toli baisan um.Naiz mini saikhan asarsaan . Amiddaa biye biyenee hairla gedeg yutai unen ug ve . Aav eej mini amid derged mini baigaa ni l ih umug tushig um shuu dee.Munhud dergedee bailgah gej zutgeh bidnii setgel ,uurdiin um shig aashlah bidnii setgel yutai uitai yutai haramsmaar. Als hol baigaa bolohoor erhem ah tandaa ingej l setgeliin zul urguye duu. Um sain amgalan boltugai.

Aavdaa

Aavaa taniigaa huu ni ih sanaj bna. Amidraliin ene nugachaan dund sataarval sataarah hugatsaa hangalttai ungursunch taniigaa bodoogui,sanaagui udur honog gej ugui bilee. Olnii dund taniigaa haidag baisaan konkurs uguud garch irehdee,als hol surahaar yavah uede vokzaliin tumen hun dundaas taniigaa l haidag baisaan . Irehgui,baihguig chin medsen murtluu l taniigaa l haidag baisan . Odoo huu ni barag uuruu uvuu boloh nasandaa irsen ch gelee taniigaa l ih uguileh um . Sayahan herev setgeldee burhan boloochoo uyad baih um bol burleech ni burhanii orond ochij buyan jargalaa edelj chaddaggui tul buu uurtuu barij uya gej unshlaa. Neeree bi ih huvia hicheesen uudgui huu um uu daa. Odoo bi taniigaa tegj ih sanaj betgerehgui ee ta mini l jargaltai baival. Uuchlaarai huugee harin eejiigee jaahan sanaj baival boloh uu arai ch ta 2 iigoo 2 ulang ni yavuulj chadahgui ni. Huu ni yagaad hurimaa hiigeegui ve gevel ta baihgui baisan uchraas ter uuriinhuu setgeliig sharhluulj zovoohiig huseegui um aa. . Aavaa taniigaa ih sanaj bna. Odoo huu ni saihan amidrana aa tengeriin ornoos huugee hamgaalj baigaarai.
Taniigaa sanaj bna.

Amralt

Saikhan amraad irlee sanasan setgelee taitgaruulahad neg sar gedeg asar baga hugatsaa um. Th orondoo ochilgui 2 jil bolson nadad buh um sonin sodon bailaa. Unguruulsen udur bolgoniig ur duntei unguruuhiig ih hicheesen uulzaaagui naiz nuhud ah duus,ajliin gazriinhan geed buhiil zuiliig amjuulahiig hicheelee. Sanajee uneheer ih sanaj eh ornoo ,ah duusee,naiz nuhduu, hamt olnoo geed .
Hot huree ih uurchlugduj uneheer bugdiig shinechleh gej hicheej baigaa ni haragdaj bailaa. Bi bol bayar hurgemeer baina. Uneheer amidral butsalj baina . Irsen hoinoo yamar ih yadarsanaa medlee. Odoo bol gaighui ee saihan dursamjin dund ajlaa hiigeed l gyalalzaad baina .
Id ajil urnuj baigaa ene tsag ued hul garaa huluulsen um shig hunii gazar als hol baina gedeg minii huvid denduu tom shiitgel met sanagdaj baina. . Yamarch baisan negiig bodoj nuguug setgej ergej irsen bolohoor odoo udur buriig ur duntei uurt heregtei geer unguruuh bolno. Ih uilsiin umnu uuriiguu beltgeh bolno.

Huleelt

Bi nuur nomon deer tavigdsan negen yariltslaganaas Tani amidraliin az jargal yu ve gesen asuultand huleeltguigeer amidrah gej hariulsniig unshij baisan um . Tegehed yamar uitgartai amidardag hun be gej bodoj baij bil ee. Getel neeren yamarch huleeltguigeer amidrah amgalan taivan az jargal um daa gej bodogdoh bolloo. Nutagtaa harij amrah geed ih hul huurtsug bolj hun bolgond l jaahan jaahan um avchihgeed l gaduur yavaad l ah duu naraa yaj bayarlah bol gej dotroo tusuuluud l shunu noir hurehgui setgel dogdlood saihan l bailaa. Getel huu maani tsug yavahgui 7 honogiin daraa yavna gej zutgeed eej ni zuvshuuruud gert buun l hereg mandlaa. Ug ni 4 uulee holiin ayalald yavj hugjiltei baih ni gej bodloo. Ene bol bid 4 iin anhnii holiin ayalal . Haramsaltai ni sanasnaar bolohgui bolj huu maani uuriinhuuruu zutgej biletiin hoishluulahaar bolloo. Uund jaahan uram hugarlaa ,ehner maani ch Mongolruu tiim ih yavah husel alga gehiin sonsood bur ch utgagui sanagdlaa getel bi yamar ih saihan umnuudiig huleej tusuulj bayarlaj baiv aa. Unendee bi uurtuu ih undur huleelt uusgesen uchraas uuruu baahan shanalaad duusah shiv dee.
Huleeh hereggui
Hussen hariultaa hezee ch avahgui
Huleej shanalah hereggui
Hen ch chinii setgeliig argadahgui
Huleeh hereggui
Husseneeree taivan amidrahad l bolno .

Uram alga

Bi gedeg hun bolboos als hol amidran suuj uls orniihoo hugjil tsetsegleltiig mash saihnaar tusuulun muruuduij suudag negen bulguu.
Minii bodloor shinechleliin zasgiin gazar uneheer umiig uurchiliye il tod bolgoyo tsaashdaa niigmiin hugjil ni Il tod baidal,shudarga unen baihaas mash iheer hamaarah tul uursdiinhuu aldaa onoog ch haitsaalj baigaa um alga hevlel  medeelliin heregsleer guvuuleed l baina guvuuleed l baina yasan ch ih tevcheertei um . Bi baisan bol ami bish zaya bish geed l hayachihna . Odoo tsagt darga tsereg bolno gedeg yaliin togtool avsantai adil l bolj dee. Uneheer uruvduh um . Hariin setgel gej unendee mania ard tumend setgeldee bat buh suulgaj ee. Ene uls orniig elgeer ni hevtuuliy ,hugjuuleh shaardlaga alga gej bugdeeree bodoogui bailtai. Songuuli duuslaa margaashnaas ni ehleed 76-g ard tumnii esreg bosgoj zogsoohiig hevlehiinhen hiij ehelne . Mungu tugrugiin avch amaa olohgui magtaj baisan humuus margaashnaas ni ehleed l tolgoiruugaa shaaj bichij garna . Ene ni mungu oloh shildeg arga ni gedgiig udiid bid nar meddeg bolson baimaar daan ch ugui um daa. Suuldee hen ni turiin erh bariad baigaag oilgohoo bailaa. Setguulchid uu 76 yu.  Ehleed magtana daraa ni muulna daraa ni zaana ,tegeed surduulne,er ni bol hussen ee hiideg humuus bol setguulchid , hevlel medeelliin magnatuud .
Neg l ih erliiz hurliizaar ni duudsan humuus ted yag unendee yamar muu um ene uls orond hiisen um be ? Tegeed ch bidnees busad ni eh orondoo evtei nairtai amidraad l baina . Hun etseg ehee songodoguitei adil hursh zergeldee ornii huvid bidend yamar ch songolt baihgui hussen huseegui tsugtaa hamtran orshih l bolno . Tegeed ch 21-r zuun shuu dee .
Baabaariin helsneer buhel buten neg uye uhej duusch baij bid neg um orchin ueteigee hul niilj alhah baih daa.  Hen hyatad humuusiig buunuur ni oruulj ireed baigaa um ,hen hunsnii nogoo teeverlej ireed zaraad baiga um , bidnii uzen yadaad baigaa hyataduudiig hen uugshuuleed baigaa um medeej bid nar MONGOLCHUUD . Tiim durgui baigaa bol zugeer l hil gaalia haagaad orohchgui garahchgui bugdeeree Mongoldoo amidraiya . Tegj chadahgui baij am helee biluudeh yun.
Bid ulsuj uzeegui ,yadarch uzeegui, zovlon uzeegui ard tumen shuu .2 hurshuu bodvol denduu tsamaan tsatgalan uls. Tiim bolohoor amaa olohgui burj gedsee medehgui iddeg um .
Suuliin ued aria ch dee gemeer um denduu iheer garch bna. Turiin tushee ni hurtel tur zasgaaraa togloj ush honzongoo avch baina . Hoich uye  bodoj baina geh tiim l um bol hogoo gudamjind hayahaa l bolichih ter chin l tseverhen hotoo duu nartaa uvluuleh bodit alham ene metchilen ih um sanaj sedmeer baiga um ternees bish hooson hashgirah hereggui.
Uudrug baiay biye biyende uram hairlaya . Ireeduig saihnaar tusuulun bodoiyo. Hujaa buhniig uneheer uzen yadaj baigaa bol hujaa gesen shoshgotoi buhnees tatgalzaya. Tursikee tailiad tavichihiya ,nogoo bolon busad hunsiig hudaldaj avahguigeer muutgaj languun deerees ustgaya,hujaa nariin orond uursduu barilga deer ajillaj baishingaa uursduu bariya.

Ingej chadval odoo bolj baina . Bi ch gesen dagahad belen baina .
Uudrug saihan ireeduig hamtdaa l buteeye uur hen negen bish.

Bayar

Sayahan Kanadiin bayariin udur tohioj buh niiteeree amarch unjluu. Hamgiin ontsgui ni bi ajillaj taaraad. Ajlaa taraad yavj baihdaa buh niiteeree yaj bayarlaj baigaag ajiglah sonin bailaa gej .
Buh humuus tsagaan ulaan ungu hosolson huvtsas umsuj talaar neg belchij eldev goyol chimeglel ni zuvhun kanadiin dalbaa,tolgoin chimeg,shuher zereg l bailaa.  Hun bur  kanadiin irgen gedgeeree uneheer baharhaj baigaa ni ilt bailaa. Bayariin huvid ontsgoi hutulbur baigaagui ch manaih naadmaar huushuuraa iddeg shig end humuus Poutine gedeg sharsan tumsun deer sous bayaslagtai tavij iddeg hooloo ih ideh um . bi bol neg ih ideh dur hurdeggui l um . Buh niitiin teever unegui uilchilj baigaa ni saihan bailaa. Harin Kbebekchuud ene udur nuudel suudal hiideg zanshiltai busad ni bayarlaj baihad nuuj suuj baidag uuniigee bas neg eserguu mayagiin um gej tailbarladag l um bna lee. Bi ch neg ih toogoogui . Minii neg ajiglasan um bol ter ih humuus zugaalj tsengej baihad talbai gudamj tseverhen baisan shuu bi ch dotroo ataarhaj bas nutagt maani iim bolchihvol goyo oo gesen shuu um bodoj yavaad undaaniihaa laaziig hayah gesen hogiin sav olsongui hii demii haihdaa uuriin erhgui laazaa tsunhendee hiilee. Unendee gudamjind hayachih zorig hursengui. Tegsen hirnee herev bi Mongoldoo baisan bol ali hediin gudamjind shidchihsen baigaa daa yamar muuhai um be gej . Hunii nutagt bolohoor huuli durmiig barimtlaad l surhii baih murtluu nutagtaa bol bugdiig esregeer hiihgeed zutgeed baih bid yamar muuhai setgeltei humuus ve bi uuriiguu dotroo zemlehiin hajuugaar dahij hezee ch nutagtaa hog hamaagui hayahgui busdiig ch hayulahagui baih bolno gej andgaillaa. Bid hunii hund l doligonodog ,hairlah  yostoi ah duu ,hamaatan sadnaa bish hen negen bayan ,turiin tusheediig hairlaj saimshirdag muuhai zantai humuus uuniigee bolih umsan. 
Bayaraar 5 honog amrah bolson chin uuriin erhgui amraltiin tuluvluguu gargah hereg garch bna. Saihan naadaarai naadmiin mend

Hul bumbug

Nar eej haluu shatsan zunii udruud urgeljilj Baldan uvuu hugshinteigee hiih um aa olj yadan udriin hed biye biyenee hemlej udriin hed muudaj bas saindaj unguruunu. Ashgui delhiin hul bumbugiin avarga shalgaruulah temtseen ehelj huuhduud ni 2 hugshind zuragtaa uzej tsag nugtsuuhiig zahijee.  2 hugshin udriin tursh  hul bumbugchdiig umuurch  demjij unguruudug bolloo. Haaya ach zee naraa irehed yanz buriin ornii tuhai asuuj medlegiin hureegee telne. Emgen ni ish chaavaas ugeegui yaduu uls gehed bas hul bumbugin bagtai l uls um . Yadaj baihad yamar ch har um . Ulsuj tuildaad bur borts shig bolood harlachihaj gej udriin tursh uglene.
Getel neg ugluu uvgun Baldan ugui ee ingehed manai bag hezee ni togloh um boloo gej hugshnuusuu asuuv. Hugshin ni harin l dee um duuldahgui l um unuudur huuruu zalgaj asuuhaas gev. Ud dund eej ni huuruugee zalgaj Mongoliin bag hezee toglohiig asuutal huu ni shoolj toglohgui ee gejee. Emgen unduutsaj tegeed hugshinduu yu gej heleh bolj bna uram ni hugarna daa gej bodjee. Tegeed uvgunduu manaih toglohgui gene ee hul bumbug gedgiig chin meddeggui sayahnaas meddeg bolson gene gejee . Tegtel uvgun ugui eruu tegj yarival bi huree hiided shavilj baihdaa shiren bumbug huuj l yavsan um bitgii hudlaa yari tsaadhi chin tsagiin medehgui bolohooroo hudlaa helj baihgui yu gejee. Emgen uvgunuu taivshruulj yarianii sedviin uurchluh sanaatai ingehed ene hul bumbugchid chin gool oruulahaaraa l ter oruulsan huugee darj alahaa duhhiinmaa ataarhdag um baih daa. Gool oruulmaargui um bna lee. Uvgun hn chi tegeed deesh ni shiduulehgeee yu gehed tegsen ch yadgiin gej hegjuurhev. Emgen zalhsan ayatai er ni naadhi chin ih  teneg sport bna uuruu ushigluchihuud araas ni huuguud baidag utgagui um gej ee. Iinhuu 2 hugshin maani neg hesegtee ingej l tsag nugtsuuh baih daa.