Shine on garah ni ee

Odoo ingeed shine on garlaa gertee ehner huuhedteigee 4 uulehnee gargaj bna bi er ni ingej shine on gargaj baigaagui um bna. Dandaa l ajil esvel olon dund bujignaj unguruudug hund chin ingej tsuuhuulehnee gargah chin negen bodliin uitgartai ch um shig nuguu bodliin goyo ch um shig sanagdah um. Medeej hun bur l huuchin ond ingesen tegsen geed l zunduu sonin bichih baih l daa minii huvid unendee ontsolchihoor goid sonin um hiij buteesengui dee. Harin France hel uzej ehelsen halshirch halshirch uzej ehelj baigaa um sonsohod ayalguu saihantai bas tansag hel bolohoor surah umsan gej ih boddog baisan um harin ene jil neg um ehluullee dee. France hel unshihad hestuu bas duudahad ih hestuu hel um tegehdee yah ve surah gej zutgeed l baigaa. Yamar ch baisan uurtuu zorilgo tavichihaad l uzej bna. France hel neg ih olon um bichih hirnee unen sonin aimar boginohon unshina zarimiin bichchiheed bur duudahgui geed boddoo. Negent orchind ni baigaa um bolohoor surchih baih aa. End shine jiliig ajaad baihad ger buliinhee hureend l temdegleh um. Esvel naiz nuhudteiguu neg gazar tsug oroin hool idne duusah murtuu uuriinhuu tulburiig hun bur ni tulchihuud l garaad yavchihna unen sonin. manaid bol bi bi geed l yaj baigaa bol doo.Za daa tegeed soyoliin yalgaa ni um bailgui dee neg ger bul baij hun bur l tus tusdaa toostoo bodno salah deeree tulbal yah uls um ed nar er ni or oroo avaad salah umuu haashaa um . Iim baihad yuniih ni ger bulseg ah duuseg baihav dee. Nutagtaa ochichihood gantsaaraa tulburuu tusdaa tulburuu hiij onigoond oroh vii dee he he he .

Uvul gej baihad tsas hailaad boroo orood bas neg baigaliin sonin baina aa end . Manaid bol gadaa tachignaad l humuus ni dotroosoo tachignaad l saihan l baigaa daa. Neg uls gehed l neg gazar ni tsas orood l nuur nudgui shuuraad l nuguu gazar ni uyert avtaad l haa negtee ni musun boroo orj halitirgaa uusgeed l jiliin 4 uliral dund bid chin shine on gargaj baina duu.

Shine on garah gej baigaa boloohoor minii biye huuchin ond baisan muu muuhai bolgoniig haalganii tsaana uldeegeed sain saihniin sorchilj avaad 2011 ontoi zolgoh gej baina. Za tegeed hunii nutagt baigaa hirnee tsagaan sar yaj gargah tuhai bas bodoostoi unendee urgelj bayar boldog ornoos irsen um gesen dee yaj edniig duuriagaad dunsiigeed suuhav tsagaan sardaa beldene dee. yadaj l 2 huuhedteigee zolgoj, zam muruu gargaj buuz hiij idne biz dee.

Shine um geheer tsaanaa l neg shine um husen huleegeed baidag um tiim bolohoor ireh on urgelj sain saihan buhniig avchirch muu muuhai bolgon ni teruuhneeree toirood garchaasai gej zalbiriya .
Bugded ni shine onii mend hurgeye. Yalanguaya hunii nutagt baigaa mongolchuuddaa urgelj ta nar mini biey bieyndee eh oron ni baij umug tushig bolj yavaarai .

Shine jiliin bayaraa gej

Shine jil bolohoor ungu yaj uurchlugddugiig medeh uu ? horvoo ertunts gants l ungutei bolj harin bid solongiin doloon unguur alaglaj ehelne. Uchir ni tsasan shirheg ungu unigiin tsetsguud deer buuval mun goyo oo gej bododogt baigaa um. Manaihan chin shine jiliin bayaraar ungu unguur nuur amaa budaj ungu unguur ni daashinz umsuj alaglaad l naadaj ugnu shuu dee ungursun jil umssun huvtssaa sain sanana gej jigteihen ene jil zaaval uur um umsunu geed l udriin bodol shuniin zuud bolno shuu dee. Deer ni bayariig bol harin hoishluulna gej yariltgui um uman deer za za margaash esvel daraa boliyo gedeg humuus chin bayariin hoishluulah um bol irgenii dain zarlalaa l gesen ug. Tegeed ch neg shunu buten jiliinhee jargal zoblong tovch tovchhonoor tuulaad uilah ni uilaad bujigleh ni bujigleed ,duulah ni duulaad, zodoldoh ni zodoldood undsendee tuhain jildee hanatlaa hiigeegui uildlee bugdiin sanaandaa hurtel hiitsgeechiheed margaash ugluu ni shartsan tolgoinuud uur tuurhen neg muuhan yuhen iihnee sanasan bolood l unjinu. Shine jiliin margaash ni neg l gunigtai bas el huli dain tulaanii umnuh much shig l dunsiigeed uitgartai gej . Ug ni bol bayar dahiad bolno shuu dee dahaid l setgel zurh mini huglugduj ehelne. Arai gej sehee avahchaan yadaj baihad tsagaan sar tanaid manaid ireheer aisui hayand chin buulaa odoo ta yah gej bna geed l orson ch garsan ch reklamdaad ehelne . Medej l bna sh dee tsagaan sar bolno gedgiig jaahan ch gesen amshiih chuluu ug l duu bayar ulsad tursun ni minii buruu yu gemeer sanagddag um he he he . Tegehdee l shine jileer setgel dogdlood goyo l baidgiin shuu. Hotiin gudmaar malgaigaa haingaduuhan halitgai tavichihsan gartaa neg shil dars barichihsan baga zereg guivaastai, amandaa bas duu yalaastai yavaa huniig harah ch hugjiltei shuu . Shine jil aisui ....

Muu naiz

Muu naiz gej baidag bolov uu miniiheer bol ugui um shig getel bas bodood baih ni ee baina aa. Naiz geh ene durvun usgend gerel gegeetei, itgel naidvartai sain saihan shingesen utga munhiin l aguulaastai baih murtluu yagaad ch um haaya bi muu naiz munuu gej bodohod hurgeh um. Huniig naizaar ni shinj gesen ug baidag unenii ortoi ch herev naiz ni uvaigui arhichin esvel luivarchin er ni l muu hun baih um bol bi gedeg hun uruusun dugui ni bolj taarah ni l dee. Hervee naiz ni busdad tiim oliggui ch naizdaa bol itgel naidvar, gerel gegee baidag bol yah uu ? Tegehdee bi helber talaas ni bish aguulga talaas ni bichij baigaa um shuu ternees bish goyo, aldartai bas bayan ,targan tsatgalan geed busdiin ataarhliig turuulehuits negnii hajuud ter hunii helterhii ni bolj haragdah gesen humuusiin nuhurluliin tuhai bichihiig hussengui . Ene bol hend ch baidag edgeshgui setgetsiin uvchin shuu dee . Zugeer l yariad suuhad setgeliig mini oilgodog yadarsan tsagt dem hairladag ugui dee l halitraad unahad tulheed nemer bolchihgui hazaigaad irvel gudraad unagachihgui tiim neg l naiz hund baival boloo doo. Sayahan neg heseg minii neg naiziig sonin hevleleer guvshij ugch bna aa huurhii ter naizad mini lav buunii baigaar bodoh um bol buten um lav uldeegui tsum tsoorson baih aa . Bi demii l unshihaas hetrehgui haaya zarim negtei ni comment bichij hereldej l suuh shiv dee. Tegeed bodloo er ni yagaad naiziigaa umuurch um bichij boldoggui um bol ter huniig hamgiin sain medeh hunii neg ni bi shuu dee yamarch l bsan minii naiz tiim muu hun bish bur yagaad ch garal uusleeree hund gutgej doromjluulaad yavah hun bish gej bodloo. Sanaa setgel ni ch gesen saihan ireeduin tuluu amitan hund chichluulen barin baij uuriin bair suurin deeree battai zogsohiin haraad huvidaa baharhaj l suulaa . Tegehdee l zorig gargaad naizaa umuurch olond ugee hurgej chadahgui baigaa nad metiin hun ter muu naiz gedgiih ni egneend zogsood baihiim aa . Hun gedeg yamar uudgui, he he hun gechihjee ug ni bol bi shuu dee . Yamartai ch uuriin ene oron zai daa minii naiz zugeer l sain hun yagaad ch hen negend muu um hiij hudal yarij hunshgui zagnah hun bish gedgiig harin blogtoo tunhaglahcihiya.

sain yavahaar hun alchihgeed saar yavahaar uuruu uhchihgeed hetsuu tsag bolson bna shuu minii naiz uurtuu itgeltei bas zorigtoi baigaarai chinii hiij baigaa uil bolgon ur dungee ugch amaa olohgui muulj baisan humuus haramsah tsag irne ee. Sain yavahad sadaa mundah bish dee.Chinii naiz hen ch baij bolno bur hen ch bish baij bolno hamgiin gol ni chi l naiz gesen ugendee unench yavah heregtei shuu.
Bi er ni hoyor l umand itgedeg naiz nuhudduu bas nar mandaj sar gereltdeg gedegt . he he he

Bayarlalaa Eejee

Tengeriin ornoos ursee harj suuh eej mini ta sain baigaa biz dee? Huu ni yah ve taniasaa hoish ih l unchirch bas taniigaa sanaj suuna daa. Ah egch duu nar mini bugd sain huvi huvidaa amidraliin nugachaand zuulunduu zuulun hatuudaa hatuu berhsheel zovlong tuulj ur huuhdee toiruulan saihan suutsgaaj l bna. Dor burnee aav ta hoyoriig mini dotroo sanaj bas betgerch yavdag baih daa. Daanch ta mini bidniig um buhend noyon nuruutai ,zovsonch zovoogui um shig yadarsan ch yadraagui um shig baihiig surgasan bolohoor ter bolgond bid nar zovlongoo toochij yadrasnaa biye biyendee uguulehgui um daa. On tsagiig eleehiin hireer yagaad ch um biye biyenruugee ih temuulj bas biye biyenee sanaj betgereh ni ih bolj bna aa. Bagadaa oluulaa aav eej hoyrtoigoo denduu jargaltai baij 2 uruu bairandaa 10 gariulaa huduu gadaanii ah duu nartaigaa ih l evseg amidartsgaadag baij dee. Neg l haraagui chihriin tsaas hen neg ni olbol hen idsen geed miniih haana baina geed l murduj ugdug baij bil ee. Huu ni tsetserlegeesee irehdee tsetserlegees ugsun gants chihree gertee baigaa buh hund ijil tentsuu huvaaj ugdug baij bil ee. Uuniig ta mini l surgasan shuu dee olsonoo urgelj busadtaigaa huvaaj bai gej. Huu ni odoo ch gesen tiim l bodoltoi yavdag aa daan ch odoo tsagiin hunii mus muudsan um bolov uu muu ni sainaasaa olon sanagdah boljee. Hunii orchlond huugee turuulj bas sain saihan yavuulahiin tuld urgelj sanaa zovj yavsniig tani huu ni daan ch uhaardaggui yavj dee. Urgelj l hajuud mini baij huugee erhluulj baihiin sanaj dee. Burhanii ornoos huuhduud hunii orchlond turuh bolohod bagshaasaa asuujee tend chin bidniig hen hairlaj bas enhriilj umug tushig boloh um be gej tegehed burhan bagsh neg ih sain hun ta nariig aminaasaa iluu hairlaj asrah um ter huniig eej gej duudahad l bolno gej ee. Ene domog shig ta mini huudee burhanaas zayagdsan asralt eej mini baisaan. Burhan ingej uguumur zan gargachihaad neg l udur ugsun shigee taniig mini nadaas butsaagaad avchihsan shuu dee. Tiim bolohoor huu tani taniigaa burhanii orond buayanaa edelj suugaa gedegt itgej yavdag shuu. Undur nastai buuraig harah bolgondoo huu ni urt nasiig eruuj suudag aa ur huuhdedee hani bolj jaahan ch bolov udaan amidraarai gej uuruu denduu ih uuniig eej taniasaa husej bsan bolohoroo tegdeg um bolov uu daa.Huugiinh ni tursun udur unuudur bolj bna . Odoo ch tursun udruuruu neg ih bayrlahaa baisan ch neg l umand denduu ih byarlah um ene yu ve gevel ta mini huudee hunii orchlond hun boloh zaya hishgiig hairlaj ugsund. Tiim uchraas huu ni eejteigee bayaraa huvaaltsaj tanitaigaa iinhuu huuchilj suuna daa. Huugiinhee umnuus zovlongiin amsaj jargaliin huudee uguh umsan gej urgelj boddog baisaan ta burhanii orond morilohdoo hurtel ta mini huvguuddee undur nasaa ugchiheed yavsan shuu dee. Huugee gehdee naiz nariig mini busdaas umuurch hursh hugshchuulteige am muriuj dahij tedentei tsug tsai uuhgui gej gomorhoj suusan chin sanaand todhon bna. Nasaaraa unench yavsan naminhaa esreg ta mini anh udaa ingej uyeiin hugshchuulteigee muudsan ni ter shuu dee evii ejii mini dee bodoh tusam eleg emterch zurh zusegdeh um. Huugiinhee naiz nuhdiig busdaas iluu hundelj tednii mini tuluu zalbirch yavsaan ta. Tursun ohid shigee hairladag baisan hani mini , emeegee burhan shig shutdeg 2 ur mini sain yavaa eej mini. Saihan amidraliig taniasaa avch , saihan buhniig uvluj uldsen huu tani sain yavaa shuu eejee.
Tanidaa bayarlalaa

Ulgert bi itgedegguich ....................

Uvliin uvgun baidaggui gedgiig, uch tuchnuun beleg unegui taraadaggui gedgiig, buga sogoo huluglun delhiig toirdoggui gedgiig bi meddegch yagaad ch um tiim baival yamar goyo bol gej huuhed nasnaasaa l muruuduj bas zuudelj setgeldee hugjdug baij bil ee. Shine jil hayand irj end tendgui shine jiliin duu egshiglej bayariin belegnuud ungu unguur alaglaj baga baihad ih l goyo algan deeree tavihaas ch aidag yolknii togloomnuud end tendgui alaglahad yagaad ch um huuhed nasnihaa muruuduliig ergen bodohod hurgev. Baga baihad geriinhen maani tursun udruur mini suld modoo zasch bayariin uur amisgal orj ih l tom bayar boldogson tursun udruu bish suld modoo zasah gej l iinhuu yardag baisan hereg. Suld modoo zasah bolgond togloomnuudiinhaa tuuhiig huurnej garna ene togloom manaid ih olon jil bolj baigaa teden onii shine jileer avsan um ene togloomiig aav moskvagaas avchirsan um geed l bugd l uur uuriin uuh tuuhiig huurnene tuuniig ni dagaldaad ter on jiluudiin dursaamjuud huvurnu. Manaih ergedeg yolktoi boldog jil bi suld modniihoo door untaj shunjin ter goyo togloom saa, ungu unguur alaglah gerluudiig haran ulgeriin orond l iim baidag baih daa gej bodon muruudluur jiguurlen untaj bil ee. Ergedeg yolk ter ued ih l hovor baisan umdag aav maani moskvagaas avchirch baisan um . Ail ger bolj aav bolohdoo huuhduuddee bas l baidagguig ni medseer baij uvliin uvguniig baidag gej itguuleh bas beleg ugdug gej gaihashruulah gej ih l hicheesen dee . Huuhduud maani ch itgedeg bas avah belgee bichdeg bolj teriig ni ehner bid 2 avah gej huurhun erel sural boldog baisan um. Neg l udur huuhduud maani baidgguigiin meddegee helj avah belgee aav eej 2 too shuud heldeg bolson um. Tegsen hirnee l shine jil duhuhuur hun bur l huurj bas husen huleesen beleg seltee beltgeh ayand garah um daa. .... Ulgert bi itgedeggui ch urgelj saihnaar tugsuusei gej boddogoo nuuh yun .