Hulgailagdjee

Bodliin hulgaich gej bodit yavdlaas sedevlesen kino neeltee hiigeed udaagui hirnee hulgaid aldagdaj net deer tavigdjee. Uzej l orhiloo. Yagaad ch um kino hulgailagdsan ni nadad boldog um boldgooroo l bolson um shig sanagdlaa.Bid chin uursduu ch medehgui hulgain ertuntsud amidrach baigaa shuu dee. Hulgain kino uzne , shownii sanaa hulgailj nevtruuleg hiine , hulhi baraa ereenees zuuj umsunu, busdiin sanaa onoog uuriinh met yarina, bichine , gadaadiin duug mongol duu bolgoj duulna ,Macdonaldsiig Mondonald bolgoj hereglene , er ni bidend nom yosoor ni buhniig edelj hergelj uzsen um bna uu ? Hoid amerikt neeltee hiigeed udaagui baigaa kino manai neg site deer orchuulgataigaa garchihsan baisniig bi ohindoo 2 uulaa ene kinog uzeh uu gesen chin ihed gaihaj aav aa ingej bolohgui sh dee tegeed ch bi eejtei kino teatrt uzehgeed tuluvluchihsun baigaa gej avdgiin . Bi ch dotroo yadaj ireed ui hoich uey maani uuniig ingej oilgoj huleej avch baigaa ni yamai daa gej dotroo bayarlaj suusan ch huuchnii uldegdel um bolohooroo gantsaaraa uzej l orhil oo . Ene hulgain um bolgoniig uuriin met edeldeg uye duusgavar bolj baigaa ni saishaaltai.
Odoo kinonii tuhai sanaa onoogoo huvaaltsaya minii huvid uil yavdal urnul ihtei ug helleg utga bagatai kino shig sanagdlaa. Ene kinogoor chuhamhuu yug uzegchded hurgeh gesen ni minii huvid oilgogdsongui. Muu hun gej busdad adlagdsan ch sain hun um shuu gedgiig oilguulah gesen bol sain muugiin zurchliig hurts tod tomruun haruulj chadsangui, shorongiin amidraliin hund hetsuug tuulj garaad hun shig amidrah tsag irdeg um gedgiig haruulah gesen bol tegj bas chadsangui. Minii huvid kinonii zah zeeliig ashiglaj mungu hiih gesen l kino bolson um bolov uu daa gej sanagdlaa. Yagaad gevel ug kino bodit yavdlaas uudeltei, tuhai uedee denduu ih sensaatstai baisan ni olon huniig ene kinog hoshuuran uzne gej tootsoolon bodson um bolov uu. Kinonii shiidliin huvid amerik mayagiin hunguhun argalah shiidliig ashiglasan met tegtel mongol uzegchid bol ih gun uhaanlag geh um uu daa ter talaas ni kinog uzdeg shuu dee. Yagaad gevel setgeliin hudlul bagatai alivaag ih pragmatik huleej avdag. Minii bodloor 2 kadr deer ih olon um uguulj boloh baisan um shig sanagdsan ene ni eh huu 2 tornii naana tsaanaas uulzaldaj baigaa ter ued eh ni urgustei tornii urgusiig ch anzaaralgui gariinhaa tsusaa goojuulan barin huu ruugee temuulsen bol , udaah ni gal ham ni eejteigee zaaval uulzaarai gej heleed mashind uldehdee etseg ehgui ussunii gaigaar nasaaraa huuhdiin kolonoos avahuulaad shorongoor yavsniin iluu dursjuulj ugsun bol bas negiig heleh bailaa . za za bi ch yamar shuumjlegch bish zugeer l kino uzsen setgegdlee bichlee ta bugd uur uursdiinhuu uhaanaar tungaan uzne biz dee.

Ene duug huuhed baihdaa duuldag bailaa

Bidniig huuhed baihad ene kino garch ih l uzdeg baisansan. Yagaad ch um ene uyeiin kinonii duunuudiig sonsohoor huuhed nas mini hureed ireh shig boldog um

Мама

Erchuudee hairla

Hair halamjindaa dasgachihaad
Halamtsuu ch gesen geree olood irehed ni buu zemle
Hariin zaluus shig hailj ursaj uran goyo dongoddogui ch
Hairiin tangarag zurhendee siilsen erchuudee buu zemle

Heneggui met haragdavch
Heterhii ih dotroo shanalah setgeliin jaahan ch bolov ungiij har
Hezeed l oroi ni neg orond orohoos hoish
Hereggui ugeer buu gomdoo

Ongirooh tusam ongod ni sergeh oivorgon zangiin uduu
Orchlond zuvhun chamaig l songoson songoltiin buu uguisge
Sarnai tsetseg urgelj beleglehgui ch
Saihan hania sarnain delbeenees ch iluu gej sairhaj yaridag gedegt buu ergelz

Erchuudee hairla.

Baysalgal

Hun bur byasalgaliig uur uuriinhuuruu tailbarladag baih. Bi bol byasalgal gedeg umiig anh udaa haniihaa buayanaar medej yavj ehelj baisan um . Ter ued minii huvid amar amgalang medreh jaahan ch gesen stress gedeg yumnaas uuriiguu avrah gej yavj ehelsen um . Saran bagshiin hicheel, byasalgald anh yavahdaa yagaad ch um bid meddeg umaa meddeggui bas anzaardaggui hajuugaar ni unguruud yavaad baidag um bna gej bodoj baij bil ee. Anhnii bolohoor byasalgal hiigeed suuhaar tolgoi dotor mini eldviin bodol ergeldej ehlene bagsh yu ch bodohgui zugeer l amisgalaa anhaar gene bi bur gaihaad yah ch uchraa oldoggui bailaa. Daraa ni yamar ch baisan urgeljluulj hiigeed baihaar shiideed hiij ehelsen dee. Suuldee orchlongoos tasarch chimeegui orchind byasalgaj suuhdaa setgel gej hichneeen amar amgalan boldgiig mederch baysalgal hiih durtai bolson um . Suuldee haa baigaa gazraa uuriiguu orchlongoos tasalj baysalgal hiideg bolson odoo urgelj hiideggui ch hussen uedee baysalgal hiideg bolson. Uneheer ene ih uur buhimdal ataa jutuu ergen toirond mini urnusun ene tsag ued bidend hamgiin sain em boloh zuil bol byasalgal um gej boddog bolson. Odoo bol golduu hool hiij baihdaa byasalgal hiideg bolson chiv chimeegui orchind hooloo beltgeed l zuvhun hoolniihoo tuhai bodood uur yu ch bodolgui buh zuilee neg l zuild tuvluruulj hiih ni ih sain baysalgal bolsog um bna. Hool maani ch amttai enrgy saitai bolj baigaa um shig sanagdaad l . Suuliin ued baysalgaliin talaar uuriinhuuruu tailbarlahgeed bodood l yavsan um . Medeej hun buriin huvid uur uur dugnelt baidag ch etssiin etsest eruusuu baysalgal gedeg chin uuriiguu haij olohod orshdog um baina gedeg neelt hiichiheed baigaa he he he . Yagaad gevel chi byasalgal hiih tusam umnii uchir holbogdol, zui togtol, mun uuriinhuuruu bugdiig uurchluh bish uruul busdiin uurchilsun zuiliig zuv talaas ni tusgaj avch huleen zuvshuurch surah alivaa zuiliig baigaagaar ni huleej avah asuudliig iluu boditoi oilgohiig hicheeh, mun uuriiguu yu huseed baigaa yug husehgui baigaa , yund durtai yund durgui yamar umand amarhan uiddag yamar umiig urgelj setgeliinhee buland urgelj teej yavdag , humuusiin ene olon aash aranshing yaj huleej avah oilgohiig hicheeh geed l iluu ih uuriiguu chagandag bas uuruu uurtuuguu yaridag boldog um bna.Uurlasan negniig harahaar uruvduj ch baih shig . Hun turuhduu muu hun bolno gej turdugguitei adil amidral ch gesen huniig tsag hugatsaanii turshid araatan avirtai, shunahai hovdog, muu sanaatai esvel tsailgan setgeltei , uglugch uguumur negen bolgoj huvirgaj baigaag bid buhen uursduu ch anzaardaggui bololtoi. Bid busadtai haritsah uildel bolgon deeree uur uur zan aranshin gargadag bolohoor terhen agshind haritsaj baigaa hun maani bidniig yag ter tsag hugatsaand dugneed bainga ter l dugneltteigee ulddeg ni haramsaltai . Yagaad gevel ter agshind bi uurlaj muuhai zan gargaj baisan ch ter bol minii unen nuur tsarai bish shuu dee. Hun l bolson hoino uhamsart amitnii buhii l aash avir baij l taaraa . Magadgui bid ingej biye biyenee ungutshun dugnedeg uchraas ali boloh uurtuu bag umsuh heregtei ch baij boldog baih.
Herev zee ta hen negentei muudsan bol ergeed evlereh oron zaig zaaval setgeldee uldeej baigaarai ert oroi negen tsagt uur gomdol tailagdaj magadgui olon jiliin hoino ch gesen taniig oilgoh tsag irne shuu dee. Bi uurlaj muuhai aash avir gargaj baigaa huniig harj baihdaa ene hun gertee bol ih l sain eej , aav, ah egch ch um uu hen negend ulger bolson naiz ni baigaadaa gej bodoj suudag um . Ene bolgon maani minii huvid baysalgal hiij uuruu uuriiguu ene orchlongiin tum buman hun dundaas tsoriin gants huvi bolohiig oilgoh yavtsad garch baigaa setgelgeenii uurchlult baih l daa.

Suuliin ued

Suuliin ued neg hun 2 haragdaad baih shig sonin um aa.

Nyamdorj said Ismel tushmel hoyor ah duu ch um shig , Enhbayar Selem Togmid 2 etseg negtei ch um shig, Enhsaihan Dambiijaa 2 urd hoid durnuud ch um shig . Medehgui ee medehgui yagaad baigaa um boloo .

Yadaj baihad huugee zagnah geheer uuriiguu zagnahgeed baigaa um shig sanagdaad ineed hureed baih um .Ih l uurtai hun uruund ni orood l uuriinhuu huuhed nasiig huugeesee olj haraad yun uurlah unschiheed garaad irj baigaa um chin . Ene ch bol yahav yaltachgui ald biyenii mini tasarhai angir byatshan ur mini um . Harin deerh humuus l erin zuunaa anduursan erlegiin ezduud shig haragdaad baih bolloo.

Beleg

Ta udur bur tum buman beleg avdagaa medeh uu ? Ugluunii altan nar, udshiin sarnii tuyagaas avahuulaad udur bur tand olon beleg irj baidag uitgar gunig daguulsan , bayar jargal belgelsen, uuh tuuh huurnesen geed l .

Tegehdee hamgiin gol ni ta uuriin hussen ter belegee songohod l orshij baigaa um . Hussen belegee songoh ni chuhamhuu tanii uhaan , ur chadvaraas l shaltgaalna.

Harin ter belegnuudiig hen ugdug um gej uu ?

Tiim ee zuv asuult .

Ter belgiig ta uuruu uurtuu belddegt l uchir ni baigaa um unuudur ta margaash uurt chin ireh ter l belgiig beldej suudag shuu dee. Tiim bolohoor margaash hussen belegee avahiin tuld unuudur zuv songolt hiih l chuhal.

Alham tutam bodol sanaa chin salaa zamiin uulzvar deer ergeldej baidag.

Tsag hugatsaa

Tsag hugatsaa gej yu um be ?

Unuudur, margaash, uchigdur um uu esvel udur ,oroi, ugluu um uu ,tsag, min , sec, doli um uu ?

ene bugd tsag hugatsaag uur uuruur ilerhiileh bolovch yagaad bidnii amidrald ter bur murdugduud baidaggui um bol?

Bidnii huvid tsag hugatsaa gedeg bol uu genet sanalaa , martchihaj, margaash boliyo gesen gurvan hemjigdehuund l orshsoor bna. Ug ni bid uhaan oroh tsagaasaa l tsag hugatsaanii talaar hamgiin ih sonsoj bas ter l tsag hugatsaanii hemjigdehuun dund amidarsaar irsen murtluu odoog hurtel tsag hugatsaa gedeg umiig oilgoogui l bna. Uchir ni baga hugatsaand ihiig hiih gej shunah ali esvel 24 tsagiig 24 jil bolgoj sungahiig muruuduh yamarch l baisan togtson ene tsag hugatsaand barigdahgui uuriinhuu tsag hugatsaanii barimjaagaar l amidarch bna .

Bidniig "Neg l medehed " gedeg tsag hugatsaa l noyolj baigaag bi sain medej bna.

Tsag hugatsaa gedeg zuiliig mededguidee ingej bichsengui magadgui heterhii ih meddegtee buhimdaad uuniig bichlee.

Chimeegui

Chimeegui duugaa huraagaad , tsonhoo haaj haalgaa tugjeed , gerlee untraagaad anir chimeegui orchind uuriiguu chagana daa ta ene ertuntsiin alihan tald ni yu hiij yaj yavna ve ? ungursun hiigeed ireeduigee neg tolid doo . Bid haashaa yavna ve haa hurehiig tegtlee ih yarna ve , eresnee olohgui aldsanaa haihgui yagaad bid munginaad baigaa um boloo. Oyun uhaand mini sain ni bish muu ni turuulj orj irdeg bolj ogtor tseejind mini omogshil hiirhel huusurch amaar sagadag bolj, uuruusuu busdiig ut, joom met uzdeg bolj ,medemhiireh ni ihdej medeh ni baga bolj , unshih ni bagasch suraglah ni ih bolj , uguh ni ugui bolj avah ni ihdej . Bid chin yachihvaa uuree evduulsen shorgoolj met l bujignaldaj bna . Neg horom ch gesen guidel suudlaa hayzgaarlaj baigaad ergen toirnoo neg chagnaad uzeech . Bid chin uursduu dardan zamaa jim bolgood baigaa um bish biz.

Yag unuudur eh oron maani hervee hundlunguus harah um bol iim l haragdaj bna.