Tom egch

Unuudur minii hairtai egchiin mini tursun udur . Minii tom egch tiim bolohoor egch hun l bolson um hoino bidnii tuluu sanaa tavij setgel ni zovj l yavdag um . Eejees mini hoish egch maani yagaad ch um eejtei mini ulam l adilhan bolood baih shig sanagddag um. Minii egch amidraldaa tegtlee ih tashuurch jargaj uzeegui ee . Nuhriinhuu arga eviig oloh, huuhduuddee sanaa tavih duu nartaa zovoh geed l ene bugdiig l tuulj irsen. Minii medehiin egch mini ih duu tsuutei dulguuhun hun bsan um yagaad ch um amidral huniig tegj ih uurchildug um uu minii bodoj baisnaas uur l zan aranshintai bolson doo. Egch mini namaig ulgiitei baihad shunu tsonhon door tsuglasan sogtuu humuusees aihdaa namaig uiluulahgui geed soosgiig maani olohgui bolohoor helee hyhyylchihsen gesen . Tegeed aav eej 2 ireed huuye ene zavaaniig haraach geed l buun ineedem bolson gesen . Yagaad ch um tuuniig bodohoor egchiigee ulam ih hairlah shig boldog um . 3 saihan ohintoi 3 saihan zeetei egch mini urgelj setgel shigee uujim ,az jargalaar byalahj yavaarai. Egch dee tushig tulguur boloh umsan gej bodovch uhaan muutai duu ni chadahgui l um . Yamartaa ch egchteigee haaya utsaar yarihdaa eejiigee ih boddog um daa.
Hairtai egchiinhee tursun udurt hamgiin sain saihan buhniig duu ni husen eruuye !

Large

Saya amraltiin udruur Washington DC yavchihaad irlee . Udr ni ochij baihdaa ajiglaj baigaagui um bailgui er ni buh um ni l large um aa . Zam ni ih urgun , hool ni orts ihtei hun hoollohgeed baigaa um uu amitan hoollohgeed baigaa um uu oilgomjgui tom ortstoi baih um . Humuus ni ch naigui targan unendee burhan gomdomoor targan. Ter saihan biyeiig archaatai avaad yavchihaj chaddaggui l humuus um . Manai end amraltiin udur humuus er ni sport hiij l unjdug um mashin baga gaduur guij baigaa humuus ih jisheenii . harin tend bugdeeree delguurtee nuugeed ochchihdog um bna . Yugaa geesen gehdee tend shavdag bna aa.
Manai endehiig bodvol havar ali hediin bolj mod zuleg nogoorson bna lee .
Uurt sonin sanagdsan gesnee bichlee

Aidas tugshuur

Uchigdur Boston hotod olon ulsiin guiltiin temtseenii uyer bumbug delberch olon hun sharhadaj bas uhjee. Delberelt bolson gazraas holgui delbeleegui 3 bumbug olson bna. Argaguin erhend hotiin darga Boston hotiin gar utasnii suljeeg hot dayar tasaljee. Delhiin haana ch yavsan aidas tugshuur dor yavah yamar hetsuu ye ireev dee. Hun bur l uvurtuu teserch delberdeg bumbug avch yavaa met l sanagdaj bna. Ene ih stress daamjirval hun amiin nasjilt ch er ni ih bagasah baih shuu. Yagaad bid biye biyendee itgehee bolij urgelj hardalt ,tandaltiin dund amidrah bolood baina ve . Hov jiveer ajlaa yavuuldag baiguullaga l neg iimerhuu baidagsan . Herevee ene bugdees angijraya gej baigaa l bol biye biyendee itgeh l heregtei uur zam baihgui shuu dee . Itgel setgel gej aguu zuil yagaad bidnees ingetlee ih holdoj alga bolood baigaa um be ?
Itgeye biye biyendee hunleg setgel gargaad itgeye hezee ch ergelzehguigeer itgej eheliye. Hamgiin ih itgel setgeliin mini aldagduulaad baigaa zuil bol bi hevlel medeelel l gej bodoj bna yanz buriin bolovsroliin tuvshintei hariutslagagui setguulchdiin hiisen huviin dugnelteer olon tumen tarhia ugaalgaj bna. Uuniig l taslan zogsooh heregtei. Manai setguulchid medeelliig hurgeheesee iluuteigeer uuriin huviin dugneltee bainga hiideg buruu zurshiltai ug ni bol zugeer l medeelleh l uuregtei shuu dee dugneltiig medeelel huleej avsan olon niit l dor burnee hiih yostoi baimaar. Setguulchid uursdiin dugnelteer huniig yallana ,shagnana, magtana , muulna, doromjilno, gutgene ene chin ariun yavdal uu ????????

Shine sindrom

Havar bolj amitai bolgon icheeneesee garch urgamal tsetseg nogoorch,tsetseglej ehelj baih shig bna . Hun gedeg amitan ch bas uuntei zeregtseed sindrom ni hudulj yanz bur l bolj baih shig. Urd havriin sindrom geheer hen gedeg ni Suh ahiin talbai deer tug namiruulj uraa hashgirch garch ireh ni ve geed l hardag bailaa. Ingej harsaar bur daschee jiliin jild l neg jagsaal tsuglaan bolj hen negen aaviin huu ardiin baatraar todroh gej uilee uzne .
Harin ene jiliinh neg l sonin neg tiim bituu duu bas chig aidas tugshuurtei hashgiraldah ni tsuuruud ajiglah ni ihedsen neg tiim sindrom yavaad baih shig bna aa. Sayhnii MANiin tsuglaan gej neg um bolsniig es tootsvol baragl nam jim harin hevleliin huudasnaa ih l um bolj urnuj baih shig bna . Niigemd bugshsan idee beer ni hagarch shimegdeh shatandaa orj baiga um bolov uu gej bodohoor l bna. Herev ene unen bol saihan l bna herev uur hoorondoo us honzon uvurtulj ene eldev duulian shuugian hiij bigaa bol ontsgui l um. Uzen yadalt uzen yadalt l uldeene uur yu ch bish bidnii tsuuhun mongolchuud tegeh hereg baigaa sh  um uu ugui um uu buu med. Manai uls gadaad dotooddoo ih l tugshuurtei baidald orchih shig boloh um . Ug ni  niigmiin ene ih uur buhimdaliig jaahan namdaah umsan .
Yadaj baihad Erunhii said ni mun tsagaa olj uuland tuurvuu yahaaraa zaavalchgui ingej butelguitdeg bna aa. Nomtoibayar geh huud baaluulj ch baih shig . Ene Nomtoibayar gej zaluugiin tuhai bi ug ni umuurch boddog bailaa aav ni bayan targan l baigaa biz yund huugiin ingej eldveer helj baidag um bol undur bolovsroltoi uhaantai zaluu hun baij bolno sh dee gej getel sayahan youtube deerees tuslah ni baisan geed neg hun medegdel hiijjee unendee oi gutah shig l bolloo . Eldev muu zuiliin yahav zaluu hun oivorgon zagnaa l biz gej oilgoyo gehed baavgaig 2 bambaruushtai ni icheenees ni garahad ni buudaj baidag duurtsen tolgoi. Nomtoi bayariig yostoi sumtai bayar gej l heleheer bailaa. Tiim huuhed hiree medehgui erunhii saidiig baalj l baidag.
Yamartai ch salhinii chig ergelee uls oron maani hugjij,hot maani tsever saihan bolj bid medeelliin huudasnaas dandaa saihan medee olj unshih tsag ireh baih l gej naidaj bas itgej baina daa.
Alivaa umiig gadnaas ni ajiglah haaya bas zugeer um gadnaas ni Mongol orniig harah um bol bid chin buh l bolohgui umnii uur uurhaid ami zogooj amidarch bsan um shig l sanagdaj bna yaj ch udiig hurtel amid yavaad baisan um buu med yostoi sumnaas sumnii hoorond l bultaj guij baisan um baihaa daa
Saihan tsag irne ee

Boroo

Unudur neg boroo orj saihan bolloo. Gantai gazriin humuus yaj amidardag um boloo. Afrikuud bur uruvdultei l baidag um bna. Odoo mongoliin uls turd l saihan boroo orj saihan seruun agaar sengeneesei.

Bugchim baina

Naadam bolood nutagt mini saihan l baigaa bololtoi . Ah duu nar negniidee tsuglarch naadatsgaagaad l . Utsaar yarisan chin setgel bur gegelzuuleed hayachihlaa. Yostoi utgagui um chin bayaraar hunii gazar baih um baina . Yamar manai naadam bolj baina geed ganstaaraa devhtseed bailtai ni bish.
Yostoi l Hariin gazar davchdaad baina
Harsan zugtee guimeer baina gedeg shig l um bolj baina duu. End haluu shataad hereg alga bugchim gej jigteihen gadaa bugchim gert bugchim setgel bugchim . Ene Canaduud er ni yaj bayarlaldag humuus um boloo. Bi lav neg ih setgel ni hudluud bayarlaj tsengej baihiig ni harsangui. Ger gertee l icheendee orson um shig tag boltsgoochihdog um . Ingej uitgartai amidrah um bol hereg alga aa. Magadgui bi orchindoo sain dasaagui bas amidraliinh ni hev mayagiig sain oilgoogui baij ch magad.
Nadaa ch naadmiin daraa urnuh mongoliin maani uls turiin amidral sonin baina .

Huuhedee bulaatsaldaad

Ug ni huuhduudiinhee eh bulag ni bi umsan. Tegehed huuhduud maani nano tehnologoor nad  deer buugaad irsen um shig l baih um . Suuliin ued ene IT gej umtai uzej tarj userch naaldaj baina aa. Huuhduud mini sav l hiivel alga daram gar utas A4 hemjeetei komputertei zuuraldaad duugarah suhuugui l suuh um . Tag chig bolchihno yav iiv geheer l ali hediin ter muu 2 toigoo tolgoi seereeree zuuraldchihaad suuj baih. Unendee aav ejj 2 ni bol IT iin daraa bichigdeed udaj baigaa um baina aa. Boldogson bol ezengui aral deer 4 uulee Robinzon Kruzo shig hayagdchih umsan .Ayagui bol huuhduudteigee gertee e-maileer  haritsaj onigoo boloh vii dee .

Eejteigee uzsen naadam

Ene nevtruulgiig uzeed zurh zusegdej ,setgel umruh shig l bolloo. Bi ch gesen eejiinhee tuhai bodohoor uilchihgeed baidag um. Yagaad ch um urgelj l hajuud mini baih um shig sanaj yavsan eej mini neg l udur alag jaaztai burhan bolj tengeriin orond yavna gej sanasangui dee. Neg l ih zavgui chuhal tsarailsan hun oligtoi ch eejteigee suugaad 5 ug solichihoogui l baigaa um daa. Tegehed eej mini yamar ih ganstaardaj bas huuhduudiinhee muruusul bolj baisan boldoo. Bugdiig l eej mini zohitsuulna huuhduudiinhee dund hen ni hooltoi hoolgui baina , hen uvduj zovj bna, hend ni yu baina baihagui baina henees ni avch hend ni uguuleh ve geed l bugdiig l zohitsuuldagsan. Zarimaas ni busdiinh ni talaarh hoviig nuun daragduulna hezee hoino helne zarimiin umuurnu. Um l bol eej ni yavaad huutsulduye hiih um baih bish avtobusand ch mungu avahgui amar geed l uuruu uurtuu ajil bii bolgood l yavdagsan.Tegehed bi gej teneg tolgoi neg l ih zaaj zuvlusun hun hool baival ochij idchiheed l yaruu sandruu orson bolood l yavna . Odoo bodoh ni ee uuriiguu zuheed ch barahgui um daa. Eej mini setgeliig mini zovoochihno geed hir bargiin zovlon toochihgui uuruu l zohitsuulahgeed zutgeh. Aavaasaa hoish anh udaa aavgui naadam uzej bilee duu bid 3 iig eej mini daguulaad l stadion toirood l huushuur undaand zogsood l hirendee aaviig mini orloh sanaatai l hicheesen dee. Daan ch ter ued bid nar aavtaigaa baihad stadoinii dotor suuj naadmiin neelt uzdeg aaviinhaa mashintai yavj mori hardag hirendee l tansag naadam uzdeg baij bilee . Aavd mini tsagdaa nar yoslood l saihan baisansan daan ch aav mini ungursun ter jiliin naadmaar yostoi l stadion toirch goroolj naadamlasan daa. Suuld eejiigee avaad naadam uzengee odoo haashaa yavmaar baina eej ee gehed eej mini haashaa ch hamaagui ee eej ni yadraagui ingeed l yavaad baimaar baina gej bil ee. Huuteigee naadam uzeh saihan baisan baih l daa tegeed ch gertee uiddag baisan biz. Odoo hurtel eejiigee bodohoor haramsaad ch barahgui um daa. Amidrald yu ch dutagdadgui um baina harin gantshan dutagddag um gevel uhaan l um baina . Busdiig bol yaj iigeed l olchihoj bas avchihaj bolno harin uhaaniig uuruu l bodoj setgel gargahgui bol hen uguhuv dee. Eej mini setgel sohor bol nud sohor oo gej heldeg baisansan unen l ug.