Emnelegiin tuhai

End emnelegt hamgiin chuhal hun bol suvilagch bur emcheesee iluu suvilagch l buhniig zohitsuulna . Asragch gedeg bol end mergejliin hun baidag um bna bur mergejliin unemlehtei hun hiideg gene. Suvilagch bol barag l baga emchiin uureg guitsetgeh um . Neg tasagtaa 2 huntei hu tus bur uur uur suvilagch asragchtai baih um . Hagalgaanii humuustei hoorond ni hamaagui holidoggui um shig bgaa um . Bidend surah um end neg l bna ene bol standart . Uvchtund yamar standart barij uilchleh yostoi yag tuuniigee l dagana . Hevtriin huniig yamarch zovlongui usand oruulaad tsagaan heregleliin soliod tavichihna. Hun bur hiih yostoi zuilee yagshtal hiine .Emch nar ni uzlegee hiihdee eldviin um shalgaagaad baihgui shinjilgeenees dugnelt hiichiheed orj ireed l uzchihne emchilgee urrchilj bagaagaaa tailbarlaj ugnu . End yamar ch ar uvriin haalga , ah duusiin hereg baihgui ni saihan . Tegehed bid daatgaltai hirnee buh um aa emnelegruu zuudug shuu dee. Emnelgiin hoolnii huvid tehnologch ni irj uulzaj hoolnii tuhai asuuj 7 honogoor tsug suuj baigaad zuvhun ter uvchtunii hoolnii menu g gargana . Hooloo hir idej bgaad dugnelt hiichiheed daraagiin 7 honogt tuun deer ni yariltsana . Ene bugdiig ted hiih yostoi ajil ni l uchraas dor burnee togtson standartiin daguu hiij guitsetgene.

Test

Erhten soliulah mes zasliin oochert orohiin tuld buh nariin shinjigeenuudiig ugch etsest ni setgel sudlaachtai yariltsdag um . Setgel sudlaach ta elgee soliulj yah gej bgaa um ta tegeed daraa ni yah um gej ih sonin asuult asuulaa bi ch ehleed balmagdsanaa neeree yu bil ee gej bodoj ehelsen. Tegehdee l asuult ni ih evgui sanagdsan hun chin medeej amid yavah gej ,iluu saihan amidrahiig huseh ni hun buhend oilgomjtoi shuu dee . Chuhamhuu yagaad ingej asuuv gedeg l sonin bailaa medeej mergejliin setgel sudlaach hun yamar neg zorilgotoi asuusan l baij taaraa. Bi bodloo yagaad ch um uuriin erhgui BI HUUTEIGEE HAMT UTULMUUR BAINA gej hariulsan um daa. Ene buh shalguuriin daraa oocher dugaart avsniig medegdej ter udruus ehled emchiin haynalatan dor bainga uzuulj zuvluguu avch hezee hagalgaa boloh ni medegdehgui tsag hugatsaag huleeh l uldsen um .
Huleesen mash ih huleesen ter hoorond olonch zuil amidrald mini bolj ungursun tegehdee l bi naidaj eruul bolno gej huleesen .
Neg l udur genet emnelgees utasdaad tanid taarah donor oldloo gej utasdahad aihahch shig gaihah ch shig bolson shuu . Shuud l 5 tsagiin dotor mes zasliin oron deer ochih yostoi bolson buh um nud irmehiin zuur l bolloo. Hagalgaa duuslaa bi serlee neg l biye hungun uhaan siireg tsaanaa l neg taivshirsan baidaltai sersen . Bi dahin tursun mini ene. Emch nar shuud l sain yavah heregtei l geed bsan bi anh huld orj baigaa huuhed shigl bail aa . Ingej l bi dahin tursun um daa.

Eleg

Hunii hamgiin chuhal erhten bol eleg manai mongolchuud uuniig suuliin ued mash iheer mederch oilgoj emchilgee iheer hiilgej anhaarah bolson . Unendee olon gazar uunii talaar bichsen bdag bolohoor endhiin emch nariin helsen zarim zuiliig lbichsen ni deer baih . Mongolchuudiin huvid elegnii viruseer uvchluh ni elbeg bolovch uunii gol shaltgaan ni dan gants arhi tamhi bish bidnii uudag usand baigag gene bid chin uularhag undur gazar dalain tuvshnuus ih deeguur amidardag tul usnii hatuulag ni ih undur ene ni eleg muudah neg shaltgaan boldog gene . Dan yamar neg virustei baih ni hovor ihenhdee  D virustei havsarsan baidag gene ene virus chin duugui tsarailchihaad ih zevuun tsaaguuraa l elgiig gemteegeed baidag gene . Herev davhar virus ilersen ni l bol soliulahaas uur shildeg arga baihgui baidag um bna. End jishee ni B virustei garlaa gehed em uulgaad l emchilchih tehnologtoi um bna . C bolohoor taridag ch um uu geh met havsarahaar l solihoos uur arga baidaggui gene dee.
Ogt arhi tamhi hergeldeggui hirnee virustei garsan humuus tsuungui baidag ene ni tsusnii uil ajillagaanaas bolj virustej elegnii hatuural boldog gene teheer sharlaagui ch gesen herev tanii tsus asuudaltai bol elegnii hatuurald urtuh ni elbeg baih ni . Tsusuu ugaah tseverlej baih hool undaa taaruulj eleg tsusund het ih achaalal uguhgui baih ni chuhal um bna. Ugluu bur togtmol tsaigaa uuj udur ni mash sain  idej avaad oroi barag um idehgui hunguhun mayagaar argalchhad l ug ni boloh um . Daan ch bid tegj chadahgui l dee . Bi uuriiguu l ajiglaj baihad bichsen shigee baij chadahgui l bna . tegehdee odoo hicheehees uur yahav idehees uur amttai um ene amidrald zunduu baihad .

Minii oilgosnoor end bol emch nar hoolond horig tavihgui iddeg hooloo l id gedeg uuh tostoi um uu hairsan huursan um idej uuh heregggu gej helehgui l um bna lee . Tegehdee ed nar bid nariig araatan lugaa adil mahsag hund hooltoi gej tudiilun sain medehgui uursdiinhuuruu bodoj l heldeg baih l daa ed nar chin hagas uvsun tejeeltei amitan shig l baidag humuus shuu dee . us baitsaa 2 oor l er ni hodoodiig bol hulhidaad baih sanaatai he he .

1. Us ih uuj baih
2. hooloo taaruulj baih
3. 7 honogt 1 udaa huurai umuu noiton matsag barij surah
4. Setgel sanaa uudrug baih ene bol elegnii uvchtei hund mash chuhal zuil.  ene bugdiig udur tutam murduud surchihval nemer boloh l baih uur olon saihan zuvlumj baival bichij uldeegeerei

urgeljlel bii

Amidraliin amt

Sain baina uu ? Ta nar mini sain suuj baisan biz dee udtal blogtoo um bicheeguid mini uuchlaarai . Bicheegui baisan ch blogoor mini orj garch bsan buh hund bayarlalaa.
Ih udaan bicheeguin uchir ni bi dahin tursund baigaa um xe xe .Ingej bichiheer namaig emegtei hun bna gej anduuravzai bi uvchin huuchaasaa salaad amidrald erch huchtei ergen irlee gedgee l helj bgaa um .
Unendee udur bur setgeldee uhel gedeg umiig teej horvoogiin honog udruudiig unguruunu gedeg yamar ih shanalal zovlontoig medeh neg ni medeh l baih . Buh um tal bodol sanaa maani tal , husel muruudul maani tal , erch huch maani tal , itgel naidvar maani tal harin ene bugdiin nuguu tal ni zugeer l uhel ineesench setgel dunduur bayarlasan ch setgel dunduur iim l honog udruudiig bi olon jil udsen dee. Harin sain hani , ur huuhed ,naiz nuhdiinhuu achaar unuudur eruul bolj dahin blogoo urgeljluulj suugaa maani ene.
Olniig nurshaad yah ve bi emchluulsen gazriinhaa eruul mendiin togtoltsoo ,uilchilgee,bas bus umnii tuhai ta buhend hereg boloh bolov uu gesen uudnees uuriin ajiglasan zuilee bichij ta bugdedee hurgeheer shiidlee. Minii ene bichij baigaa zuil ni alban yosnii medeelel bish zugeer l neg uvchtunii ajiglalt tul ta buhen maani avah geehiin uhaanaar handana biz dee.

Daatgal : Eruul mendiin daatgal gedeg bol ene hunii gazar amidarch baigaa hund neg nomeriin chuhal zuil . Ta eruul mendiin daatgaltai l bol emnelgiin bolon emiin ,onoshilgoo uzlegiin olon hungulultiig boditoigoor edlene gesen ug uuniig nurshihiin uchir Mongold maani bid daatgaliinhaa ach tusiig tudiilen edelj  chadadguid bgaa  tul daatgaliin togtoltsoog bolovsrongui bolgoh heregtei baigaa um .End  irgedsain duraaraa  uursduu yanz buriin daatgald daatguulna . Huuhduud hugshchuul daatgalaar iluu olon uilchilgeeg ulsaas une tulburgui avah bolomj ni ih . Manaid bol tsalin deerees ni shuud suutgaad avchihdag uchir bid tudiilun sain daatgaltaigaa haritsaj chaddaggui. Tiim bolohoor hamgiin gol ni bid uursduu orlogonoosoo hamaaraad daatgald hamragdaj boloh taltai niited ni daatgal  suuri uilchilgee bas bus hungulult edelj bolno deer ni husvel baiguullaga ni ajillagsdaa togtvor suurishiltai ajilluulahiin tuld daatgaliin tuldug helber bas baidag . Deer ni nemeed niigmiin halamj zailshgui hurteh irgediin daatgal hurtel uur bdag gehmetchilen olon turlin daatgaliin helberiig manaid nevtruuleh heregtei bgaa um . Manaih shig daatgal tsalingaasa tuluud l baidag tuluud l baidag yag emnelegt hevteh bolohooroo untlagiin uruuguu gal togootoigoo ortsnii emiin santaigaa avaad ochdog gazar haana ch baihgui super shuu .

Urhiin emch: Hamgiin chuhal buguud erelt ihtei umnii chin neg urhiin emch shuu dee. urhiin emchtei bolbol bainga uzuulne hayanlatand ni baina uvdsun uyedee uzuuleed em ee bichuuleed avchihna . Nariin mergejliin emchid zuvhun urhiin emchiin zuvshuurluur uzuulne . Er ni bol ach tus ni ih end emchiin gariin useg buh umnii batalgaa boldog tul emch ih hariutslagatai umand handaj gariin usgee zurdag. Gereer taria bol hezee ch bichij uguhgui tariag zuvhun emneleg deer l hereglene gaduur gertee taria hiine gedeg oilgolt bol baihgui emiin sand ni ch shiprits zarahgui jisheenii. Manaid urhiin emchiig toohgui deeguur ni hariagaad l baidag end bol urhiin emchtei boloh gej zovno sh dee neg emchtei bolj avsan bol tegeed l ter emcheesee zuuraldaastai he he . Teheer urhiin emchiin erh uurgiig ih bolovsrongui bolgoj uzlegiin shat daraalliin hatuu barimtlah ni zuitei met. Nariin mergejliin emchid uzuuleh tsag avahad 1-3 sariin daraa dugaar uguh bol enuuhend gaihah um er baihgui magadgui bid bolohoor 3 sariin dotor oocher daraallaa huleej bgaad uhchihvel yahiin bolj bna gej bodoj magadgui bi ch gesen tegj bodoj l bsan ternii orond mongold ochood uzuulsen ni hedhen minutiin asuudal shuu dee geh met harin odoo bodood baih ni ee nariin mergejliin emchid ochtoloo urhiin emch buh arga hemjeeg avaad daraagiin shatand shiljuuleh jisheenii. Teheer 1-3 sariin dotor oocher ugdug um bol uneheer ter hoorond genet biye ni muudval yah ve gedeg asuult garna hariult ni erduu neg emnelgiin turgeneer shuurhai uilchilgee avah . Duudlaga uguhud hurdan irehees gadna duudlaga huleen vch baigaa emch utsaar duudlaga ugch biagaa huntei uudend ni ochtol holbootoi baij uuriin ochtol yamar yamar arga hemjee avch baij boloh uu zaavarchilj bna . bas 24 tsagiin emnelgiin lavlah bna emch nar bainga jijuurledeg ter utasruu zalgaj biyeiin baidliinhaa talaar heleed avah arga hemjeenii talaar asuuj bolno ter ni golduu sain duriin undsen deer mergejliin emch nar jijuurledeg utas baih jisheenii .

Za ingeed ene hureed undurluye daraagiin dugaart iluu sonirholtoi zuil bichine ee .

Tom egch

Unuudur minii hairtai egchiin mini tursun udur . Minii tom egch tiim bolohoor egch hun l bolson um hoino bidnii tuluu sanaa tavij setgel ni zovj l yavdag um . Eejees mini hoish egch maani yagaad ch um eejtei mini ulam l adilhan bolood baih shig sanagddag um. Minii egch amidraldaa tegtlee ih tashuurch jargaj uzeegui ee . Nuhriinhuu arga eviig oloh, huuhduuddee sanaa tavih duu nartaa zovoh geed l ene bugdiig l tuulj irsen. Minii medehiin egch mini ih duu tsuutei dulguuhun hun bsan um yagaad ch um amidral huniig tegj ih uurchildug um uu minii bodoj baisnaas uur l zan aranshintai bolson doo. Egch mini namaig ulgiitei baihad shunu tsonhon door tsuglasan sogtuu humuusees aihdaa namaig uiluulahgui geed soosgiig maani olohgui bolohoor helee hyhyylchihsen gesen . Tegeed aav eej 2 ireed huuye ene zavaaniig haraach geed l buun ineedem bolson gesen . Yagaad ch um tuuniig bodohoor egchiigee ulam ih hairlah shig boldog um . 3 saihan ohintoi 3 saihan zeetei egch mini urgelj setgel shigee uujim ,az jargalaar byalahj yavaarai. Egch dee tushig tulguur boloh umsan gej bodovch uhaan muutai duu ni chadahgui l um . Yamartaa ch egchteigee haaya utsaar yarihdaa eejiigee ih boddog um daa.
Hairtai egchiinhee tursun udurt hamgiin sain saihan buhniig duu ni husen eruuye !

Large

Saya amraltiin udruur Washington DC yavchihaad irlee . Udr ni ochij baihdaa ajiglaj baigaagui um bailgui er ni buh um ni l large um aa . Zam ni ih urgun , hool ni orts ihtei hun hoollohgeed baigaa um uu amitan hoollohgeed baigaa um uu oilgomjgui tom ortstoi baih um . Humuus ni ch naigui targan unendee burhan gomdomoor targan. Ter saihan biyeiig archaatai avaad yavchihaj chaddaggui l humuus um . Manai end amraltiin udur humuus er ni sport hiij l unjdug um mashin baga gaduur guij baigaa humuus ih jisheenii . harin tend bugdeeree delguurtee nuugeed ochchihdog um bna . Yugaa geesen gehdee tend shavdag bna aa.
Manai endehiig bodvol havar ali hediin bolj mod zuleg nogoorson bna lee .
Uurt sonin sanagdsan gesnee bichlee

Aidas tugshuur

Uchigdur Boston hotod olon ulsiin guiltiin temtseenii uyer bumbug delberch olon hun sharhadaj bas uhjee. Delberelt bolson gazraas holgui delbeleegui 3 bumbug olson bna. Argaguin erhend hotiin darga Boston hotiin gar utasnii suljeeg hot dayar tasaljee. Delhiin haana ch yavsan aidas tugshuur dor yavah yamar hetsuu ye ireev dee. Hun bur l uvurtuu teserch delberdeg bumbug avch yavaa met l sanagdaj bna. Ene ih stress daamjirval hun amiin nasjilt ch er ni ih bagasah baih shuu. Yagaad bid biye biyendee itgehee bolij urgelj hardalt ,tandaltiin dund amidrah bolood baina ve . Hov jiveer ajlaa yavuuldag baiguullaga l neg iimerhuu baidagsan . Herevee ene bugdees angijraya gej baigaa l bol biye biyendee itgeh l heregtei uur zam baihgui shuu dee . Itgel setgel gej aguu zuil yagaad bidnees ingetlee ih holdoj alga bolood baigaa um be ?
Itgeye biye biyendee hunleg setgel gargaad itgeye hezee ch ergelzehguigeer itgej eheliye. Hamgiin ih itgel setgeliin mini aldagduulaad baigaa zuil bol bi hevlel medeelel l gej bodoj bna yanz buriin bolovsroliin tuvshintei hariutslagagui setguulchdiin hiisen huviin dugnelteer olon tumen tarhia ugaalgaj bna. Uuniig l taslan zogsooh heregtei. Manai setguulchid medeelliig hurgeheesee iluuteigeer uuriin huviin dugneltee bainga hiideg buruu zurshiltai ug ni bol zugeer l medeelleh l uuregtei shuu dee dugneltiig medeelel huleej avsan olon niit l dor burnee hiih yostoi baimaar. Setguulchid uursdiin dugnelteer huniig yallana ,shagnana, magtana , muulna, doromjilno, gutgene ene chin ariun yavdal uu ????????

Shine sindrom

Havar bolj amitai bolgon icheeneesee garch urgamal tsetseg nogoorch,tsetseglej ehelj baih shig bna . Hun gedeg amitan ch bas uuntei zeregtseed sindrom ni hudulj yanz bur l bolj baih shig. Urd havriin sindrom geheer hen gedeg ni Suh ahiin talbai deer tug namiruulj uraa hashgirch garch ireh ni ve geed l hardag bailaa. Ingej harsaar bur daschee jiliin jild l neg jagsaal tsuglaan bolj hen negen aaviin huu ardiin baatraar todroh gej uilee uzne .
Harin ene jiliinh neg l sonin neg tiim bituu duu bas chig aidas tugshuurtei hashgiraldah ni tsuuruud ajiglah ni ihedsen neg tiim sindrom yavaad baih shig bna aa. Sayhnii MANiin tsuglaan gej neg um bolsniig es tootsvol baragl nam jim harin hevleliin huudasnaa ih l um bolj urnuj baih shig bna . Niigemd bugshsan idee beer ni hagarch shimegdeh shatandaa orj baiga um bolov uu gej bodohoor l bna. Herev ene unen bol saihan l bna herev uur hoorondoo us honzon uvurtulj ene eldev duulian shuugian hiij bigaa bol ontsgui l um. Uzen yadalt uzen yadalt l uldeene uur yu ch bish bidnii tsuuhun mongolchuud tegeh hereg baigaa sh  um uu ugui um uu buu med. Manai uls gadaad dotooddoo ih l tugshuurtei baidald orchih shig boloh um . Ug ni  niigmiin ene ih uur buhimdaliig jaahan namdaah umsan .
Yadaj baihad Erunhii said ni mun tsagaa olj uuland tuurvuu yahaaraa zaavalchgui ingej butelguitdeg bna aa. Nomtoibayar geh huud baaluulj ch baih shig . Ene Nomtoibayar gej zaluugiin tuhai bi ug ni umuurch boddog bailaa aav ni bayan targan l baigaa biz yund huugiin ingej eldveer helj baidag um bol undur bolovsroltoi uhaantai zaluu hun baij bolno sh dee gej getel sayahan youtube deerees tuslah ni baisan geed neg hun medegdel hiijjee unendee oi gutah shig l bolloo . Eldev muu zuiliin yahav zaluu hun oivorgon zagnaa l biz gej oilgoyo gehed baavgaig 2 bambaruushtai ni icheenees ni garahad ni buudaj baidag duurtsen tolgoi. Nomtoi bayariig yostoi sumtai bayar gej l heleheer bailaa. Tiim huuhed hiree medehgui erunhii saidiig baalj l baidag.
Yamartai ch salhinii chig ergelee uls oron maani hugjij,hot maani tsever saihan bolj bid medeelliin huudasnaas dandaa saihan medee olj unshih tsag ireh baih l gej naidaj bas itgej baina daa.
Alivaa umiig gadnaas ni ajiglah haaya bas zugeer um gadnaas ni Mongol orniig harah um bol bid chin buh l bolohgui umnii uur uurhaid ami zogooj amidarch bsan um shig l sanagdaj bna yaj ch udiig hurtel amid yavaad baisan um buu med yostoi sumnaas sumnii hoorond l bultaj guij baisan um baihaa daa
Saihan tsag irne ee