Shine on garah ni ee

Odoo ingeed shine on garlaa gertee ehner huuhedteigee 4 uulehnee gargaj bna bi er ni ingej shine on gargaj baigaagui um bna. Dandaa l ajil esvel olon dund bujignaj unguruudug hund chin ingej tsuuhuulehnee gargah chin negen bodliin uitgartai ch um shig nuguu bodliin goyo ch um shig sanagdah um. Medeej hun bur l huuchin ond ingesen tegsen geed l zunduu sonin bichih baih l daa minii huvid unendee ontsolchihoor goid sonin um hiij buteesengui dee. Harin France hel uzej ehelsen halshirch halshirch uzej ehelj baigaa um sonsohod ayalguu saihantai bas tansag hel bolohoor surah umsan gej ih boddog baisan um harin ene jil neg um ehluullee dee. France hel unshihad hestuu bas duudahad ih hestuu hel um tegehdee yah ve surah gej zutgeed l baigaa. Yamar ch baisan uurtuu zorilgo tavichihaad l uzej bna. France hel neg ih olon um bichih hirnee unen sonin aimar boginohon unshina zarimiin bichchiheed bur duudahgui geed boddoo. Negent orchind ni baigaa um bolohoor surchih baih aa. End shine jiliig ajaad baihad ger buliinhee hureend l temdegleh um. Esvel naiz nuhudteiguu neg gazar tsug oroin hool idne duusah murtuu uuriinhuu tulburiig hun bur ni tulchihuud l garaad yavchihna unen sonin. manaid bol bi bi geed l yaj baigaa bol doo.Za daa tegeed soyoliin yalgaa ni um bailgui dee neg ger bul baij hun bur l tus tusdaa toostoo bodno salah deeree tulbal yah uls um ed nar er ni or oroo avaad salah umuu haashaa um . Iim baihad yuniih ni ger bulseg ah duuseg baihav dee. Nutagtaa ochichihood gantsaaraa tulburuu tusdaa tulburuu hiij onigoond oroh vii dee he he he .

Uvul gej baihad tsas hailaad boroo orood bas neg baigaliin sonin baina aa end . Manaid bol gadaa tachignaad l humuus ni dotroosoo tachignaad l saihan l baigaa daa. Neg uls gehed l neg gazar ni tsas orood l nuur nudgui shuuraad l nuguu gazar ni uyert avtaad l haa negtee ni musun boroo orj halitirgaa uusgeed l jiliin 4 uliral dund bid chin shine on gargaj baina duu.

Shine on garah gej baigaa boloohoor minii biye huuchin ond baisan muu muuhai bolgoniig haalganii tsaana uldeegeed sain saihniin sorchilj avaad 2011 ontoi zolgoh gej baina. Za tegeed hunii nutagt baigaa hirnee tsagaan sar yaj gargah tuhai bas bodoostoi unendee urgelj bayar boldog ornoos irsen um gesen dee yaj edniig duuriagaad dunsiigeed suuhav tsagaan sardaa beldene dee. yadaj l 2 huuhedteigee zolgoj, zam muruu gargaj buuz hiij idne biz dee.

Shine um geheer tsaanaa l neg shine um husen huleegeed baidag um tiim bolohoor ireh on urgelj sain saihan buhniig avchirch muu muuhai bolgon ni teruuhneeree toirood garchaasai gej zalbiriya .
Bugded ni shine onii mend hurgeye. Yalanguaya hunii nutagt baigaa mongolchuuddaa urgelj ta nar mini biey bieyndee eh oron ni baij umug tushig bolj yavaarai .

Shine jiliin bayaraa gej

Shine jil bolohoor ungu yaj uurchlugddugiig medeh uu ? horvoo ertunts gants l ungutei bolj harin bid solongiin doloon unguur alaglaj ehelne. Uchir ni tsasan shirheg ungu unigiin tsetsguud deer buuval mun goyo oo gej bododogt baigaa um. Manaihan chin shine jiliin bayaraar ungu unguur nuur amaa budaj ungu unguur ni daashinz umsuj alaglaad l naadaj ugnu shuu dee ungursun jil umssun huvtssaa sain sanana gej jigteihen ene jil zaaval uur um umsunu geed l udriin bodol shuniin zuud bolno shuu dee. Deer ni bayariig bol harin hoishluulna gej yariltgui um uman deer za za margaash esvel daraa boliyo gedeg humuus chin bayariin hoishluulah um bol irgenii dain zarlalaa l gesen ug. Tegeed ch neg shunu buten jiliinhee jargal zoblong tovch tovchhonoor tuulaad uilah ni uilaad bujigleh ni bujigleed ,duulah ni duulaad, zodoldoh ni zodoldood undsendee tuhain jildee hanatlaa hiigeegui uildlee bugdiin sanaandaa hurtel hiitsgeechiheed margaash ugluu ni shartsan tolgoinuud uur tuurhen neg muuhan yuhen iihnee sanasan bolood l unjinu. Shine jiliin margaash ni neg l gunigtai bas el huli dain tulaanii umnuh much shig l dunsiigeed uitgartai gej . Ug ni bol bayar dahiad bolno shuu dee dahaid l setgel zurh mini huglugduj ehelne. Arai gej sehee avahchaan yadaj baihad tsagaan sar tanaid manaid ireheer aisui hayand chin buulaa odoo ta yah gej bna geed l orson ch garsan ch reklamdaad ehelne . Medej l bna sh dee tsagaan sar bolno gedgiig jaahan ch gesen amshiih chuluu ug l duu bayar ulsad tursun ni minii buruu yu gemeer sanagddag um he he he . Tegehdee l shine jileer setgel dogdlood goyo l baidgiin shuu. Hotiin gudmaar malgaigaa haingaduuhan halitgai tavichihsan gartaa neg shil dars barichihsan baga zereg guivaastai, amandaa bas duu yalaastai yavaa huniig harah ch hugjiltei shuu . Shine jil aisui ....

Muu naiz

Muu naiz gej baidag bolov uu miniiheer bol ugui um shig getel bas bodood baih ni ee baina aa. Naiz geh ene durvun usgend gerel gegeetei, itgel naidvartai sain saihan shingesen utga munhiin l aguulaastai baih murtluu yagaad ch um haaya bi muu naiz munuu gej bodohod hurgeh um. Huniig naizaar ni shinj gesen ug baidag unenii ortoi ch herev naiz ni uvaigui arhichin esvel luivarchin er ni l muu hun baih um bol bi gedeg hun uruusun dugui ni bolj taarah ni l dee. Hervee naiz ni busdad tiim oliggui ch naizdaa bol itgel naidvar, gerel gegee baidag bol yah uu ? Tegehdee bi helber talaas ni bish aguulga talaas ni bichij baigaa um shuu ternees bish goyo, aldartai bas bayan ,targan tsatgalan geed busdiin ataarhliig turuulehuits negnii hajuud ter hunii helterhii ni bolj haragdah gesen humuusiin nuhurluliin tuhai bichihiig hussengui . Ene bol hend ch baidag edgeshgui setgetsiin uvchin shuu dee . Zugeer l yariad suuhad setgeliig mini oilgodog yadarsan tsagt dem hairladag ugui dee l halitraad unahad tulheed nemer bolchihgui hazaigaad irvel gudraad unagachihgui tiim neg l naiz hund baival boloo doo. Sayahan neg heseg minii neg naiziig sonin hevleleer guvshij ugch bna aa huurhii ter naizad mini lav buunii baigaar bodoh um bol buten um lav uldeegui tsum tsoorson baih aa . Bi demii l unshihaas hetrehgui haaya zarim negtei ni comment bichij hereldej l suuh shiv dee. Tegeed bodloo er ni yagaad naiziigaa umuurch um bichij boldoggui um bol ter huniig hamgiin sain medeh hunii neg ni bi shuu dee yamarch l bsan minii naiz tiim muu hun bish bur yagaad ch garal uusleeree hund gutgej doromjluulaad yavah hun bish gej bodloo. Sanaa setgel ni ch gesen saihan ireeduin tuluu amitan hund chichluulen barin baij uuriin bair suurin deeree battai zogsohiin haraad huvidaa baharhaj l suulaa . Tegehdee l zorig gargaad naizaa umuurch olond ugee hurgej chadahgui baigaa nad metiin hun ter muu naiz gedgiih ni egneend zogsood baihiim aa . Hun gedeg yamar uudgui, he he hun gechihjee ug ni bol bi shuu dee . Yamartai ch uuriin ene oron zai daa minii naiz zugeer l sain hun yagaad ch hen negend muu um hiij hudal yarij hunshgui zagnah hun bish gedgiig harin blogtoo tunhaglahcihiya.

sain yavahaar hun alchihgeed saar yavahaar uuruu uhchihgeed hetsuu tsag bolson bna shuu minii naiz uurtuu itgeltei bas zorigtoi baigaarai chinii hiij baigaa uil bolgon ur dungee ugch amaa olohgui muulj baisan humuus haramsah tsag irne ee. Sain yavahad sadaa mundah bish dee.Chinii naiz hen ch baij bolno bur hen ch bish baij bolno hamgiin gol ni chi l naiz gesen ugendee unench yavah heregtei shuu.
Bi er ni hoyor l umand itgedeg naiz nuhudduu bas nar mandaj sar gereltdeg gedegt . he he he

Bayarlalaa Eejee

Tengeriin ornoos ursee harj suuh eej mini ta sain baigaa biz dee? Huu ni yah ve taniasaa hoish ih l unchirch bas taniigaa sanaj suuna daa. Ah egch duu nar mini bugd sain huvi huvidaa amidraliin nugachaand zuulunduu zuulun hatuudaa hatuu berhsheel zovlong tuulj ur huuhdee toiruulan saihan suutsgaaj l bna. Dor burnee aav ta hoyoriig mini dotroo sanaj bas betgerch yavdag baih daa. Daanch ta mini bidniig um buhend noyon nuruutai ,zovsonch zovoogui um shig yadarsan ch yadraagui um shig baihiig surgasan bolohoor ter bolgond bid nar zovlongoo toochij yadrasnaa biye biyendee uguulehgui um daa. On tsagiig eleehiin hireer yagaad ch um biye biyenruugee ih temuulj bas biye biyenee sanaj betgereh ni ih bolj bna aa. Bagadaa oluulaa aav eej hoyrtoigoo denduu jargaltai baij 2 uruu bairandaa 10 gariulaa huduu gadaanii ah duu nartaigaa ih l evseg amidartsgaadag baij dee. Neg l haraagui chihriin tsaas hen neg ni olbol hen idsen geed miniih haana baina geed l murduj ugdug baij bil ee. Huu ni tsetserlegeesee irehdee tsetserlegees ugsun gants chihree gertee baigaa buh hund ijil tentsuu huvaaj ugdug baij bil ee. Uuniig ta mini l surgasan shuu dee olsonoo urgelj busadtaigaa huvaaj bai gej. Huu ni odoo ch gesen tiim l bodoltoi yavdag aa daan ch odoo tsagiin hunii mus muudsan um bolov uu muu ni sainaasaa olon sanagdah boljee. Hunii orchlond huugee turuulj bas sain saihan yavuulahiin tuld urgelj sanaa zovj yavsniig tani huu ni daan ch uhaardaggui yavj dee. Urgelj l hajuud mini baij huugee erhluulj baihiin sanaj dee. Burhanii ornoos huuhduud hunii orchlond turuh bolohod bagshaasaa asuujee tend chin bidniig hen hairlaj bas enhriilj umug tushig boloh um be gej tegehed burhan bagsh neg ih sain hun ta nariig aminaasaa iluu hairlaj asrah um ter huniig eej gej duudahad l bolno gej ee. Ene domog shig ta mini huudee burhanaas zayagdsan asralt eej mini baisaan. Burhan ingej uguumur zan gargachihaad neg l udur ugsun shigee taniig mini nadaas butsaagaad avchihsan shuu dee. Tiim bolohoor huu tani taniigaa burhanii orond buayanaa edelj suugaa gedegt itgej yavdag shuu. Undur nastai buuraig harah bolgondoo huu ni urt nasiig eruuj suudag aa ur huuhdedee hani bolj jaahan ch bolov udaan amidraarai gej uuruu denduu ih uuniig eej taniasaa husej bsan bolohoroo tegdeg um bolov uu daa.Huugiinh ni tursun udur unuudur bolj bna . Odoo ch tursun udruuruu neg ih bayrlahaa baisan ch neg l umand denduu ih byarlah um ene yu ve gevel ta mini huudee hunii orchlond hun boloh zaya hishgiig hairlaj ugsund. Tiim uchraas huu ni eejteigee bayaraa huvaaltsaj tanitaigaa iinhuu huuchilj suuna daa. Huugiinhee umnuus zovlongiin amsaj jargaliin huudee uguh umsan gej urgelj boddog baisaan ta burhanii orond morilohdoo hurtel ta mini huvguuddee undur nasaa ugchiheed yavsan shuu dee. Huugee gehdee naiz nariig mini busdaas umuurch hursh hugshchuulteige am muriuj dahij tedentei tsug tsai uuhgui gej gomorhoj suusan chin sanaand todhon bna. Nasaaraa unench yavsan naminhaa esreg ta mini anh udaa ingej uyeiin hugshchuulteigee muudsan ni ter shuu dee evii ejii mini dee bodoh tusam eleg emterch zurh zusegdeh um. Huugiinhee naiz nuhdiig busdaas iluu hundelj tednii mini tuluu zalbirch yavsaan ta. Tursun ohid shigee hairladag baisan hani mini , emeegee burhan shig shutdeg 2 ur mini sain yavaa eej mini. Saihan amidraliig taniasaa avch , saihan buhniig uvluj uldsen huu tani sain yavaa shuu eejee.
Tanidaa bayarlalaa

Ulgert bi itgedegguich ....................

Uvliin uvgun baidaggui gedgiig, uch tuchnuun beleg unegui taraadaggui gedgiig, buga sogoo huluglun delhiig toirdoggui gedgiig bi meddegch yagaad ch um tiim baival yamar goyo bol gej huuhed nasnaasaa l muruuduj bas zuudelj setgeldee hugjdug baij bil ee. Shine jil hayand irj end tendgui shine jiliin duu egshiglej bayariin belegnuud ungu unguur alaglaj baga baihad ih l goyo algan deeree tavihaas ch aidag yolknii togloomnuud end tendgui alaglahad yagaad ch um huuhed nasnihaa muruuduliig ergen bodohod hurgev. Baga baihad geriinhen maani tursun udruur mini suld modoo zasch bayariin uur amisgal orj ih l tom bayar boldogson tursun udruu bish suld modoo zasah gej l iinhuu yardag baisan hereg. Suld modoo zasah bolgond togloomnuudiinhaa tuuhiig huurnej garna ene togloom manaid ih olon jil bolj baigaa teden onii shine jileer avsan um ene togloomiig aav moskvagaas avchirsan um geed l bugd l uur uuriin uuh tuuhiig huurnene tuuniig ni dagaldaad ter on jiluudiin dursaamjuud huvurnu. Manaih ergedeg yolktoi boldog jil bi suld modniihoo door untaj shunjin ter goyo togloom saa, ungu unguur alaglah gerluudiig haran ulgeriin orond l iim baidag baih daa gej bodon muruudluur jiguurlen untaj bil ee. Ergedeg yolk ter ued ih l hovor baisan umdag aav maani moskvagaas avchirch baisan um . Ail ger bolj aav bolohdoo huuhduuddee bas l baidagguig ni medseer baij uvliin uvguniig baidag gej itguuleh bas beleg ugdug gej gaihashruulah gej ih l hicheesen dee . Huuhduud maani ch itgedeg bas avah belgee bichdeg bolj teriig ni ehner bid 2 avah gej huurhun erel sural boldog baisan um. Neg l udur huuhduud maani baidgguigiin meddegee helj avah belgee aav eej 2 too shuud heldeg bolson um. Tegsen hirnee l shine jil duhuhuur hun bur l huurj bas husen huleesen beleg seltee beltgeh ayand garah um daa. .... Ulgert bi itgedeggui ch urgelj saihnaar tugsuusei gej boddogoo nuuh yun .

Zugeer l

Jinduuhen ugluu nar buudiij salhi isgeren egshigleh ni yutai uitai. Neg l heviin udruud unguruud l hunii gazar buh um baigaa ch yagaad ch um shilen horgon dotor baigaa um shig neg l hol hundii .Nutagt maani bol shine ugluu nar ugtaj, taagui setgeliig mini zasah gej argadah ayatai zuulun salhi buhii l biyeiig mini ariusgaj uleeh ni taatai. Um unetei, buhimdal ihtei setgel zovlontoi ch nutagtaa baigaa ta nartaa ataarhah um. Tursun nutag gedeg hend ch yunaas ch iluu teren dundaa ah duu naiz nuhud gedeg yamar ih unetei ed bolohiig holiin hold bodlogoshron suuhdaa oilgoh um daa. Harin hamgiin ih unetei um chin nutag us ah duu naiz nuhud gedgiig uhaarch biye biyenee hairlah ni l iluutei bish gej uu? Bi ugluu bur avtobusand yavahdaa zaavalchgui mongol nom unshij baga bolovch nutgaa sanah setgelee argadah um daa. End mongol nom l bol yu ch hamaagui unshihad setgel ih saihan baidag um . Neteer mongold bolj baigaa uil yavdliig unshihaar uuriin erhgui sanaagaar unah um bid um bolgoniig muu helj haraaj zuhej l amidarch baina . Ene ni bur daamjirsaar bidnii amidraliin neg hev mayag bolj huvirah ni baina shuu . Yamar uil hiine tuuniihee shimiig hurtene gedeg ug baidag tiim bolohoor bidnii odoo ingej buhimdaj gomdollood baigaa ni bidnii uiliin ur shim shuu dee. Tiim bolohoor busdiig buruutgaad bas uzen yadaad hereg yun . Ene ni ta bid uursudruugee l nulimj bna gesen ug shuu dee . Hudalch hund neeren olon gedeg um gene lee teren shig bid buruug busdaas haigaad l ereed ulairaad l uzen yadaad baih hereg baihgui baih aa. Ajaad baih ni hun bur buhii l umand hurtej amidrah geed ulairaad baih um tegsen murtluu yag uuriinh ni amidral, ajil mergejiliin ur dun hir baigaa bilee gedgiig bodoj baigaa ni hed baigaa um bol. Uuruur helbel heneer ch shuumjluulehguigeer uuriinhuu amidrald bidnii heden huvi ni ezen suuj chadaj baigaa ve. Uuniig bichih shaltgaan ni bidnii avch baigaa medeelel tuunig hurgej baigaa setguulchdiig bodohod hurgesen um .Setguul zuid ajiglagdaj bgaa neg um bol ehleed huniig tengert tultal ni magtana olon hun sonirhood ireheer muulna daraa ni amidral ajil buhii l zuiliin setguulchid uuriinhuu zohioson zohioloor urgeljluulne daraa ni ter hun busdiin huvid hen ch bish bolj huvirna daraa ni dahiad l ted hen negniig onilj mungu oloh arga heregselee bolgoj huvirgana. Zarimdaa ene uls orniig hen udirdaad baigaa ni medegdehee bolichih um sonin setguuluu ? esvel tur zasag uu gedeg ni . Bi yu heleh gesen be gevel setguulchid yamar ch sudalgaa barimtguigeer zuvhun uuriin tolgoid orson bodlooroo dugnej bicheed baigaad l ayul baigaa um. unendee ter setguulchid hir ih um unshij bas sudaldag hun um buu med zarimdaa ch unshigchid bol oyun sanaanii huvid baritsaalagdsan zombi nar shig l sanagdah um. Ene bol bidniig oyun sanaanii huvid doroituulj baigaa hamgiin aimshigtai uzegdel ter bugdiig unshsan hun bur uur hilengee barj yadaj zarim ni uhaan sanaagaa samuurtal tengert garch od bolj bna shuu dee. Bi hunii gazar hundlunguus ih l um ajiglasnii undsen deer hiij bgaa dugnelt l dee. Tiim bolohoor bid uursdiin gesen uzel bodoltoi zorison zorilgotoi boloh l chuhal. Bid het ih niitiin dund neg ni gedeg shig amidarch irsen bolohoor huvi hunii alivaa uidliig taivan huleej avch bas huleen zuvshuurch, ugui bol zugeer l orhij chadahgui um bolgond zaavalchgui sain muu gesen dugneltiin ali negniig uguhiig urital bolgood baina. Undsen huuliar horigloogui l bol manaid buh um erh chuluutei baih uchirtai. Bi end neg hun mashinii zogsool deer mashinaa tavingaa garaad u-shugiin dasgal hiihiig harlaa ter hun namaig humuus harj bgaa bolov uu gej bodoj baiga ch um alga zugeer l gertee baigaa um shig chuluutei hiih um tegj baigaad l oroh gazarluugaa orood yavchih ni lee manaid bol humuus shavaad zarim ni setgetsiin umtai gar ve geed esvel bur turgen duudaj ch magadgui shuu he he . Uunees yu harsan be geheer huvi hunii alivaa uildel huuli zurchuugui l bol ter hunii bodoj setgej baigaa uildliig bid zugeer l taivan huleej avah heregtei um . Tuunii orond yanz buriin setgeliin huurul gargaj aldev yanz bolj uuriiguu nervtuuleh yamar ch shaardlaga baihgui. Bid yagaad busdiin adil baih yostoi gej bidnii hamgiin ih uuriiguu um bolgond hayzgaarlaj barij setgej bgaa uildel maani harin ch bur erh chuluugui bolgood baigaad um bish uu. Huvi hunii erh chuluu, busdiin erh ashig 2iig yalgaj salgaj surah sudlah heregtei . Ter tsagt alivaad huletstei handah handlaga davamgailah bolov uu . Jaahan ch gesen gerel gegeetei uram hairlasan ,setgel sergeesen um unshihiig hussendee l bichij bna. Bid chin tiim muu humuus bas bish shuu dee .

Huleelt

Neg deh udur setgel tugsheej uitgar daguulsan udur . Ene udriig bi gertee gantsaaraa uldej uuruu uurtuiguu yarij, uilj, hereldej , heltsej, taaj ,tungaaj , zugnuj, muruudsuur unguruunu. Yag iim baidlaar 2,3 ,4 deh udruud ungurnu.



Geriinhniigee irehed uitgarlaagui um shig , bas gantsaardaagui um shig ugtahiig l husne.



Tav dahi udur setgel bayartai jaahan ch gesen uram zorig oroh udur geriinhen maani ajil surguuliinhaa 7 honogiig unguruuj haluun am buleeree bujignaj unguruuh udruud ehelj baigaa ni ter.



Yaj ingej horvoogiin bor udruudiig unguruuj chadaj bna aa gej bodit amidral, bodol setgelteigee bi yarina.

Zulgen deer geree bariad zugeer l neg amidrah hun ni bi bish bololtoi horvoogiin udruudiig huleej bish huleelgej amidrahiin jargaliig bi husne .

Ene bugd huleelt buhniig huleeh ter l agshin, tsag hugatsaa .Biye biyeneesee ginjlegdsen um shig buhii l zuil zuvhun huleehiig l shaardana.
Huleeseer l .....................

Neg sar ungurch ee tsag hugatsaa gej

End ireed neg sar ungurch yu hiij buteesen hiigeed buteegeegui zuil ihtei tsag hugatsaag unguruuj . Negen bodliin ajilgui hund tsag hugatsa gedeg yast melhii shig l mulhuh um ajiltai hund bol harvasan sum shig unguruh um duu. Bodoh, tungaah um ihtei bolohoor udur bur l eldviin um bodoj l unguruullee . Zugeer suuna gedeg hundhen yal esvel ih tom uiliin umnu heseg nam jim baih lugaa adil um bna . Bi ch zulgen deer zugeer geree bariad suuna gedeg shig l um bna . Ajil hiih ch goyo shuu saihan hamt olontoi uimeldej shuugiad l ................................

Nutgaa sanahiin zovlon

Salhi salhilj nar sharah ni namar irsniig duulgah met gunduuhan salhilah namriin shar nar tsaanaa l neg gunigtai . Hunii nutagt hussen um buhen baih avch tsaanaa neg l um dutaad baih um. Huduu usch mal hariulj,mori unaj usuugui ch gesen hotiin nadad sanah um bna aa ih hotiin duu shuugian,uur barsan mashin unaanuud,holhildson olon humuus eldviig haraah gudamjnii guilgachinguud ih hotiin nurgeen bugd l minii huvid turj ussun nutag mini um daa .Tanih tanihgui olon hunii dund bolj buteh gej amidarsaar olon namriig udjee. Nutagtaa baihad ene bugdiig anzaardaggui baij yamar saihan baigaav dee . Chuluutei yarih ah duus mini hol , orood garah egch duus mini hol ,negen heviin tv iin nevtruulguud hend ch anzaaragdamgui murtluu urgelj hajuud mini hani bolj baidag baijee. Naiz nuhdiin surag ajig ,ajil turliin dassan orchin end bugd odoo ih uguilegdej bna daa . Nutgaa sanahiin zovlong bi arai iluu uureed bgaa um bolov uu . ! sariin daraa gaigui boloh baigaa. odoo eruusuu orchlongiin udruudiig dagaj bish surj amidarna aa . Uurtuu baigaa buh bolomjoo ashiglaj surch avaad nutagtaa ochiyo ene tsag hugataag bolomj bolgoyo yamar huneer tuugdaj irsen bish uuruu l durtaidaa irsen hun yagaad ch iimbaij taarahgui busad hun bolood baihad bolno oo .Hedii ih tsag hugatsaatai uraldaj surna tudii chinee nutgtaa hurdan ochino shuu dee . Uragshaa zuvhun uragshaa

Goyo

Goyo tsetseg shig baimaar bna daanch uhchihne
Goyo naran shig mandmaar bna daan ch jargachihna
Goyo saran shig gereltmeer bna daanch uur tsaichihna
Goyo hun shig baimaar bna daanch tsag hugatsaa avaad yavchihna
Gantshan l goyo um uurd bna Setgel
Setgeliin goyod hen ch, yu ch saad uchruulj chadahgui ..................

9 saiin 1 hicheeliin shine jil ehellee

Jil bur buhii l ajiliin ehlel 9 sariin negend eheldeg um shig sanagddag um hun bur buhniig shineer ehleh shine uram zorigoor ajil amidralaa harah huuhduudee tsetserleg surguulid ni oruulah geed bugdeeree l ene tsag ued zugshirch ehelne. Amraltiin urin dulaan tsag duusch ajliin haluun nar sharsan bor udruud ehelne . Tegehdee ene tsag muchiig bid bugdeeree l tesen yadan huleedeg. Anhlan tsetserleg surguulid yavj bgaa huuhduudee oroi hurdan avch anhnii udriinh ni setgegdel, huurhun yaria huuruug ni sonsoh gej huuhdee hir tom bolsniin ajiglah gej l setgel dogdlon huleedeg um. Namaig anh surguulid aav maani hurgej ugch avch bailaa tegehdee hicheeliin daraa sansariin uilchilgeenii tuv orj muhuuldus tsagaan tsaasand boolttoi bas 60 mungunii pecheniye avch ugch bsan um . Odoo bodohod ter uedee ih l tom bolson huuhed aavaasaa hutlun alhaj baij bil ee. Yag odoo ter amttanguudiinh ni amt amtagdah shig bolj aav mini sanagdaj goyo dursamj sergej bna. Neg hugtei yavdliig er martdaggui um hicheel taraad sansariin delguur orood delguurt uruustei bgaa chihruudiig harj zogssoor baigaad delguuriin languun deer hicheeliin tsunhee orhichihood l alhaj baij bil ee bodvol huuhed um hoino uhaanaa chihrend aldsan bsan baih daa.Minii yavdag bsan tsetserlegiin hajuugaar gardag bsan tul gadaa togloj bgaa huuhduudiig harj jaahan ataarhsan ch teglee ch gesen bi udur ta nar shig untahgui um chin gej bodoj bilee. Tsetserlegt udur untana gedeg bol unenhuu aimshigiin neg baij bil ee. yagaachgui hicheeliin devtriin bulan ergechihne huudsaa imerch suudag bsan um uu haashaa um tegeed l induudej ug geed suuna daa. Za za ingeed dursaad bval yamarch bsan ih l um dursagdah bololtoi. Manai ahiin huu 1-r angid orood ter udruu emee deeree irehed ni emee ni huudee uguh um ch bdaggui geed 1 tugrug ugch l dee amihandaa chiher avch ideg gej ugsun gej bgaa um tegsen tud udalgui haalgiin neg hun ushigluud l unaj gene haalgaa tailtal manai ter duu 2 shirheg huihlaagui honinii tolgoi barichihsan emee ta eniig chanaad idchih geed zogsoj bsan gej bgaa. Emeegee yu ch alga gehed ni ideh umgui bna gej oilgood uuriinhuu munguur emeedee honinii tolgoi avch bgaa ni ter .Ter ued huihlaagui honinii tolgoi 50 mungu bsan um he he he.Iimerhuu mayagaar 9 sariin 1 tom jijiggui uhaan nemsnii udur boldogch um shig .
Namriin haluun udruud urgeljilseer
Navchis hiisch salhi sevelzseer ..............

MInii hamt olon

Minii hamt olon heniihees ch dutahgui unur ih ail
Hen negniihee tuluu setgeleesee uilj bas ineej chaddag hamt olon
Uur ni tunirhlaar tugsudug hamt olon
Uulzaj suugaad uchirgui ih ineej hugjdug hamt olon
Hen negnee uguilen sanaj betgerch suudag hamt olon
Zulai zulaigaa gishgej tursun ah duu shig evtei hamt olon

Uruvduj hairlahdaa nulims ni turuuldeg hamt olon
Uurlaj dogshirohdoo harts ni turuuldeg hamt olon
Bayarlaj huuruhduu ineemseglel ni turuuldeg hamt olon
Bayjij huljihuuruu gar ni turuuldeg hamt olon

Tiim ee bi iim l hamt olontoi hun dee

Yr mogoi

Neleen deehni um daa bi Lhagavsuren guain YR MOGOI domog duuliig unshij uuriin erhgui haruusan,uruvduh setgel turj bsan um. Neeree mogoi turuulchihvel eh hun mogoi geltgui ur ni l um bolohoor hairlah um daa gej. Unuudur bidnii dund mogoi turhtei ur huuhed ui olnooroo l baina shuu dee . Eh ni yamar ch hun bailaa gesen eh l bolson hoino sain muu yalgaagui urdee buhnees iluu hairtai baidag gedgiig zarim zaluus oilgodoggui um shig bgaa um . Heden jiliin umnu nad deer shorongoos sulllagdsan negen emegtei irj zovlongoo yarij uilj baij bil ee. Huuhduud ni eejiigee surguuli deeree avaachihaas ichdeg, tanais bolj bid iim yaduu amidarch bna gej haraaj zuhdeg , eejiigee er toodoggui geriin bool, bosgonii alchuur shig uzdeg gej . Tegsen hedii ch eej ni uurtuu hamag buruug ugch tedniigee aashilj bgaa ch gesen harj yavah ni nad jargal gej yarisan um . Neeree l eh hun gedeg uriinhee tuluu buh nasaa zoriulj shanalj zovj jargaj yavsaar horvoog bardag baih daa. Ehiinhee umnuus hederleh , hereldeh , uurlah , aashlah , zodoh ene buh aviriig gargaj baigaa huniig harahaar zurh zuseed avchih shig boldog um .



Hunii aris numursun mogoi urnuud tsuun boloh boltugai.



Biye evhreen ulangasan zalgih mogoi

Belhuusiig ni hurtel ehiigee zalgiv

Heseghen egshin harvasan hoino

Hevlii ni buleen orgihod

Usguud ugchihsun baihad

Utluhud hul huchdag ni unen um aa

Huvi tavilan herchih zayasan

Har ereen ur mini .............................. gej eh hunii setgeliig gaihamshigtai ilerhiiljee

Hongorhon ur mini

Unuudur minii ohinii tursun udur ene l udur ohin mini burhanii beleg bolon aavdaa irj bilee. Ohinii mini tursun udur aaviinh ni naizuud said,ih hurliin gishuud geed humuus shuud l turuh emnelegruu orj haniin mini biyeiig asuuj sanaa tavij bsan um yamar saindaa l ehner maani odoo manaihniig bitgii oruulaa emch suvilagch nar ni uurlaad baina gej baihav dee. Tom alag nudtei tas har ustei ih l nuhatstai hartstai ohin aaviinhaa gar deer irj bilee. Bagaasaa l ih uuriinhuuruu yamar saindaa huduu yavahad mashin dotor neg ch uilagnahgui bas hudluhgui yavj baihav dee tsug yavj bsan humuus ih gaihatsgaaj baij bilee. Ohin maani bagadaa bainga l agaagaa dagaj yavna yamar hun boloh ve geheer agaa shig hun bolno gene agaadaa ih hairtai agaagiinh ni uildel bolgon uurt ni ulger duurial boldog baisan um shig bgaan bas ih zorigtoi agaadaa hani bolj haranhui uruund orj um avchirch ugnu ev havgui changa duulna buh duu ni neg ayatai bas huvguudtei barildah durtai yaj iij bgaad l uyeiinhee huvguudiig yalna. Eej ni PhD hamgaalahgeed bid neg heseg hamaatniihaa egcheer ohinoo haruulsan um ter egch maani bi ohiniig chin bish ohin chin l namaig harj baih shig bna daa gej baihav. Negen udaa aav eej hoyoriigoo dagaad uilahad ni manai ter egch bitgii uilaa aav eej 2iig ni yavahaar 2uulaa goyo um idne shuu gehed uilahaa bolisonoo arai hamag um idchih gej bna uu ugui yu gej bsan gedeg. Minii ohin chin geriinhee lavlah tovchoo bidnii buh ajliig huanli deeree tsag nartai ni bichchihne bid bainga l ohinoosoo lavlaastai. Ger buliin company baiguulna geed ZEGA gedeg company baiguulchihsan buh umniihaa ard l companiihaa neriig bichne olon turliin biznes erheldeg company bolno bi uuruu zahiral ni gedeg um ohinii mini muruudul biyelne ee. Yagaad geheer ohin maani huviin zohion baiguulalt ih saitai buh um aa tuluvludug bas huvtsasandaa ih anhaarna ungiin tohiruulj umsunu negen udaa eejdee bi shine huvtsas umsuhuur uurtuu ih itgeltei boldog um gej helsen bgaa um. Bi lav ohiniihoo nasan deer tiim um bodoj baigaagui umdag. Minii ohinii muruudul bol bas emch boloh yamar emch boloh um be geheer bagadaa aliv haich, zuu, utas gedeg emch bolno gedeg baij bilee. Ene ni mes zasliin emch bolno gedgee helj bgaa ni ter. Manaih emch udamtai ail l daa tiim bolohoor uvuuguu duuriasan sain emch boloh husel ohind mini bii. Hairtai emee ni burhanii orond zalarhad ohin maani irchiheed ta jaahan huleechihgui bi taniig emchleh bsan sh dee gej emeegiinhee zuragnii umnu suugaad uilj buh ah duu naraa uiluulj bilee. Minii ohin emeedee ih hairtai emeegiinhee muumiig huhdug ohin bsan um. Neg udaa emeegiinhee muumiig haraad ba ba gejee tegehed ni emee ni yu ba ba gej aav ni huhuj ussun muum shuu gesen chin jaahan harj baisnaa huhuj ehelsen gej eej mini yarij bil ee ter tsagaas hoish emeegiinhee muumiig huhdug baridag bolson um . Bi odoo hurtel ohiniihoo neg belgiig ih l nandignan hadgaldag um ter ni zurhen jijighen zuulten dotor geriinhniihee zurgiig bagtaagaad naachihsan zuultiig namaig nutag butsahgeed taxind suuh gej bhad ugchihuud guij biil ee. Bi taxin dotor ohiniihoo belgiig haraad uuriin erhgui uilsan um. Ohin maani aaviigaa ih sanadag bsan bololtoi. Ene jil aav ni ohiniihoo tursun udruur tsug baij chadahgui bolohoor uuniig bichij suuna . Minii ohin sain hun bolno oo tegehdee hen ch bolson bai hun shig hun l boloh heregtei ene bol hun bolj tursnii gaviya um shuu. Hairtai ohindoo tursun udriin bayariin mend hurgeye. Unuudur minii ohinluu nar misheej ,odod tugj orchlon delhii ter chigeeree chinii tuluu sain saihan buhniig beleglej bgaa .Neg nas nemne gedeg 365 honogiin amidral uhaaral , uhaan , bas erch huch , husel muruudul beleglej bna gesen ug .

Naadam

Ene zunii naadam saihan bolj ungurluu. Nar hur tegshirsen ard tuman maani nalaisan saihan naadlaa. Huushuur elbeg delbeg hudaldaa ariljaa hangaluun gej jigteihen end tendgui uursdiiguu hugjuusun togloomuud zunduu, laaz onoj ch baih shig sugalaa sugalj baih shig sain duraaraa duulj naadmiin toglolt uzuulj ch baih shig ter ni yadmaghan hirnee yamar ih hicheel zutgel gargaj setgeleesee duulj baigaag ni harahad uuriin erhgui uvuruu uudalj mungu tavimaar .Olon saihan l dur zurag setgeld mini uldeesen saihan naadam bolloo. Teer jiliin ijiiteigee uzsen naadam sanaanaas mini er gardaggui um aav mini ni tengert halisan zun eej mini duu bid 3iig daguulaad naadmiin talbai ruu yavj stadiond ochij ih l saihan um uzuulj bsan umdag tegsen yagaad ch um stadion ruu er orohgui bail aa . Bi aaviiga baihad stadion ruu orj naadmiin neelt uzej us undaa uuj ih l duraaraa orj gardag bsan um tsagdaa ah nar aavd mini yoslood l yag l tuun shigee sanaj uuriin erhgui guigeed oroh getel tsagdaa ah hoishoo bai gej garaaraa haahdaa namaig tulheed unagachihaj bil ee bi tegehed genet gomdoh setgel turj aaviig mini baihgui bolohoor ingej baigaa um baih daa gej bodoj dotroo hezee negen tsagt chi nad yosloh l bolno doo gej bodsoor gerluugee yavj bil ee . Ter jiliin naadmaas hoish tom boltloo naadmiin talbai ruu zugleegui umdag yagaad ch um setgel dotor gomdol maani bodogdood . Aavaas mini hoish olon l hun uurchlugdsun duu bi l huvidaa huuheded baimgui setgelee hatuujuulj henii ch dor orohgui gesen gantshan bodloor l tom bolson hend gomdood hend ushirhuud baigaa um buu med tegehdee l uuriinhuu huvi tavilang huleen zuvshuurch chadadgui baij bil ee . yagaad ch um stadionoor yavj baihad genet ter huuhed nas mini bodogdood hetsuuhen baisan daa. Hun amidrald ih l um uzdeg hoino alivaa umiig uujuu taivan huleej avdag bolj dee. Jil ireh tusam naadmiin ulam saihniin medreed baih shig nasnii namar gedeg ni ene um bolov uu he he he .

Tegehdee l nad naadmiin talaar tuiliin neg husel baidag um ter ni olon tsagdaa haruul hamgaalaltgui naadaj uzeh umsan gesen yalanguya mori uzej baihad baahan tsagdaa hashaanii tsaanaas mori uzej baigaagaa harahaar narlaj baigaa shorongiin horigdluud ch um shig. Yadaj naadamchdaasaa baga tsagdaatai naadah san daa.

Ayanii bogts

Yagaad ch um unuudur negen nevtruulegch zaluugiin gargasan audio CD sonsoj bsan chin sonin bodol tursun um horvoo deer bid hun bolj mendlehed orchlon delhiigees ayanii bogtstoi irdeg um shig sanagdaad ter ni bol odoogiin bidnii helj zanshsan bank .Amidraliinhaa yavtsad bid terhuu bankandaa hir ih zuil hadgalah bas arvijuulah ur shimiin uzeh esvel uguiren hoosroh buhii l zuil ter l bankind baih shig .Terhuu banknii tulhuur zuvhun chamd l baih ongoilgoh es ongoilgoh eseh ee ta uuruu l shiideh .Tanii bankindaa hiih anhnii hurungu bol amidraliig tanin medeh ter muchuus l ehelne tsetserlegt yavj surguulid surch erdem bolovsrol ezemshij biye daan amidrah hurtel ter hurungu tanias shaltgaalahguigeer usuj bas horogdoj huu ni nemegdej bas hasagdaj yag l hurungiin birj shig ajillana. Gagtshuu biye daan amidrah uyes chin ehlen ta uuruu bankniihaa ezen ni suuj taniguigeer hiigdej bsan tanii banknii buhii l ajliig ta hiij ehelne . Ta hir eh hurungu bankindaa tsugluulsnaas shaltgaalj tanii ireeduin ter bumtan boloh zam chin shiidegdene ehner /nuhur /avch ur huuhedtei bolno gedeg bol ta uuriin bankiindaa gadnii hrungu oruulalat oruulj bgaa ehnii alham tegeed l tsaashlaad ach guch geed ashigtai ashiggui hurungu oruulagchid ayandaa l tanii bankruu huvruh bolno gagtshuu ta bankandaa terhuu orj bgaaa hurungu mungiig bugdig zohitsuulah heregtei bolno . Amidral l bolson hoino tsag hugatsaatai uchir ta ayanii bogtsoo duurgeed tengeriin orond burhanii umnu hun bolj tursniihuu gaviyagaa uneluuleh bolno .
Amidral iim l uchirtai umdaguudaa hervee zoosnii nuheer amidraliig harah um bol …………

Tsenher jiinsen hurem

Zunii nar eesen ugluu Bold yagaad ch um ih l ertlen bosson bailaa. Tereer shunu noir ni huljij untah uguin hoorond iinhuu uur tsailgajee. Moskvagaas amraltaaraa irsen Bold ene ugluu uuriin bagadaa amarch bsan ,huuhed nasniih ni martagdashgui saihan ueyiin neg heseg bolson olon ulsiin Nairamdal zusland dadlaga hiiheer bolj yavah gej yarsan ni ene ajee. Huvtsas hunar oir zuuriin um aa beldsen Bold zuslangiin ajilchdiin avtobusand suuhaarMoskvagaas avsan tsenher jiinsen hurmee umsun gereesee garan alhlaa. Yagaad ch um zam zuuraa Nairamdald amarch bsan dursamjtai uyeudee bodon aanai l zusland yavah gej bgaa huuhed adil huurun dogdolj bailaa. Zusland amarch bhdaa udur untah durgui shunu untahiig meddeggui urgelj l sonin saihan adal yavdal dund harvasan sum shig hurdan unguruh zuslangiin udruud setgeld ni zuraina. Boldiin huvid bagshlana gedeg tiim amar zuil bish ch gesen zuslangiin udirdagch bagsh nar ni um umand aviyastai duulna ,bujiglene , jujiglene, er ni um umiig ih l sain ezemshsan humuus shig sanagddag bsan tul tuunii dotor bi chadah bolovuu gesen bituuhen aidas setgeld ni hurna.
Bold neg l medehed ajilchdiin avtobusnii buudal deer irsen blaa. Hun bur iinhuu ugluu busdaas ertlen ajildaa yavj bgaa uchir ni amragch huuhduudee irehees umnu amjij ajildaa yarch yavaa ni ene. Avtobusand suugaad Bold ergen toirnoo bituuhen ajiglalaa zarim ni uuriinh ni bagad amarch bhad bsan humuus yag l ter uyeiinh shigee heveeree baihiig haraad yamar hugshirduggui um be gej bodon suuna .
Tanil bolson zamaar avtobus yavsaar zahirgaanii umnuh talbai deer irj zogsloo. Bold buugaad shuud l tuv bairiig zuglen ahlah udirdagchtai ni uulzah gej alhlaa. Ahlah udirdagch gej turanhai undur bagsh emegtei tuuniig Sonor bulegt ajillah bolsniig duulgaad Amgalan bagshiin udirdlagan door dadlagaa hiihiig hellee. Amgalan bagshtai uulzahaar ochihod ter ih l albarhuu uuriiguu taniltsuulan huuhed huleej avah beltgelee herhen hangasan tuhai yariad uruu bairuudaar daguulan yavlaa. Boldiin umnu tanil orchin davtagdashgui uner, eznee tesen yadan huleej bui met jimbiitel zassan ornuud yagaad ch um ih l dotno sanagdlaa. Urd ni huuhed bhdaa amarch bsan tuhaigaa Amgalan bagshtai huuchlah zuuraa zarim zuiliig ih l gaihaj ajiglaj yavlaa. Amgalan bagsh Boldiin bairlah uruug zaan ugch um humaa tsegtslen shine huuhduudiig huleen avahad beltgehiig sanuullaa. Urd ni amarch bhdaa ter bur chuluutei orood baidaggui bagshiin uruund unuudur Bold uuruu bagsh bolchihson suuj blaa. Moskvagaas irehdee gangarsan jinsen tsenher hurmee tailan oir zuuriin um aa gargan yanzlah zuuraa udirdagch bagsh ni ih l zarchim ch bas degtei nileed albarhuu hun bolohiig bodoj suulaa.
Tud udalgui hotoos amragch huuhduudiin avtobusnii tsuvaa tsagaan haalgaar orj irlee. Ih l bayar huurtei bujignaldah huuhduud emchiin uzlegt orj bulegt huviarlagdah muchuu tesch yadan huleene. Zarim ni naiz nuhduuruu irsen tul tsug neg bulegt huviarlagdahiig husch zarim ni arhag amragch nar bololtoi egee l gertee irj bgaa met avirlah ni neg l tanil dur zurag blaa. Bold nadad yamar huuhduud huviarlah bol gesen shuu um bodon busad bagsh naraa ajiglahad zarim ni huuchin amarch bsan huuhduudee avah gej , zarim ni sport,urlagt sain huuhduudiig songoj avah gej ahlah udirdagchiin naana tsaaguur orj guildene.

Etsest ni Bold nad yamar ch huuhed yahav dee huuhed l um chin gej bodoj suulaa. Boldiin bulegt huviarlagdsan huuhduud ali hediin irj bagshiigaa huleen zogsoj bailaa. Bold huuhduudee harval 4 dugeer angias 9 –r angi hurtle tom jijig baahan huuhed holiod huviarlchihsan bailaa. Bold dotroo jaahan golomgui bsan hedii ch tuund yamar huuhed songoh erh baih bish hii demii l huuhduudee toiron harj ehnees ni avahuulaad uruu uruund ni huviarlaj ehellee. Hot huduuguus niilsen 40-d huuhed nas oiroltsoo , esvel angi oiroltsoo negenteigee neg uruund oroh gej zutgene. Huuhduudee uruund ni huviralasnii daraa Bold bagsh huuhduuddee bulgee taniltsuulj huuhed burt uruunduu yu hiih tuhai zaaj garlaa. Hedii dotroo uuriiguu shoolon ineej bsan ch gadnaa bagshiin durd orohoos argagui tul udirdagch bagshiin negen adil ih l albarhuu yarih gej hicheene . Huuhduud uruu uruunduu orj huvtsas hunar aa yanzalj udiin hoolond oroh bolloo. Buh l bulguud guanznii oiroltsoo jagssan baih tul Bold bagsh ch busad bulgiin huuhduudiig ajij bailaa. Bold bagshiin huvid uurt ni songon shalgaruulaltand tentseegui huuhduudiig huviarlasan met sanagdaj blaa. Huuhed bur l bagshaa bagshaa gene eldev um asuuna shalgaana duu shuu ni chih dujurmuur boldog bol chihee jaahan ch gesen darj suumaar sanagdana . Hoolondoo huuhduud orj yaga tavag halbaga seree, huuhduudiin shulaganaldah duu chimee yagaad ch um tsahilgaan tsohijaadar boroo orj baigaa met sanagdana. Ham hum hooloo idsen bolood Bold bagsh huuhduudee avan bulegruugee alhlaa. Hoolnii daraa udriin untlaganii tsag baidag tul buh huuhduudee untuulah ayand Bold bagsh mordloo uuruu yagaad ch huuhed baihdaa udur untah durgui bsan tul tedniig ch gesen uurteigee adil met sanan hii demii l untaad gesen shuu um yariad uruunuudeer orj garch untsan uguig ni orj shalgana. Bold bagsh hamgiin baga angiin geh huuduudiin uruund orj ochihiod huuduud untah ni buu hel buu haltsgaasan hevtej bailaa. Bagshiigaa harsan ted Bold bagshaas eldviig asuuj shalgaana . Untah tuhai tednii hend ni ch yamar bodol baihgui baigaa bololtoi tul Bold bagsh uuruu manaj untuulahiin tuld tedentei jaahan yaria uduj bgaad untuulahaar shiidlee. Bold bagsh neg jaahan huugiin oron deer zeregtsen hevteed hii demii tednees asuuh umaa olj yadan bailaa . Tegsnee huuduudees aav eej ni yu hiideg tuhai gertee hen henteigee amidardag tuhai ehnees ni asuuj ehellee. Huuhduud ih l hevluuhen hariulj bgaa ni uhuurdmuur bas hair hurem tuund snagdaj bailaa. Negent uuriinh ni hajuud oroo huvaan hevtej baigaa jaahan huugiin eelj irsen tul Bold bagsh nuguuh l asuultaa tuund tavital yagaad ch um ter huu hunjil dotroo shurgan orj chimeegui bolloo. Bold bagsh gaihan hunjliin suhuj harval ter jaahan huu uilsan hevtej bailaa . Bold bagsh hamgiin buruu asuultiig huuhduuded tavisanaa saya l uhaarlaa. Neeree l huuhduud maani yamar aav eejtei baih yund ni sonin baihav dee ternii orond muruudul husliin asuudag baij gej bodon uuriiguu dotroo ih l zemlen bodoj hevtlee. Suhbaatar aimgaas irsen Anu huu yarihiig ch hussengui hunjllusuu ch tsuhuisangui tul uruun dotor chiv chimeegui dunsger uur amisgal davamgailj irlee getel negen huu bagshaa Anugiin aav ni sayahan nas baraad aaviigaa huduuluuleed irsen um gene lee gej hellee. Chimeegui duu tsuutei huduunii jaahan bor huu yagaad ch um Bold bagshid ih l dotno sanagdlaa. Bold bushuuhan bosch huhduudee untahiig anhaaruulaad uruu ruugee hurdan hurdan alhan orj bodol bolon hevtlee. Huugiin uilsan uchriig medsenees hoish yagaad ch um Bold bagshiin huuhed nas , setgeliin sharhluulj yavdag gunigt bodluud sedreh shig bolloo. Bold bagsh yag l ene huu shig bhdaa aavaasaa unchrun hotsorch setgel zurhendee urgelj aaviigaa uguilen sanaj betgerch yavdag bailaa. Huuhed bur l mania aav ingesen tegsen gehiig sonsood busdad ataarhah aavdaa gomdoh, aaviigaa uguileh ter l huuhed nasniih ni biyend ni bagtamgui setgeliin shanalaluud ar araasaa huvrun bodogdoj bailaa. Bold bagsh aavdaa ih hairtai huu bsan tul aaviigaa ungrudug jil eej ni hirendee l beltgej temdeglesen tursun udriin bayaraar aav mini bsan bol enenees iluu goyo temdegleh bsan daa gej helj eejiigee uiluulsnaas hoish hezee ch eejinhee derged aaviigaa uguilj zovoohgui um shuu gej hatuu shiidsen um . Bold bagsh olon ah egch duu nartai tul eej ni huuhduudee hulin duruund gariin ganzganad hurgeh gej uurees avahuulaad udesh oroi boltol ajillana . Tiimdee ch Bold eejiigee zovoohgui deed surguulid orchih umsan gej hirendee hicheesnii etsest iinhuu Moskvad surah urilga avch oyutan boljee . Yagaad ch um Anu huug bodoh tuisam setgel ni uimarch bas terhuug yaj uur shig ni zovj shanalj bgaa bol gej bodohoos baij suuh gazraa olj yadna. Bold bagsh yamarch bsan Anu huug amarch baih hugatsaand bagach bolov aaviinh ni orond aav bolj ter huug erhluulehiig husch baigaagaa mederlee. Oroi bolj buh huuhed untah bolohod dadlaga udirdagch bagsh Amgalan huuhduudee songodog aya sonsgoj untuulah um bol amarhan untdag um ternees umnu ter songodog ayanii tuuhiin talaar sain yarij uguh heregtei gej zuvluud uuruu huuhduuded Bethoven sarnii sonat gedeg zohioliig yagaad bichsen Bethoven yamar hun bsan tuhai ih l sonitholtoi yarij ugluu. Huuhed bur l zuulun egshigleh songodog ayalguug sonoson untah um bolloo. Ter ued Bold bagsh genet udur uilsan Anu huug sanaj tuuniig uruunduu oruulan huugees uuchlalat guilaa getel Anu eher tatan uilj bagshiigaa tevren avlaa Bold bagsh ch nulims dusluulan uuriiguu hezee ch uuchlashgui aldaa hiisendee haramsaj bailaa. Anu huug taitgaruulj uvur deeree tevren suulgahad Anu huu tud udalgui bagshiinhaa uvur deer untaad ugsun bailaa. Bold bagsh huug sereehees bolgoomjlon oron deeree zuulun taviad Moskvagaas gangarch avsan jiinsen tsenher hurmeeree huug huchlaa. Anu huud jiinsen hurem tomdson hunjil met haragdaj ter jaahan huu iim jaahan biyend ih l tom setgeliin hund achaa uuren yavj bgaa met Bold bagshid sanagdaj bailaa. Buh huuhed untsan hoino Bold bagsh huug sereehguin tuld hajuud ni hajuuldan hevtlee. Neg medehed ugluu bolchihson huuhduudee sereeh tsag duhuj bailaa. Bosood hartal Anu huu derged ni baisangui ter ugluu ertlen bosh uruunduu orson um baij ee.
Bold bagsh nariin huraldaand suuj ajil uurgiin huviar bolon hezee yamar arga hemjee boloh hen zohion baiguulah tuhai sonsoj suulaa. Getel Bold bagshid ugluu bur uvliin bairnii huuhduuded u-shugiin amisgaliin dasgal hiilgej baih daalgavar ugluu u-shu bitgii hel oligtoi ch userch haraij uzeegui tuunii huvid hezee ch buteshgui davaa bailaa . Sportiin turuld yamar ch aviyas baihguigee uchirlan heltel udirdagch bas bid ch gesen adil Ganhuu bagshaar zaalga surahgui yah ve bagsh hureltsehgui bna ta zaluugaaraa uvliin bairnii ugluunii gimnastikiig hariuts gej helee. Bold hii demii l butehgui dee gesen shuu um bodoj suulaa. Hurliin daraa Ganhuu bagsh irj amisgaliin dasgal hiihiig zaaj uguh bolloo. Kunfu master gedeg kino uzej l bsan bolohoos uuruu ingej yanz bur bolj huuduudiin umnu garna gej zuudleegui yavsan Bold bagshiin huvid eruusuu buteshgui zuil bailaa. Teglee geed yahav hiij surahaas uur arga uldsengui shunujin l bujiglehgeed bgaa ch um shig esvel nugarch hugarahgeed ch baigaa um shig hudulguunuudiig davtan honoloo. Ugluu bolj Bold bagsh huuhduudeer ushu-giin hiin amisgaliin dasgal hiilgeh bolloo. Bold bagsh ih l hicheenguilen 2 garaa bolon neg huluu deesh urguhud hajuud ni zogsoj bsan bagsh nar serdhiin tsochij unaj tustlaa ineeldlee. Bold bagsh ichsen gej jigteihen yamar butsaad guigeed oroltoi ni bish tsaash ni shunu jin hiisen dasgalaa urgeljluuleed l hiilgej garlaa. Arai gej gimnastik duusch huuhduud hunguhun guij buleg bulegtee ortsgooloo. Hamag huls ni burzaij nuur ni haluu shatsan Bold bagsh ih l ichinguiren bulgiin zug alhahad bagsh nar ineedee barij yadan zogstsgoono. Tud udalgui Bold bagshiin hiin dasgaliin tuhai onigoo ch um shig domog ch um shig tsuu yaria lageraar neg tarhlaa. Teglee geed yamar dadlagaa orhiltoi ni bish tegesgeed namdah bailgui gesen shuu um bodon ugluu bur nuguuh l dasgalaa hiilguulseer l bailaa.Zuslangiin sportiin baga naadam bolj buleg bur temtseend beltgej ehlelehed Bold bagshiin bulgiin huuhduud ch gesen setgel ni hudulchihsun bag bolon huviarlagdaad l end tend ochij burtguuleed guildetsgeej bailaa. Bold bagsh dotroo ish ene hed maani yaj temtseend orj yalna gej bodoj baigaa um boldoo gej tedniigee uruvduj bas hairlaj suulaa. Huuhduud bagshaa manai buleg sags togloh gej bna yavj baliashiglaya gehed ter ugui gej chadsangui tedentei tsug temtseenii talbairuu alhlaa. Bold bagshiin buleg ch temtseeniig ehluuleheer bolj huuhed bur hashgiraldaj irehed Bold bagsh dotroo bas ch ugui setgel ni dogdolchihson suuj bailaa.Uuriinh ni bulgiin huuhduud ih l daichin temtseldej iish tiishee guih ni uruvdmuurch um shig ted baidgaaraa l hicheene teglee ch gesen ugiin sportod saingui bagshiigaa duuriasan um shig navsaitlaa hojigdoj garlaa. Hirendee guigeed l baih um ter bumbug ni yasan ch uudgui um mania bulgiin shiitend l orood baih um . Busad bagsh nariig harah ni ih l ulairchihsan unen setgelesee uurlachihsan end tend ochood heruul zarga hiichihsen guij yavah um . Bold bagsh dotroo ingej yadag bna aa huuhduud l horondoo togloson shig toglood neg udriig hugjuud l unguruuvul boloo sh dee gej bodno. Tegtel ugui ajee busad bagsh nar nud ni ulaanaaraa ergeldchihsen buun uur utsaar bolchihson yavtsgaaj baih um harahad ineedtei ch um shig. Sagsnii temtseenii daraa zadgai talbaid sportiin turul boloh karate,taekvondo, u-shugiin temtseen bolj bailaa jaiglaj harah ni uuriinh ni dasgal hiilgedeg uvliin bairand u-shugiin mundag mundag suragchid amarch bsniig haraad uuriin erhgui gazriin gavaar orchihmoor sanagdaad yavchihlaa.

Baga olimp duusch shagnal garduulj oroi ni disko boloh bolloo. Bold bagshiin huvid duu hugjmiin Haltar basg ni uurtuu ni tsug ajillaj baigaa tul ih l saihan sanagdaj bailaa . Huuhed baihdaa Haltar bagshtai notsoldoj bas duulj ,ih l hugjuuntei bdag bsan tul bagsh nar dotroos ih dotno sanagddag bailaa. Nairamdal zusland Haltariin zam geed jijighen jim baih ter jimeer Haltar bagsh hugjmuu uuren uvul zunii hothonii hoorond zuuj yavdag bailaa. Unen ugtei bas ch gui zuslangiin sain muu um umiig tuulj unguruulsen bolohooroo neg helsen ug ni ih l nuhasttai sonsogddog bsan um .
Udur honog haravsan sum shig ungurch Bold bagsh ch neg uye bodvol ovoo turshlaga suuj bailaa. Oroi huuhduud untsan hoino tsug ajilladag bagsh nar ni Bold bagshiin nairuuldag shuliig uuna geed uruund ni tsuglaj hugjiltei yaria urnuulne. Bagsh bur l huuhduudee magtaj uuriinh ni bulgiin huuhduud busdaas iluu geh met am uralduulan magtaj ugnu. Bold bagsh ch tud udalgui ter yariand dasch bas duugui baihguig hicheene. Bagsh nar buh huuhduudiig minii huu gej duudna. Argach ugui biz dee hed honog ch gesen ter huuhduudiin huvid aaav eejiin bas orloj baigaa bolohoor. Ehnii ued Bold bagshid minii huu gej duudah ni ih evgui bailaa. Dunguj 20 garch yavaa zaluuhan bagsh uuruusuu nasnii huvid tiim hol zuruugui huuhduudiig minii huu geed baih ni utgagui met sanagdana. Odoo ch Bold bagsh hediin ter ugend dasch huuhed buriig l minii huu geh boljee.

Bold bagshiin bulegt yanz buriin huuhduud irsen bailaa. Zarim ni gadaadad amidardag, zarim ni huduu bur sumaas irsen, zarim ni olon huuhedtei ailiin baga ni geed. Ter huuhduud dotor Uvs aimgaas irsen Bold bagshiin Anutai ni nas chatsuu jaahan huu baidag bailaa. Anh udaa ter holoos sumaasaa shuud niisleld irj amarch bgaa huud buh um sonin sodon. Terhuu 14 huuhedtei ailiin baga ni umsanjee. Ih l gangarch umssun gutal ni neg l bish haragddag bsan tul Bold bagsh gutliin tailuulj uzehed tereer haluun zunaaar uvliin tsoo shine ustei gutaltai irsen baijee. Aav eej ni uvul umsguh gej sumiin agentaas hudaldan avsan uvliin shine gutliin huugee zusaln yavah ued umsguud yavuulchihjee tiim olon huuhedtei aild ter bolgon shine gutal huvtsas avch uguud baih bolomj yamar baih bish ali shine goyo gesniin uliral hamaaralgui umsguud yavuulchihjee. Huugiin hul nulurchihsun tuuniigee ch jaalhuu tooson shinjgui shine gutaltai goyo baigaa bololtoi hulnuusuu salgana gej ugui. Bold bagshiin anhnii tsalin buusan tul chuluu avaad hot orj gertee ochingoo huud zahaas zunii gutal avch uguhuur ugluu ert hot yavla. Gertee Jaahan amarch gaduur bas jaahan hesch tsug surdag naiz nartaigaa uulzsan shig udriig unguruuj oroi ni zusalndaa butsaj irlee. Shineer hudaldan avsan gutlaa huud uguhud huu ihed bayarlan umsch bain bain hulruugee haran suuj bailaa. Huuhduudeesee udur yu hiisen yaj unguruusun tuhai asuuhad bulgiinh ni jaahan ohiduud bagshidaa Anug hovloj garlaa haraaliin ug helsen emegtei huuhdiig tsohison ih sahilgagui bsan gej ireed l ajiglaad baih ni ter udur Anu busdaas ontsgoi hudulguun tei duu shuu orson haragdaj bail aa. Bold bagsh dotroo yamai daa tur bolovch zovlongoo martaj ineej hugjilduj baigaa ni gej bodloo. Uruunduu ortol shuugeen deer ni udriin hool ni bas untsguus ni huruugaaraa emtelsen bairiin 7tug 20 mungunii tort 2 shil ulaan us tavisan bailaa. Hen tavisniin asuuhad Anu bagshiinhaa udriin hooliig guanznaas avch tavij bas ch ugui hoolniih ni uuhiig tuugeed busdad iduulsen bailaa. Uchir ni Bold bagsh uuh idej chaddagguig ter huu sain ajiglajee. Udur ni hotod baidag emee ni ergej irsen tul ergeltneesee bagshdaa uldeesen ni ene ajee. Huuhed bolson hoino tesne tesne gehed yaj tesehev tortniihoo bulangaas huruugaaraa emtelj idej horhoigoo gargasan ni iinhuu uldjee. Bold bagsh ih l bayarlaj ter bolgoniin huvaaj idchiheed huuhduudteigee garch uuland zugaalahaar alhastgaalaa buh huuhduud l eldviin sonin hachin yarij bas bagshiigaa gert ni ochvol ingene tegne geed l huurhun huurhun um yarij yavtsgaaj bailaa. Bold bagsh hen bagshiigaa gertee urih ve geed l huuhduudeesee asuutal bugdderee l amandaa shaagildan bi bi bi gej garlaa harin Anu huu ni yu ch duugrahgui bsand Bold bagsh dotroo jaahan gomdoshiij Anu chi bagshiigaa urihgui um biz dee getel ta shuud l yavaad ir gej bna. Chi yugaar dailah um be getel zairmag bas salat gej bna huduu chi ene bugdiig beltgej chadah um uu getel ta l irj chadval bi chadna aa gej hariullaa. Neeree iim jaahan baij bas ih hersuu, uhaantai huu shuu gej uuriin erhgui bodogduulna.
Udurjin ih yadarsan tul oroi erthen huuhduudee untuulaad amrahaar shiidej Bold bagsh huuhduudee toirch yavlaa. Anu bagshaa ta nadtai untahgui um uu geh duu uurih ni bodliig sarniulj orhiloo. Bold bagsh tegne ee geed garch yavahdaa busad huuhduudiin uruuguur orj hunjluu tiichlen unagasan huuduudiin hunjliig zasch zarimiinh ni huvtsas hunariig evhsen shig uruu uruuguur orj garch yavlaa. Ergej Anugiin uruund orohod huu ih l huurhun buh geechiin untaj bailaa. Bold bagsh Anug sereehguin tuld uruunduu orj hajuuldlaa. Huuhed bur yan yanziin bairlalaar untah ni tednii zan aashiig todorhoiloh met zarim ni hamag biye humin untah, zarin ni hamag hunjluu tiichlen yarj haish yash untah ni ihed sonin. Bold bagsh margaashnaas ni ehelj huuhed bur deer zan baidliin todorhoilj tuuniig ni untaj baigaatai ni haritsuulah tuhai bodoj hevtlee. Huuhdiin ertunts Bold bagshiin huvid hamgiin sonin bas tailagdahsgui onisogo met sangddag bolson bailaa.
Huuhduuiin amraltiin hugatsaa ch duusch huuhed bur nutgiin zug hulgiin joloo zalah tsag oirtson bailaa. Huuhduuddee denduu ih dassan Bold bagshiin hivid yagaad ch um ih l iutgartai udur honog irj bui met sanagdana. Huuhduud ger geriin zug yavah bolohod buleg bur chin setgeliin yaria urnuulj zarim ni uilj bas duulj negen martagdashgui shuniig bagshtaigaa unguruudug saihan ulamjlal odoo ch gesen ene zusland ni hadgalagdan uldjee. Bold bagsh huuhed burt anh irehdee yamar huuhed baisan yaj hugluj bsan geed l hugjuuntei much buhniin sanagduulam hugjiltei yaria urnuulehiig hicheene.
Tsag ali hediin shuniin 12 tsag bolson tul huuhduud untahaar hevtetsgeelee ted suulchiin udur tul untahiig tiim ih hussengui yanz buriin yaria urnuulseer l bailaa . Bold bagsh huuhduudee orhin garch jijuur bagsh bsan tul ugluu ertlen yavah huuhduudiin huviar, zamdaa avch yavah huurai hunsniih ni zahialga uguh geed ajil ihtei blaa. Shun ihed oroi bolson tul Bold bagsh jaahan ch gesen noiroo avahaar hevtlee. Uureer Bold bagshiin hulnii havid neg l um teegleed baisan tul serj harval orniih ni hulnii havitsaa Anu huu ni untalgui chimeeguihen suuj bailaa. Bold bagsh gaihan yu hiij suugaa ve untahgui yagaav gej asuuhad huu bagshaa bi odoo 2 tsagiin daraa yavlaa sh dee geh huugiin gunigtai hooloi duugarahad bagshiin noir uuriin erhgui huljij orhiloo. Bold bagshid hamgiin hetsuu uye bas ene l much bailaa . Anu huugee yavna geheer setgel ni hachin bolj uuriin erhgui nudend ni nulims tsilegneed ireh tul ali bolohoor uuriiguu sataaruulj uur um hiihiig suuliin hed honog hicheedeg bolson bailaa. Bold bagsh demii l huug tevren hevteh zuuraa huugiin setgeliig sergeesen oligtoi c hug helj chadahgui hii l dotroo shanalna.
Ugluunii 6 tsag bolohod Suhbaatariin huuhduud yavah tsag bolj bulgeeree ertlen bosch tus aimgaas bulegt ni irj amarsan huuduudee udeh bulgiin toirog hiij ehelllee bugd l gar garaa barin toiron zogsoh huuduud maani uilah ni uilj bas gunigtaihan Nairamdliin valis duugaa ayalan zogsono. Bold bagshid Anugaa yavulna gehed uneheer hetsuu bailaa. Anu huuhed bur deer ochij gar barin salah daa bagshiinhaa umnu ireed uur luu ni ch haralgui ungurun yavlaa. Bold bagsh uuriin erhgui huug tevren avahad huu bagshiigaa tevren eher tatan uilj garlaa Bold bagsh ch tevchsengui hii demii l nulims dusluulan yavgan suuhdaa Anu d bagsh ni chamd 2 zuil zahiya herev chi tuuniig martahgui baih um bol bagsh ni hezee ch baisan hamaagui haana baigaa gazar chin olood ochij uulzana gej heleed huud haraal helehgui baih, bas ohiduudiig gomdoohgui baihiig hellee . Huu tolgoi donin avtobusnii zug alhlaa. Buh l huuhduud gadaa garch avtobusand suusan huuhduudiig gargaj uguhud avtobus hudluh terhen muchid Anu huu avtobusnii tsonhiig balban baidgaaraa bagshruugaa temuulen uilj garlaa. Bold bagsh avtobus dagan guiseer avtobus dald oron ortol garaa dallan Anugaa udlee.
Uruunduu orj irehed neg l nam gum huuhduud ni bugd butsan tul ih l eli huli sanagdaj bailaa. Genet Bold bagshiin hartsand neg zuil sodon tuslaa. Tuunii Anugaa huchij untuuldag bsan bas haaya gangardag baisan tsenher jiinseh hurmiin Anu urgelj uuruusuu tom ishtei shuureer uruug ni shuurddeg bsan shuuren deeree ulgun orhison bailaa. Bold bagshiin nulims uuriin erhgui asgarch jaahan huuhed shig eher tatan uillaa. Amidraliinh ni jaahan ch gesen neg heseg bolj bagshidaa uhaaral , amidraliin utga uchriig medruulsen jaahan huug Bold bagsh bodoj sanan uilsaar l bailaa. Genet albarhuu bairiin duu garch Bold bagshiig bulgee huleelgej uguud oroi ajilchdiin unaagarr hot yavah bolson tuhai dadlaga udirdsan bagsh ni helehed Bold bagsh saya l sehee orj uldsen buh ajluudaa amjuulan um humaa bagtsalj booj ehlellee.
Bold bagshiin bagshlah dadlagiin ehnii garaa iinhuu undurluj olon saihan dursamjuudiig setgeldee teen ajilchdiin avtobusnii buudalruu alhaj yavah ued dadlaga udirdsan bagsh ni ih l olon sonin huuhdiin adal yavdlaas huurnen yarij bailaa. Tsenher jiinsen hurmee umssun Bold bagsh daraagiin eeljiin huuhduud irtel hed honog gertee amarhaar iinhuu geriin zug joloo zallaa.

Emeegiin boortsog

Bi emeegee uur tuurhen sanadag hurdan shalamgai hudulguuntei jijighen hugshin bsan um namaig baga baihad huduunuus gert irj emchluuleed butsaj bsan shig sanagdah um . Ter tsagaas hoish emee maani burhanii orond zalarch bi gedeg hun , emeegiin hairiig amsaj ,erhelj uzeegui ussun um.
Harin minii uguuleh gej baigaa hun bol minii bagiin naiziin maani emee bid huuhed baihiin l tedniiheer orj garch tavagtai chihriin hoosolj, boortsog, bansh buuziin idej ussun duu. Emee alivaad gyarhai , ajilsag , bas huuhduudee ih degtei usgusun hun baidag um buh huuhduud ni deed surguuli tugsuj ,ach guch naraa usgusun hun dee. Medeej emee bolgonii l hiisen gaviya baidag baih l daa ene buh zuil tegehdee dejid emee maani zaluugaaraa belevserch 8 huuhdee daguulan hot huree gazar baraadaj zuu utas shaglaj um oyoj , heden huuhdee hooson honuulalgui hoyor iduulehgui hun bolgoson um ter ued gants biye emegtei 8 huuhdiig usgunu gedeg yamar hetsuu bolohiig tsuvdaa daaj yadan urguj heden huuhdee hoolloj bsnaa nad yaridagsan. Hichneen jil setgel dotroo uilj zovj shanalj bsan ch gesen horvoogiin hatuu hutuug daaj l garsan um.

Hediigeer surguuli soyol tugsuugui ch gesen erdem nomd shamdan surahiig iiluuteid uzdeg emee maani ayamr ch erdemten mergedees hol davsan uhaantai hun dee.

Oroh bolgond emeegiind baidag um gevel belen buuz bansh, darsan baitsaa, boortsog ene bol emeegiin baingiin hoolnii jor. Ter bugd ni amttai ch gej jigteihen bi bol boortsognoos ni tsaind hiigeed l ih iddeg um. Negen udaa emeegees boortsog hiih joriin asuusan chin engiin l neg baidag l jor tegehdee ter jorondoo emee buhii l setgelee shingeedeg bolohoor tiim saihan amttai boldog baih gej bi bodloo.
Asar ih setgeliin hattai emee maani hairtai huugee aldah ter muchid bi hamt bsan um eh hunees l tiim setgel garah baih olnii dund nulimsaa barij , setgelee changalan gantsaaraa baihdaa jaahan huuhed shig megshin uilj baisniin bodoh tusam setgel mini uragdah shig boldog um . Udii nasaltlaa ih l zovlongiin ard garch chadsan hun shuu dee. Turdeg tergen deer yavdag ch gel ee emeegiin turdeg tereg buren tonoglogdosn tergeniih ni hajuud ulguutei yavah savhin uutand galiin haich , shanaga , oir zuuriin davs idee geed buh um bii. 90 garsan ch heneesch tuslamj erehgui yag l uuriinhuuruu erh chuluutei baih emeeg haraad baharhah setgel turulgui yah ve .

Bid bugded ni l sanaa tavih, uvduj zovloo gehed yag l uuriin huuhed shig shanalah tiim saihan setgel ch odoo nudnii gem bolosn bailgui dee harin uuniig emeegees l olj harna .

Emee namaig boortsogond ni durtaig medeh hoino orood ochinguut boortsgoo gargaj tavina heden huuduuded mini booj ugnu .

Emeegiinhee boortsgiig ch sanaj bna shuu . Emee mini ta urt naslaarai .

Bid hen bolj huvirch bna ve

Bidend ireedui gej burheg
Bidend odoo tsag gej ugui
Bidend ungursun uye gej sonirholgui boljee. Neg l bairandaa ergeldeh zuragdsan pyanz shig udur honoguud unguruud l.
Amidral gej atga guriliin unetei bolj
Saihan bolgond nud haranhuilj
Saar bolgond setgel sergedeg bolj bid yagaad iim bolj huvirch bna ve araatan shinjruugee ergen orj baigaa um bolov uu
Amidraliig arai uur untsguur harah um bol bidend hiigeegui uldeesen ch um uu hiih yostoi zuilee martsan, zamiin goloos nyatssan uch tuchnuun olon zuil baigaag olj harah bolno
Amidral helber tudii zuil bish bolj aguulga tuguldur baih yostoig oilgoh bolno . Bidend oron zai bna bidend setgen bodoh erh chuluu bna bidend henees ch haraat bus baih bolomj bna tegtel yagaad zaavalachgui hen negnees um uu yamar neg umnaas hamaaraltai amidrah geed zutgeed bna ve Ene bol ta uuriiguu oloogui olohiig huseegui zugeer l goliin ursgal dagaj huvuh modnii muchir met yavj bgaagiin shinj .

Ta ser sereech dee hen negend saihan ug heleh gej ser hen negniig uchugdruus iluu unuudur hairlah gej ser , hen negniig bayarluulah gej ser , neg negniig uuchlah gej ser ta noirmog bna .

Uuriinhuu deer baigaa nuugeltsen har uuliig huuj nar manduulj sar tuyaruul sain saihan ireeduid itgej ta ser

Altan zul tsetseg

Kanadad 2 doloo honog altan zul tsetsgiin bayar bolj bna . Haa saigui ungu unguur alaglah altan zul tsetsgiig haraad yagaad ch um goo saihan , uzesgelen tuguldur tsaraigaa nuuh met salhinii ayasaar naigah ni harahad haraa bulaam ch gesen tsaanaa neg l uitgartai tsetseg um. Yagaad ene tsetsgiin bayariig temdegleh bolson be gevel Delhiin 2 dugaar dainii ued Gollandiin hatan haan ayulguin uudnees udam zalgah ohiniihoo hamt 2 zeeteigee Anglid durvuj ochjee. Baidal hedii haritsangui taivan baisan ch hatan haanii albatuud kanad bur ch ayulgui taivan amgalan gazar bna geed tiishee ochihiig zuvlujee. Ene zuvlumjiin daguu gunj 2 huugiinhee hamt kanadad irj dain duustal baij ee ter uedee 3 dahi huuhdee turuulsen bna . Dain duussanii daraa Gunj nutagtaa ochood talarhliin beleg temdeg bolgoj 1000 altan zul tsetsgiig kanad ulsruu ilgeejee ter tsagaas hoish ene nutagt enehuu tsetsgiin bayariig temdegledeg bolj hatan haan nasan etsestlee jilo bur ene uyer altan zul tsetsgiig ilgeedeg bsan bna . hatan haaniig taalal tugssunii daraa gollandiin zasgiin gazar huraldaj munhud kanadad ene tsetsgiig zasgiin gazriin zugees ilgeej baihaar boljee.

Alivaa um utga tuguldur baih tusam negiig bodogduulj setgel sergeeh ni gaihamshigtai

Margaash

Bid chin urgelj l margaashin tuluu temuulj amidrah um daa. Margaash yu boloh bayar gunih aliin irehiig taashgui murtluu zuvhun margaash gedeg udriin tuluu itgel tavij temuulj bas dogdolj ,husen huleeh um. Ajil turul butehgui baival margaash , amlasnaa biyeluuleegui bol margaash, hiihee martsan bol margaash, ur zeelee tuluugui bol margaash, margaashd l itgej naidaj temuulen amidrah ene horvood hun bur l sain saihnii ehlel bolgoniig margaash gej l naidaj yavah um.

Mongoliin margaash duusdaggui gej yaridag daa. \sayahan minii neg amerik hamtran zurgegchees nileed uurtai e-mail ideg um mongolchuudtai ajillahad hetsuu bna margaash geed tag bolchih um horvoogiin margaashiig huleeh um bol nas guitsehgui sh uu dee gej hovlongui bairtai bichjee. Mongolchuud bid uujim tuldaa margaash gedeg um bolov uu esvel zalhuu tuldaa margaash gedeg um uu hun hun uur l baih.Tegehdee margaashaar setgelee huurch amidrah um bol bid yu ch hiij buteej chadahgui shuu dee. tegeheer margaash gedeg ni 2 taltai um .

Bi bol um hiij amjaagui dee bish zugeer l amidral bayan tul margaash dahin neg amidraliin tuuh bichigdene gej bodoj l margaashiig huleedeg um.

Tsag hugatsaanii medremj muutai mongolchuud bidnii huvid margaash gedeg bol bidnii muu taliig l iluu ih todotgood ugch baiga uchir udur bur l hicheeh heregtei tsagiin umiig tsagt ni hiij surah um bol margaash ulam l ungutei uudrug haragdah bolno.

Margaash buh um saihan bolno oo
Unuudur l jaahan hicheechih um bol ........................

Main bayar

Havriin ulirliin hamgiin dursamjtai uye ni main bayar bsan um uu daa. Odoo ch huuchnii um ul bolj huvisgaliin um zul bolson tsagt main bayariig dursan bichine gedeg ch zarim hund ineedtei l baih l daa. Yaltachgui baga nasnii gegeehen dursamjuud ene l bayariin uyer ungursun bolohoor negen bodliin huuhed nasandaa ergen ochih shig boldog um. Suhbaatariin talbaid humuus bayariin paradand jagsan geed l baahan tsaasan tsetseg , uria loozon , uzel surtaljsan shuleg duu hanginaj hirendee l hot maani bayariin uur amisgald avtdagsan. Ahlah angiihan jagsana bas fonond zogsono. Urin dulaan tsag irj baigaa bolohoor hirendee l humuus goyoson haragdana. Yag unendee jinhene utgaar ni bid ter bayariin temdeglej bsan ch um uu buu med. Jishee ni bi lav uhaan orson tsagaasaa martiin 8 niig uuj idej sogtdog bayar gej boddog baij bil ee. Tegsen chin Dani ulsiin Kopenhagen hotnoo hurald oroltsoj bsan ter ued martiin 8 bolj taarsan um bi ch dotroo margaash bayar hural hui hiihgui tegesgeed l taraad bayarlah baih daa gej bodson chin jinhene enduurel baij bil ee . Harin ch esregeeree buun hural tsuglaan end tendgui emegteichuudiin erhiig hamgaalsan uria loozon , suult, tsuglaan bolj bsan um . Minii nud ch oroi deeree garch iim uchirtai bayariig manaihan mun ballaj ugdug um bna duu l gej bodood ineed hurch baij bil ee. Manaid bol yadag uu emegteichuudee bayarluulj bna geed baahan nairlaj sogtooj uguud l medehgui ee medehgui yamar ch l bsan ih l urgagui temdegledeg bsan um bna lee. Uun shig main negniig bas neg iimerhuu l temdegledeg bsan daa.

Havar bolj baigaa bolohoor gadaa nar sharj hicheel hiih yamar ch sonirholgui tsonh shirten noirmogloh ni ih bsan umdag uu daa. Shalgalt shuuleg oirtoj neg l ih bilet bolovsruulah yaria angid urnudugsun.

Unuudur gadaa nar mandaj , zuulun salhi sevelzsen goyo udur bolj ungurluu haluun ornoos ireh shuvuudiin tsuvaag haraad uuriin erhgui setgel hudluj huuhed shig l bayarlalaa. Mongold maani ch gesen saihan l baigaa baih daa.

Tsas hanzarch mod nahialsan
Setgel gegelzej bodol tuursun havar saihan .....

Zalbiral

Bi yag odoo byasalgal hiihiinhee umnu ene sedveer bichiheer suuj bna . Zalbiral : Bid yagaad zalbirdag um bol oo urshuul avral guih gej um bol uu ecvel setgel sanaagaa taivshruulah gej um bol uu ,id shidiig husen huleesen tuldaa um bol uu yutai ch bidnii dund zalbiral hiij uzeegui hun lav baihgui baih. Hun alivaa um buhniig hiih yavtsdaa uuruus ul hamaaran butehgui bgaa zuil ee buteehiin tuld daldiin yamar neg hunchind itgej daldaas yamar neg um bolohgui bolgood baih shig sanagdaj ter bugdiig arilguulahiin tuld burhnaas avral erj zalbirdag, zarim ni het yavtsuurch hiirheld avtah ni ch bii zarim ni haayahan zalbiral uilddeg ni ch bii bur zarim ni yadag geech burhand huslee heleed buteej uguurei ta burhan uchraas bidnii husliig biyeluuleh yostoi biz dee gesen setgehuigeer henegguihen zalbirah hun ch bna . Minii neg naiz bi burhanaas guidagchgui shuud l huslee heleed l tushaachihdag gej bil ee neeree hun hun sonin shuu. Odoo shinjleh uhaan hugjij bidnii oyun sanaa uheshgui munh um gedgiig batlaj bna bas hooson oron zai , bidnii amidran bui orchin bol hayzgaargui ih gedgiig ch bas tailbarlaj bna . Hun gedeg amitnii oyunii uul uurhaig sudlah um bol dundarshgui ih bulag baigaag odoo l neg uhaarch baih shig . ene ni bid buh l umnii ehlel buguud alivaa jargal zovlongiin ur undsiig bid uursduu l bii bolgoj baina. Ta setgeldee yamar ur tarina tiim l urgats huraaj avna gesen ug . muu ur tarival ta muu l ur dun uzne sainiig tarival sain l ur dun uzne tegeheer bid oyun sanaagaaraa ter uriig setgeldee tarij bna gesen ug. Hedii chinee uujim saruul oyun sanaagaar umand handana ur dun tiim l bna . Ene bugdiin tailbarlahiin uchir ni zalbiraldaa bid ter tarih gej bui ur ee aravnailaad tarih gej bna gesen ug um . Ter urendee buh husel muruudluu shingeej setgel hemeeh hil hyazgaargui ih talbaid tarij ehelne shuu dee.

Zalbiraliin tuhai bi amerikiin vietnam gegeersen hunii tuhai nomiig unshij duusgalaa. Yostoi arai l gej duusgalaa sonitholgui geheer unshmaar sanagdad unshii geheer noir hureed guriiseer baigaad duusgal aa . Sonirholtoi goyo nom magadgui minii IQ sain hurehgui bsan uchraas zarim zuiliig sain uhaarch oilgohgui bsan baij magadgui tegehdee l duusgasan l um daa. Murun deer burhan chutgur 2 ih zovson baih aa neg ni unshuulahgeed nuguu ni unshuulahgui geed ter dundaas bi zavsar garanguut ni unshij duusgasan bh aa he he he .

Yamar ch bsan bid burhanaas urgelj um neheed guij guvshaad uilj unjaad bailgui burhan tenger ongod shuteendee talarhsan aa ilerhiileh yostoi um bna daraa tedendee zoruilj tsai suuniihee idee budaaniihaa deejiig urgunu. tegeed daraa ni tedentei uuriiguu zovooj bgaa zuiliin tuhai bolon bolohgui bgaa zuiliinhee tuhai yarij ugnu duu tegeed tuslamj husch setgelee ongoitol dotroo saihan yarij huurulduud duusah yostoi um bna ternees bish hereg bishdenguut l zalbirch guij guvshdag ene bol ur dungee hezee ch ugduggui zuil um bish uu . Yagaad uuniig ingej bichiv geheer bidnii medehgui oron zaid ted amidarch bidnii dund baij baidagt gej unshsanaas hoish bi lav dotroo ingej shuteen bolgonoo biyejuulen bodoh bolson um. Magadgui minii bichij bgaag unshaad hajuud suuj bgaa ch um bil uu .

Za ingeed zalbiral gedeg umnii tuhai bodsonoo l bichlee utga sanaagaa sain ilerhiilj chadaagui bol uuchlaarai

Shine doloo honog

Unuudur nartai goyo udur bna havriin uri ali hediin orood modod nahialaad tsetsegs urgaad yag l zunii ugluu shig bna . Ugluu erthen ochij tsag acsan bolohoor nuguu aihtar delhiig donsolgood bsan haniadniih ni vaktsiniig hiilgev bi barag l ene delhii deer ug vaktsiniig hiilgej bgaa suuliin hun bhaa. \suvilagch ni manaih hiihee bolij bgaa shuu tarhalt garahgui bgaa bolohoor taniig hussen uchir hiij ugiye gev. Naidvartai gazar irsniih hojuu ch gesen hiilgeed avsan ni nadad bol buun zavshaan l baiv. Suvilagch gesnees neeree yamar ih huvun zuu tariur shal heregtseegui hergeldeg um be hairan um gej dotroo bodoj suuv. lav l gantshan nadaa gehed l 3 zuu 5 huvun ,2 tariur hergeleh um yamarch hereggui tegeed vaktsinaa neg hiigeed l uldseniin shuud l hayan lee tegehed ter vaktsiniin olj tariulah gej yamar olon hun hetsuudej bgaa boloo. Mongoldoo bsan bol lav heden hun ulhun tariulchih bsan baih daa gej bodoj suulaa. Odoo ch geree sanaj l bna uchirgui huduu usuj hul nutsgen guij haraigaagui ch gelee utaatai ulaanbaaatraa sanaj bna shuu . Oros kino uzej jaal suulaa oros oron ih l uurchlugdsun bololtoi um aa baruuniih shig bolohgesen um uu daa neg l ih bayan tansag humuus l garah um bna shuu dee . Odoo ch mungu erh medel 2 hun gedeg amitniig araatan shinjind ni butsaaj oruuldag um uu daa. Bayjij bas erh medeltei boloh tusam ulam l zerleg deerengui buduuleg bas uhaan muutai bolood baih um . neg l medehed bid altan zagasnii ulgeriin emgen shig oid mod bariaad deer door devhtseed guih vii dee . Unuudurtuu ingeed duusgaya margaash goyo sedveer bichine ee he he

Amidral

Amidrah, amid yavah, amin zuulga ene bugd l neg utga sanaag aguuldag gej bi boddog bsan um . Gesen hedii ch tsag hugatsaa unguruh tusam yagaad ch um bugd l uur uur utga sanaag aguulj hun bur l ene gurvan ugen dund amidraliin toirog uusgen ergeldseer l baidag um bna . Bi sayahan hagalgaand orohiin umnu emnelgiin suvilagchiin asuultand hariulj baisan chin nadaas ih sonin asuult asuudag um bna . Ta yagaad hagalgaand oroh gej bgaan tand hagalgaanii daraa tuluvluj hiih gesen zuil bna uu gej asuusan um. Bi balmagdsandaa yu helj chadahgui duugui l suul aa unendee bol hen ch ene asuultand amarhan hariulah bsan baih l daa eruul boloh gej tegeed ajil turul buhii l durtai zuilee hiine gej gevch nad bol tegj sanagdsangui yagaad ch um bi hagalgaanii daraa minii amidrald yamar uurchlult garch boloh yaj ger bulee tejeeh uuriiguu yaj dahin erguulj heviin amidrald oruulah geed asar ih um hiih bolon bodoh yostoig oilgoson um . Bi alivaa umiig urgelj l gantsaarhanaa baij bodoj tungaah durtai yagaad ch um minii huvid olon um bodoh bolovsruulah bas muruuduh shine sedev garch irsend bi ih bayarlasan shuu. ene buhniig nurshihiin uchir ni bid amidrald denduu hariutslagagui handdag um bna gedgiig heleh gesen um. Jishee ni huuhdee hairlaj bna geed togloomoor bulj ugdug hirnee ter ih hairaa huuhdiinhee togloomond shingeej ter togloomiin l hairlaad bas nudlen hamgaalaad huuhdee togloom oo evdlee dahij avch uguhgui gej zagindag hirnee bid ter avch ugsun togloomoor ni huuhedteigee tsug togloj bsan bil uu ? ug ni togloj bsan bol bidnii ter ih hair togloomond bish huuheded mini hureh l bsan shuu dee. Tegj baij l amidral hair deer togtono shuu dee . Amidraliin tuhai bodohod bid goliin usnii ursgal shig ursaad l ungurdug um shig . Bi idehiin tuld amidarch bna uu amidrahiin tuld idej bna uu gesen teneg gemeer ch asuultiig sonsood ineegeed l ungurdug bsan um tegvel bi unuudur bid amidrahiin tuld iddeg , ideh umaa olohiin tuld ajilladag tegj baij l amid yavj hun bolsniihoo hergiig buteej ger bultei huuhedtei bolj sain saihan buhniig uzehiig husdeg gej hariulah baih magadgui teneg ch um uu heterhii engiin baij boloh ch bid alivaa umiig denduu hund bas hiisver ,uuriinhuu oyun uhaanaar uhaj oilgoj bolohoorgui bolgochihood tuundee buhimdaad baidag baih aa.

Amid yavah ene bol yostoi l idehiin tuld amidardag humuusiig heldeg baih ideh hool huns ni yamar ch zamaar oldson bai hamaagui idej l baival bolloo gesen ug. Uuniihee tuluu ted yu ch hiij medeh ayultai uls heniig ch hudaldaj bas urvaj chadah humuus.

Ami zuulga ene bol huurhii hun boloh yosgui humuus hun bolj turchihuud budilj yadarch yavaa humuus baih daa . Tiim bolohoor humuusiin uruvch setgel , buyanii baiguullagiin buayanaar l amidardg humuusiig heldeg baih

Bi yagaad ch um ene gurvan zuiliin tuhai boddogoo bichihiig hussen um . Unendee bi ter hagalgaanii suvilagchid yu gej hariulah bsan geech

Bi aavaasaa denduu bagadaa hagatsan bolohoor nasan turshdaa setgeldee aaviigaa uguilj
gantsaardaj bas udii hurtel aavtaigaa setgel dotroo yarij irsen um . Minii ene setgeliin sharh nad denduu ih ahadsan sharh bsan bolohoor bi odoo hurtel edgeej chadaagui baih l daa. Tiim bolohoor bi zugeer l huuteigee hamt hugshruhiig husch bna gej hariulah bsan um. Yagaad minii huuhduud minii zovlong davtan edleh yostoi gej bi hezee ch zuvshuuruhgui bas husehgui tiim uchraas l bi hagalgaand orohoor shiidsen bi buh zovlong daagaad garna bi zaaval amidrah bolno bi yagaad ch buuj uguhgui shine amidral nad dahin um buhniig ehlehed tuslah bolno . Bi ingej ilan dalangui hund yarij chadahgui bolohoor uuriiguu zorigjuulahiin tuld bichsen um . Buh um saihan bolno sain saihan buhnii urgeljeliig tasalduulahgui urgeljluuleh bolno .