Hulgailagdjee

Bodliin hulgaich gej bodit yavdlaas sedevlesen kino neeltee hiigeed udaagui hirnee hulgaid aldagdaj net deer tavigdjee. Uzej l orhiloo. Yagaad ch um kino hulgailagdsan ni nadad boldog um boldgooroo l bolson um shig sanagdlaa.Bid chin uursduu ch medehgui hulgain ertuntsud amidrach baigaa shuu dee. Hulgain kino uzne , shownii sanaa hulgailj nevtruuleg hiine , hulhi baraa ereenees zuuj umsunu, busdiin sanaa onoog uuriinh met yarina, bichine , gadaadiin duug mongol duu bolgoj duulna ,Macdonaldsiig Mondonald bolgoj hereglene , er ni bidend nom yosoor ni buhniig edelj hergelj uzsen um bna uu ? Hoid amerikt neeltee hiigeed udaagui baigaa kino manai neg site deer orchuulgataigaa garchihsan baisniig bi ohindoo 2 uulaa ene kinog uzeh uu gesen chin ihed gaihaj aav aa ingej bolohgui sh dee tegeed ch bi eejtei kino teatrt uzehgeed tuluvluchihsun baigaa gej avdgiin . Bi ch dotroo yadaj ireed ui hoich uey maani uuniig ingej oilgoj huleej avch baigaa ni yamai daa gej dotroo bayarlaj suusan ch huuchnii uldegdel um bolohooroo gantsaaraa uzej l orhil oo . Ene hulgain um bolgoniig uuriin met edeldeg uye duusgavar bolj baigaa ni saishaaltai.
Odoo kinonii tuhai sanaa onoogoo huvaaltsaya minii huvid uil yavdal urnul ihtei ug helleg utga bagatai kino shig sanagdlaa. Ene kinogoor chuhamhuu yug uzegchded hurgeh gesen ni minii huvid oilgogdsongui. Muu hun gej busdad adlagdsan ch sain hun um shuu gedgiig oilguulah gesen bol sain muugiin zurchliig hurts tod tomruun haruulj chadsangui, shorongiin amidraliin hund hetsuug tuulj garaad hun shig amidrah tsag irdeg um gedgiig haruulah gesen bol tegj bas chadsangui. Minii huvid kinonii zah zeeliig ashiglaj mungu hiih gesen l kino bolson um bolov uu daa gej sanagdlaa. Yagaad gevel ug kino bodit yavdlaas uudeltei, tuhai uedee denduu ih sensaatstai baisan ni olon huniig ene kinog hoshuuran uzne gej tootsoolon bodson um bolov uu. Kinonii shiidliin huvid amerik mayagiin hunguhun argalah shiidliig ashiglasan met tegtel mongol uzegchid bol ih gun uhaanlag geh um uu daa ter talaas ni kinog uzdeg shuu dee. Yagaad gevel setgeliin hudlul bagatai alivaag ih pragmatik huleej avdag. Minii bodloor 2 kadr deer ih olon um uguulj boloh baisan um shig sanagdsan ene ni eh huu 2 tornii naana tsaanaas uulzaldaj baigaa ter ued eh ni urgustei tornii urgusiig ch anzaaralgui gariinhaa tsusaa goojuulan barin huu ruugee temuulsen bol , udaah ni gal ham ni eejteigee zaaval uulzaarai gej heleed mashind uldehdee etseg ehgui ussunii gaigaar nasaaraa huuhdiin kolonoos avahuulaad shorongoor yavsniin iluu dursjuulj ugsun bol bas negiig heleh bailaa . za za bi ch yamar shuumjlegch bish zugeer l kino uzsen setgegdlee bichlee ta bugd uur uursdiinhuu uhaanaar tungaan uzne biz dee.

Ene duug huuhed baihdaa duuldag bailaa

Bidniig huuhed baihad ene kino garch ih l uzdeg baisansan. Yagaad ch um ene uyeiin kinonii duunuudiig sonsohoor huuhed nas mini hureed ireh shig boldog um

Мама

Erchuudee hairla

Hair halamjindaa dasgachihaad
Halamtsuu ch gesen geree olood irehed ni buu zemle
Hariin zaluus shig hailj ursaj uran goyo dongoddogui ch
Hairiin tangarag zurhendee siilsen erchuudee buu zemle

Heneggui met haragdavch
Heterhii ih dotroo shanalah setgeliin jaahan ch bolov ungiij har
Hezeed l oroi ni neg orond orohoos hoish
Hereggui ugeer buu gomdoo

Ongirooh tusam ongod ni sergeh oivorgon zangiin uduu
Orchlond zuvhun chamaig l songoson songoltiin buu uguisge
Sarnai tsetseg urgelj beleglehgui ch
Saihan hania sarnain delbeenees ch iluu gej sairhaj yaridag gedegt buu ergelz

Erchuudee hairla.

Baysalgal

Hun bur byasalgaliig uur uuriinhuuruu tailbarladag baih. Bi bol byasalgal gedeg umiig anh udaa haniihaa buayanaar medej yavj ehelj baisan um . Ter ued minii huvid amar amgalang medreh jaahan ch gesen stress gedeg yumnaas uuriiguu avrah gej yavj ehelsen um . Saran bagshiin hicheel, byasalgald anh yavahdaa yagaad ch um bid meddeg umaa meddeggui bas anzaardaggui hajuugaar ni unguruud yavaad baidag um bna gej bodoj baij bil ee. Anhnii bolohoor byasalgal hiigeed suuhaar tolgoi dotor mini eldviin bodol ergeldej ehlene bagsh yu ch bodohgui zugeer l amisgalaa anhaar gene bi bur gaihaad yah ch uchraa oldoggui bailaa. Daraa ni yamar ch baisan urgeljluulj hiigeed baihaar shiideed hiij ehelsen dee. Suuldee orchlongoos tasarch chimeegui orchind byasalgaj suuhdaa setgel gej hichneeen amar amgalan boldgiig mederch baysalgal hiih durtai bolson um . Suuldee haa baigaa gazraa uuriiguu orchlongoos tasalj baysalgal hiideg bolson odoo urgelj hiideggui ch hussen uedee baysalgal hiideg bolson. Uneheer ene ih uur buhimdal ataa jutuu ergen toirond mini urnusun ene tsag ued bidend hamgiin sain em boloh zuil bol byasalgal um gej boddog bolson. Odoo bol golduu hool hiij baihdaa byasalgal hiideg bolson chiv chimeegui orchind hooloo beltgeed l zuvhun hoolniihoo tuhai bodood uur yu ch bodolgui buh zuilee neg l zuild tuvluruulj hiih ni ih sain baysalgal bolsog um bna. Hool maani ch amttai enrgy saitai bolj baigaa um shig sanagdaad l . Suuliin ued baysalgaliin talaar uuriinhuuruu tailbarlahgeed bodood l yavsan um . Medeej hun buriin huvid uur uur dugnelt baidag ch etssiin etsest eruusuu baysalgal gedeg chin uuriiguu haij olohod orshdog um baina gedeg neelt hiichiheed baigaa he he he . Yagaad gevel chi byasalgal hiih tusam umnii uchir holbogdol, zui togtol, mun uuriinhuuruu bugdiig uurchluh bish uruul busdiin uurchilsun zuiliig zuv talaas ni tusgaj avch huleen zuvshuurch surah alivaa zuiliig baigaagaar ni huleej avah asuudliig iluu boditoi oilgohiig hicheeh, mun uuriiguu yu huseed baigaa yug husehgui baigaa , yund durtai yund durgui yamar umand amarhan uiddag yamar umiig urgelj setgeliinhee buland urgelj teej yavdag , humuusiin ene olon aash aranshing yaj huleej avah oilgohiig hicheeh geed l iluu ih uuriiguu chagandag bas uuruu uurtuuguu yaridag boldog um bna.Uurlasan negniig harahaar uruvduj ch baih shig . Hun turuhduu muu hun bolno gej turdugguitei adil amidral ch gesen huniig tsag hugatsaanii turshid araatan avirtai, shunahai hovdog, muu sanaatai esvel tsailgan setgeltei , uglugch uguumur negen bolgoj huvirgaj baigaag bid buhen uursduu ch anzaardaggui bololtoi. Bid busadtai haritsah uildel bolgon deeree uur uur zan aranshin gargadag bolohoor terhen agshind haritsaj baigaa hun maani bidniig yag ter tsag hugatsaand dugneed bainga ter l dugneltteigee ulddeg ni haramsaltai . Yagaad gevel ter agshind bi uurlaj muuhai zan gargaj baisan ch ter bol minii unen nuur tsarai bish shuu dee. Hun l bolson hoino uhamsart amitnii buhii l aash avir baij l taaraa . Magadgui bid ingej biye biyenee ungutshun dugnedeg uchraas ali boloh uurtuu bag umsuh heregtei ch baij boldog baih.
Herev zee ta hen negentei muudsan bol ergeed evlereh oron zaig zaaval setgeldee uldeej baigaarai ert oroi negen tsagt uur gomdol tailagdaj magadgui olon jiliin hoino ch gesen taniig oilgoh tsag irne shuu dee. Bi uurlaj muuhai aash avir gargaj baigaa huniig harj baihdaa ene hun gertee bol ih l sain eej , aav, ah egch ch um uu hen negend ulger bolson naiz ni baigaadaa gej bodoj suudag um . Ene bolgon maani minii huvid baysalgal hiij uuruu uuriiguu ene orchlongiin tum buman hun dundaas tsoriin gants huvi bolohiig oilgoh yavtsad garch baigaa setgelgeenii uurchlult baih l daa.

Suuliin ued

Suuliin ued neg hun 2 haragdaad baih shig sonin um aa.

Nyamdorj said Ismel tushmel hoyor ah duu ch um shig , Enhbayar Selem Togmid 2 etseg negtei ch um shig, Enhsaihan Dambiijaa 2 urd hoid durnuud ch um shig . Medehgui ee medehgui yagaad baigaa um boloo .

Yadaj baihad huugee zagnah geheer uuriiguu zagnahgeed baigaa um shig sanagdaad ineed hureed baih um .Ih l uurtai hun uruund ni orood l uuriinhuu huuhed nasiig huugeesee olj haraad yun uurlah unschiheed garaad irj baigaa um chin . Ene ch bol yahav yaltachgui ald biyenii mini tasarhai angir byatshan ur mini um . Harin deerh humuus l erin zuunaa anduursan erlegiin ezduud shig haragdaad baih bolloo.

Beleg

Ta udur bur tum buman beleg avdagaa medeh uu ? Ugluunii altan nar, udshiin sarnii tuyagaas avahuulaad udur bur tand olon beleg irj baidag uitgar gunig daguulsan , bayar jargal belgelsen, uuh tuuh huurnesen geed l .

Tegehdee hamgiin gol ni ta uuriin hussen ter belegee songohod l orshij baigaa um . Hussen belegee songoh ni chuhamhuu tanii uhaan , ur chadvaraas l shaltgaalna.

Harin ter belegnuudiig hen ugdug um gej uu ?

Tiim ee zuv asuult .

Ter belgiig ta uuruu uurtuu belddegt l uchir ni baigaa um unuudur ta margaash uurt chin ireh ter l belgiig beldej suudag shuu dee. Tiim bolohoor margaash hussen belegee avahiin tuld unuudur zuv songolt hiih l chuhal.

Alham tutam bodol sanaa chin salaa zamiin uulzvar deer ergeldej baidag.

Tsag hugatsaa

Tsag hugatsaa gej yu um be ?

Unuudur, margaash, uchigdur um uu esvel udur ,oroi, ugluu um uu ,tsag, min , sec, doli um uu ?

ene bugd tsag hugatsaag uur uuruur ilerhiileh bolovch yagaad bidnii amidrald ter bur murdugduud baidaggui um bol?

Bidnii huvid tsag hugatsaa gedeg bol uu genet sanalaa , martchihaj, margaash boliyo gesen gurvan hemjigdehuund l orshsoor bna. Ug ni bid uhaan oroh tsagaasaa l tsag hugatsaanii talaar hamgiin ih sonsoj bas ter l tsag hugatsaanii hemjigdehuun dund amidarsaar irsen murtluu odoog hurtel tsag hugatsaa gedeg umiig oilgoogui l bna. Uchir ni baga hugatsaand ihiig hiih gej shunah ali esvel 24 tsagiig 24 jil bolgoj sungahiig muruuduh yamarch l baisan togtson ene tsag hugatsaand barigdahgui uuriinhuu tsag hugatsaanii barimjaagaar l amidarch bna .

Bidniig "Neg l medehed " gedeg tsag hugatsaa l noyolj baigaag bi sain medej bna.

Tsag hugatsaa gedeg zuiliig mededguidee ingej bichsengui magadgui heterhii ih meddegtee buhimdaad uuniig bichlee.

Chimeegui

Chimeegui duugaa huraagaad , tsonhoo haaj haalgaa tugjeed , gerlee untraagaad anir chimeegui orchind uuriiguu chagana daa ta ene ertuntsiin alihan tald ni yu hiij yaj yavna ve ? ungursun hiigeed ireeduigee neg tolid doo . Bid haashaa yavna ve haa hurehiig tegtlee ih yarna ve , eresnee olohgui aldsanaa haihgui yagaad bid munginaad baigaa um boloo. Oyun uhaand mini sain ni bish muu ni turuulj orj irdeg bolj ogtor tseejind mini omogshil hiirhel huusurch amaar sagadag bolj, uuruusuu busdiig ut, joom met uzdeg bolj ,medemhiireh ni ihdej medeh ni baga bolj , unshih ni bagasch suraglah ni ih bolj , uguh ni ugui bolj avah ni ihdej . Bid chin yachihvaa uuree evduulsen shorgoolj met l bujignaldaj bna . Neg horom ch gesen guidel suudlaa hayzgaarlaj baigaad ergen toirnoo neg chagnaad uzeech . Bid chin uursduu dardan zamaa jim bolgood baigaa um bish biz.

Yag unuudur eh oron maani hervee hundlunguus harah um bol iim l haragdaj bna.

Nad naidaj bolno

Bruno Marsiin '' Count on me '' gedeg duug oiriin ued ih sonsoj bgaa. Saihan hooloitoi bas duugaa duulj baihdaa huniig bodol sanaatai ni duundaa uruu tatdag gemeer tiim duuchin bi nileed heden duug ni sonsoj bsan ug ni unen aya ni tiim neg gegelzsen geh um uu daa .

Ene duug mongoloor utgachilan orchuulbal '' Nad naidaj bolno " geh um uu daa.

Hezee ch naidaj boloh naizuud hun bolgond baidag. Bi ene duugaa sonsongoo naiz nariinhaa tuhai bodoj suulaa. Herev ene duug sonsmoor baival youtube deerees sonschihooroi. Minii komputeriin duhai medleg jaahan sul tul blogtoo oruulj chadahgui ni udahgui goyo duu bas durs bichleg zurag hiideg bolno oo he he.

Naizuud hezeed oldono gagtshuu chi l hund naiz shig ni naiz baih yostoi gej boddog um .

Nad naidaj bolno .

Namaig ,muulj uzen yadaj baisan ch heregtei uedee nad naidaj bolno.

Yagaad gevel bi chinii naiz shuu dee .......................

Setgeld buusnaa bichiv .

Gar ugaah udur

Garaa ugaah delhiin niitiin udur .......... Zuragtaar manai hotod ih l arga hemjee zohioson bololtoi baahan survaljlaga end tendgui avaad l huuhduud gar ugaah tuhai yariad l ......... TV eer huuhdees hamaagui yaritslaga avdaggui nasnii ontslogt ni taaruulsan asuult asuudag geed huuhdiin tal deer ih hariutslagatai handdagiig manai hevlel medeelliinhen meddeggui bololtoi. Hun bur l gar ugaah ashig tusiin talaar medne uuniig surtalchlaad baih ch shaardlagaggui baih aa . Harin uuniihee orond buh surguuli tsetserlegt gar ariutgah shingen bairluulj , niitiin uilchilgeenii gazar ariutgah shingen zaaval tavih durem juram gargaval arai l boditoi boloh baisan um bolov uu . Ongots, galt teregnii buudal , zah geh met gazar bol zaaval baih yostoi shuu dee. Jishee ni neeltiin arga hemjeen deer LCD delgets tureeslehed dor hayaj 1-2 saya tugrug tegvel ter munguur surguuli tsetserlegt ter munguur gar ariutgah shingen avch gsun bol deer l baisan um .

Jorlongiin neelt he he

Mongol TV eer medee harj baih ni ee neg bus udaa niitiin jorlon Ulaanbaatar hotod baiguulj bgaa talaar medeelj baisan um hamgiin sonirholtoi ni neelt gej hiigeed hotiin heden darga nar bugdeeree ochchihson ulaan tuuz haichilj baih um ineedtei ch um aa daa darga nar bodvol ih l um hiisen haragdah gej hicheetsgeej baigaa um baih daa. Huduu sumiin tuvd niitiin modon biye zasah gazar baiguulbal neelt gej sumiin darga nar ulaan tuuz haichlah l baih daa .

Urd shuni bi ....

Urd shunu bi burhanii orond zalarsan aav eej hoyortoigoo uulzaj bna gej zuudleed. Aaviigaa tever ch avaad l zunduu ih uilsan bas yagaad heregtei ued mini baihgui baisan um be geed l uilaad bsan tegsen eej maani minii huu uil uil setgelee ongoitol uil geed l . Aav maani aav ni urgelj huuteigee tsug bsan sh dee minii huu geed tevreed l bsan. Eej maani hool tsai hiij baigaa bololtoi l bsan. Bi zuuden dundaa yagaad bi chin aavtaigaa iim olon jil uulzaagui bil ee gej bodood bgaa um aa. Tegesgeed l serchihsen boginohon ch gesen nad hamgiin az jargaltai zuud baisaan. Bi udurjinguu l ih l bayartai uram zorigtoi bailaa. Aav eej hoyor maani minii hajuud baigaa um shig sanagdaad huuhed shig l huurj unguruuluu. Burhanii orond ochson ch gelee huugiinhee hajuud baidag um bna shuu dee geed l bodogdood baisan. Saihan zuud baisan.

Ta hoyoriigoo huu ni yamar ih sanaav dee. Zuudend mini ch bolov irj setgeliig mini jargaasan horomhon ch bolov aavaa, eejee gej duudah zavshaan olgoson ta hoyortoo bayarlalaa.

Sponsorloyo gevel yah bol.........

Suuliin ued dahiad l 21000 tugruguur showdaad ehellee. Bi bol belen mungu taraahiin esreg baidag hun l dee . Ter mungu hor bolood baigaa ni ch medegdehgui hool bolood baigaa ni ch medegdehgui tegesgeed l humuusiin amidrald orj ireed l gardag unendee yadarsan zovsnooroo turii barih, belenchleh setgelgeeg uugshuuleh, zalhuu humuusiig olshruulah l neg alham shuu dee. Magadgui uls turchidud iimerhuu mayagaar mongolchuudaa baristaalj showdaj zasgiin erhiig barij baih sonirhol l baidag baih.

Ingehed 21000 tugrugiig yag hichneen hun ni avdag um bol ? Avaad ch amidrald ni ter bolgon nemer bolohoorgui humuus bas nileed bii baih gej bodoh um herev tiim bol ter humuusiig sain duraaraa tahir dutuu irgeded bolon hugshchuuliin asramjiin gazar handivlah ayan urnuulbel yamar bol gej sanagdlaa. Asramjiin humuusiin bairiig shineer barih ch um uu , esvel tahir durtuu irgeded tergentser, tayag avch uguh ayan urnuulehed ch um uu handivlaj boldoggui um bolov uu ? Asramjiin gazriin huuhduud bna tednii ner deer uursduu huuhdee songood dansand ni hiij baival ireeduidee unchin uruusun huuhduuded ih l nemer boloh baih daa. Mungu hezee ch bagadna gej baihgui shuu dee. Iim sanaag demjvel tusul bolgood heregjuuleh umsan. Harin urhiin orlogo bagatai ch eruul saruul ail urhud bol yasan ch ugch bolohgui uch tuchnuun ajliin bair bna uursduu zutgeed ajillaad uzeg l dee. Ingeed dotoodoo humuunlegiin undesnii ayan bolgoj hevshuulchihvel tsaashdaa bololtsootoi ail urhuud zaaval 21000 tug gehgui buayanii uilsed huvi huniihee zugees chamgui tus bolj bolno shuu dee.

Zugiin uur

Suuliin ued gadaadad baigaa Mongolchuudaa eh orondoo ergej irj ajilluulah tal deer Zugiin uur gedeg tusul heregjuulj baigaa um bna . Undur bolovsroltoi , chadvarlag zaluu mergejiltnuudiig eh orondoo ir ajilla geed l gadaadad zorchij baigaa Mongolchuud maani said dargaasaa avahuulaad , urlag soyoliin zutgeltnuud bugdeeree l odoo hari gertee och ajlaa hii ta nar heregtei bna geed l baih um . Minii biye sonirhood ter tusliin talaar tulhtai medeelel online aar haigaad olihtoi um olsongui.

Ingehed saalia beldeheer savaa beld gedeg shig ter zugiiniihuu uuriig herhen beltgesen um boldoo gej bodogdloo. Uund bi belen zelen uman deer ochih tuhai yarisangui zugeer l ter ajilch zugiinuud yag yamar salbart heregtei baigaa, tedniig tur zasgiin zugees yaj demjij ajillahaa sain beldsen um bolov uu gej bodogdloo.

Gadaadad baigaa Mongol zugiinuudiin huvid naad zah ni undur tsalin huls avdag, amidraliin hev mayag ni uurchlugdsun , uzel bodliin huvid shal uur setgehuitei bolson geed tuhain orshin suugaa gazraa hirdee zovj baij l huluu olson humuus baigaa tiim humuus huuchin tsag shig guya ganzagalaad hooson muruuduud mongold ireh ni yu l bol.

Bolovsroltoi zugiinuudtei ajillaj chadah undesnii ajiltan ajilchid hir beltgegdsen um bol?

Tehnik tehnologiin huvid delhiin tuvshnii haana ni bid yavaa bil ee ? Gadaadad bol jishee ni emch gehed l barag hudalch hund chagnuur hereglehgui l baigaa shuu dee.....

Hudulmuriin unelemj yamar baih um bol ? Amerik , Canadad dundaj amidraltai hun gehed sariin orlogo ni 3-4000 USD shuu dee ? ............ geh metchilen olon l asuudliig shiidsen baimaar um . Tegehed ene talaar yamar ch medeelliig muhus bi olj es chadlaa.

Minii sanaagaar hooson urialj eh oron chin gej gadaadaar tenej yavahiinhaa orond todorhoi ulsiin hugjild tulhets ugch chadah tomoohon tusluudiig sanal bolgood ter tusul deer ajillaj chadah bas sonirholtoi undur mergejliin mongolchuudiig eh orond ni iruulj ajilluulmaar um shig sanagdah um . Ene bol ehnii udaad hiih hamgiin boditoi alham gej bodoj bna . Asuudal baigaa bolood l mongolchuudaa gej baigaa ni oilgomjtoi tegehdee asuudliig shiidverleh alhmuudaa todorhoi bolgood ugvul haana haanaa l ashigtai shuu dee.

Nutgaa sanadaggui hun gej gadaadad neg ch baidaggui hamgiin gol ni gadaadad baigaa Mongolchuud maani eh orondoo heregtei todorhoi zuil hiihiig l husch baigaa .

Aliin bolgon atomiin bumbugun deer suuchihsan um shig amidrah um be

Hoyor tuild amidrah yamarch hetsuu um be dee . Mongold ochihoor atomiin bumbug teverchihsen um shig amidrah end ireheer uleesen shaarand ulgugdchihsun um shig amidrah ingej ih udah um bol galzuurah baih aa.

Hed honog gertee jaal kino uzsen shig unguruuluu ene amerikchuud gej bur yertuntsuus uidsan humuus shig baih um bolomj l oldvol hot suuringaasaa avahuulaad delhii yertuntsiig sunuj baigaagaar kinogoo hiine , solongosuud gej hudlaa garuud uurlaad l muudahaaraa amerik,france niseed l yavaad ugnu yasan ch jargaltai humuus baidag um viza , mungu tugrug enee teree gehgui.

Tegehed bid yaj bna ih l saindaa Terelj garaad davhichihna he he he .

Unendee hedii boltol ingej bid amidrah um bol. Udur bolgon l yamar neg setgel zovooson um undarch baih um . Mongold hen amar taivan amidardag um bol shar hadniihan l baih duu .

Daisagnaltsal

Eruusuu bodood olohgui um yagaad urgelj manaid tur zasag ni ard tumenteigee baiguulagdsan tsagaasaa l ehlen disagnaltsaj eheldeg um boloo. Songuuli buheldee luivartai bolson gej bi l huvidaa bodohgui bna yadaj niit songogchdiin diilenh hesgiinh ni demjij baisan uls turchid garch l baigaa baih tegsen ch barag margaashnaas ni muu muuhai buhnii uur uurhaig shilj baigaad songogchid songochihdog um shig l hevlel medeelleer bichij eheldeg. Ene sonin sanagdahgui bna gej uu . teheer ard tumen tur zasag 2 iin dund guur bolj baigaa salhit shuvuu ni hevlel medeelel , hevlel medeelel barag buheldee tsuun toonii oligarhuudiin medeld baidag teheer tedgeer oligorhuudiin ashig sonirhold ter bur niitssen bodlogo garahgui bagaa uchraas ted eldviin medeelleer ard tumniig turugduulj buhimduulj ter halhavchin dor uursdiin ashig sonirhold niitssen shiidver garguulldag baih. Erh chuluu shudarga unenii tald zogsoh tangaragtai setguulchid maani teheer tednii gar hul, buunii nohod boloogui gej uu????????????? Tedniig jaahan oroldood ehluut hevleliin erh chuluu , 4 deh zasaglal geed l uilan duugaraad unana. Tiim bolohoor uls turchid yaltachgui tedniig oroldoj zurhlehgui bolj eheldeg. Uund l hamag zangilaa baigaa met sanagdah um . Setguulchid medlegtei baih albagui zugeer l sain nairuulan bichleg hiideg hun baihad l mongold hangalttai met. medeelliig urgelj uuriinhee munhag uhaanaar dugnej busdiig tuurugduulne . Tiim bolohoor jinhene sain setguulchid l hevleliin erh chuluug ard tumend medruulmeer bna . Bi negen setguulchiin yariltslaganaas unshij bsan um bna setguulch hun hardah erhtei gej tegvel ard tumen hariutslaga shaardah erhtei bus uu setguulchid ee.

Yagaad ch um

Dursamjaar duuren amidarna gedeg muhuhiin shinj ,

Muruuduur duuren amidarna gedeg hugjihiin shinj ..... ih l uhaantai ug olood bichchih shig bolloo za za zugeer l bloguudaas hiiisen dugnelt geh um uu daa. Unendee blogt bichigddeg tootoi heden l sedev baih um . Ger bul, naiz nihud , nutag us , tegeed eldviin ereever huraavar uhaarluud . Magadgui ta nar tegeed yu bichih um gej asuuj boloh l um. Minii huvid muruudul , husel ,zorilgo tuund hureh arga zam . Ene l bidend tuste buguud yalgaatai taluudiig mini helj ugch muruudulduu hureh dut zamiig zaaj ugch boloh um .

Zarim humuust

Mongold baihad hunii nutag bish uuriin nutag davchdaad baigaa um shig humuustei nileen taarsan. Umgar ger ni uhsan nuh met sanagddag humuus ch baisan . Uuj idej baigaa zuils ni ugaalzas shig haragdaj uhaan zarj amidrah amidral ni daramt shig sanagdaj baigaa humuus ch olon bsan .

Teglee ch gesen tevchih heregtei bish uu . Umgar ch gesen ger mini, Segsger ch gesen eej mini gedeg ugiig zugeer neg gargaagui bailgui dee. Nutgaa henii ch eh ornoos iluu hugjuulchiheed jargaltai saihan suuh saihan bish gej uu .

Amidrald hir ih um heregtei baidag um bol doo

Huun horvood nutsgen ireed nutsgen l butsdag . Xarin bid amidrah yavtsdaa hemjee hyazgaargui ih umand shunaj bas tsugluulj uursdiiguu hyamraaj amidrah um. Er ni iingehed bidend hir ih um heregtei um boloo. Medeej hooltoi , amidrah oron suutstai , soliod umschih huvtsastai, saihan ajiltai hamt olontoi , baihad l boloo um shig sanagdah um . Busdiig duuriaj bish bur busadtai adilhan ch bish uuriinhuu ertuntsuur l amidrah heregtei tegj baij l amidrald setgel hangaluun bas az jargaltai bna shuu dee. Bid hen yu geh bol, hund yamar haragdah bol, geed l uur shal hereggui umand hutlugduud baigaa bolohoor hun dursee aldaj araatan shig l boldog baih.

Uuruuruu l amidar

Uruul busad yu ch gej bsan

Uurtuu l itge

Uuruu unasan bol

Uuruu l bos

Uruuliig bish

Uuriiguu buruutga

Uuruu l ene amidrald irsen bolohoor

Songoltondoo buu harams ................................

Saihan bailaa

Nutagtaa ochood 3 sar saihan bailaa. Utaa uniar, shoroo toos geed l bur tamxi shirhegledeg emee hurtel ungulug baisaan. Naadam saihan bolj ,humuus nalgar saihan zunshij baigaag harah uneheer saihan bailaa. Hun bur hicheetsgeej baih shig l sanagdsan daan ch oid tuursun amitad shig eh adag ni medegdehgui l um bolj baih um .Oligtoihon chigluulj zalah tur zasaggui biden shig humuus yah ch bil ee dee ih l sain daa buhimdaj biye biyenee buruutgaj heleh helehgui ugeer biye biyenee sharhluulj l suuh um . Hun bur hicheetsgeej baigaa bolohoor amidral deeshilsen ni medegdej l bna harin mungu oloh amarhan ch ureh ni tuunees iluu hetsuu gedgiig er duu ch uhaarahgui um . Heregtei hereggui umand munguu ureed hemnej , hadgalahaa ch medehgui . Za yahav dee surna biz dee. Saihan tseverhen ger horoolol baiguulaad mongol gertee amidrah umsan.

Orolmaa eh

Namdag guain zohioloor "Orolmaa eh " jujgiig teatriin oid zoriulj shinechlen tavijee. Nairuulagch Naidandorj ug jujgiig nairuulahdaa huuchin tavij bsan uyeiinhees ni neg ih hol zuruutei nairuulahiig huseegui bololtoi. Yag l mongol undesnii songomol amidral , herev gadaad hun uzvel mongol ahuig ih l sain oilgoj baij uzeh hereg garah baih daa. harin orchin ueyiin zaluusd bol ahas deedsee hundleh , ugiin sonsoh geed olon zuil bidend ert deer uyes ulamjilj irsniig gaigui sain oilgoh bolov uu . Ug jujgiig orchin tsagt buulgaval huuchinsag uzeltei turiin alban haagch , shashin nomiin mur huusun lam, ene niigmiin busarmag bolgoniig buhimdan eserguutseh zaluu, uchraa olohgui munginah 2 ohinii dureer buulgaj oilgogdoh um uu daa. Unuug hurtel une tsenee aldaagui ene zohiol bidnii amidraliig budend huurneed baih shig l sanagdsan. Sarantuya jujigchin , 3 huu duree sain gargaj togloh shig sanagdsan harin baga ohind arai iluu uil yavdal , ug helleg uguh heregtei um shig sanagdsan uchir ni ter usvur nasnii ohinii dureer horvootoi herhen taniltsaj uuriinhuuruu huleej avch dugnej baigaad il uu haruulah heregtei bsan um. Hamgiin oilgomjgui dur bol tom ohin ni bas tom ahiinh ni ehner 2 iin dur um. Ug ni tom ahiinh ni ehnert huuchin zasgiin uyeiin ehemseg hatnii duriig iluu todruulj tom ohind ni bol olon huuheddee tuurtsen zugeer neg emegtein duriig yalgaj salgaj gargaj ugsun bol. Harin jujgen deeree neg l ih meden budilsan munginasan 2 huuhen hoorondoo ch zan aashiin huvid yalgagdah umgui haragdah shig bolson. Baga huugiin zaluuhan ehneriin dureer argaguin erhend hair setgelee orhij huuhdee teej yav aa emegtein dureer joohon huchtei gargaj uguh heregtei bailaa. Unendee beriin setgetsiin huvid sogogtoi gemeer eh huniii dur hedii hurts ch gantsaardsan dur sanagdsan.
Ta buhen ug jujgiig uzeed uursduu dugnene biz dee . Jujig songodog gedeg utgaa dagahiig ch bodson uu yamartai ch odoo tsagiin uzegchided huchtei setgegdel turuuleheergui l jujig bolson bna lee.

Harin bid l suult hiimeer baih um emch nar aa

Suuliin ued eruul mendiin huulitai holbogduulaad emch emnelgiin ajilchid eserguutseed suid suult hiilee l gene daraagiin shatnii temtsliin huvilbaraa ehellee l gene . Tegehdee uuniig unendee olon niit oilgohgui baigaa buguud oilgohiig ch husehgui bgaa ni ilt bna. Hariutslagiin togtoltsoo ni uneheer emch nart bolon emnelgiin ajilchihdad hund ene huuli heregjij ehleh um bol yamar ch ajil hiih bolomjgui bolno gej tailbarlaj baih um . Hamgiin hatuu hariutslaga tootsoh yostoi salbar bol eruul mendiin salbar tegehdee unuudriig hurtel hunii ami nasaar hariutslagaguigeesee bolj togloson emch nartaa hariutslaga tootson ni ugui. Hunii ami buhnes unetei tiimdee ch hun bur eruul mendiin salbart daatgalaa ug duugui tuldug tegsen hirnee emchid uzuuleh gej hahuuli ugnu, huviasaa tulbur tulnu tegeed suvilagch , asragch geed barag buh huniig bid argadaj araichuu emchluulehchee ayadana. Hooloo gereesee, em tariagaa oldohguigiin gereesee, ornii tsagaan heregseliig gereesee er ni arai l geree nuulgej irehgui dee. Ugluuguur emch nar uzsen bolno suvilagch nar ni buten udriin tsag nartai uuh yostoi emiin uursduu tsagaa haraad uugaarai geed taraagaad alga bolno dusal zalgaad martana, asragch geh nertei tseverlegch haltar alchuuraar shal archsan bolood oron doorhi ulavchiig maani haalgar gartal iish tiishee taraana. Tegeed l emnelegt hevtsen nertei hed honood emnelgees garna . Ene shudarga gej uu ? Eej maani havdriin emnelegt hevteed shunu genet tsus aldaad biye ni muudahad jijuur emchiinh ni hamgiin turuund helsen ug yu geech eejiigee avaad hurdan gar emnelegt unguruulj bolohgui gesen ug aimar baigaa biz ? Herev emenelegt ungurvul dun burtgeld ni orood ih l hund asuudal uusdeg um baih aa . Bi ter ued ih sandarsan baisniig ch helehuu uldeegeed arga hemjee avaad uguuch dee gej guital ugui nasilkan deer ch bolov damnaad gar gej helj bsan um daa. Deeguur dooguur gaigui taniltai tuldaa said dargad ni shunu dund helj baij emnelegt ni uldeej bil ee . Huurhii eej mini tegeed nar mandahiig uzeed horvoog orhison doo . Hun hun shig uhej bolohgui l bolchihson um bna lee emnelegt bol........... Ugluu ni emnelgiin darga ni said darga naraasaa aisan uu yasan buhii l arga hemjeeg avna gej helj baih zuur eej mini ungurch bi eejiinhee amisgaa huraah muchid hajuud ni baij chadaagui um . Uuniig bodohoor denduu ih gomdmoor baigaa biz. Bi emch hunii huuhed minii ah egch nar ch hurgen beruud ch emch nar tiim bolohoor bi uneheer emch huniig hundelj hairlaj bas zarim negnees ni umuurch l yavsan . Harin bi eejiigee aldchihsan ter ued emch nariig hamgiin iheer uzen yadsan . Nad shig setgeldee iim sharhtai olon myangan hun baigaa gedegt ogthonch ergelzeh um alga. Tiim bolohoor emch nar bish bid nar suult hiimeer baigaa biz? Niigem buheldee yalzarch eh tolgoigui bolsnii hamgiin tod jishee bol ene. Emenelegt buh umand ni standart togtooh heregtei tuuniigee yas barimtaldag baih yostoi gej bi uzdeg neg uvchtund uzuuleh emnelgiin iulchilgee yamar hem hemjeetei baih yostoi ve gedgiig nariin togtooh yostoi. Emch nart ogt baidaggui medleg bol setgel zui hamgiin gol baih yostoi medleg shuu dee ug ni uvchtei baigaa huntei yaj haritsah ve yaj uram uguh ve uneniig setgeliin sharhluulahguigeer yaj oilguulah ve geed l haramsaltai ni ene medleg bol baihgui shuu dee. Unendee shuumjleed baival ih l um bii tegehdee yagaad buhel buten hunii ami nasiig hariutsaj baij hariutslagaas multarch uldehgeed baigaag l oilgohui bna. Duraaraa emeer bizness hiih gej uuriin huviin emnelegtee tulburteigeer uzeh gej ulsiin emnelgiin ajliig tsalgarduuldag ene buh baidliig l avch uldehiin tuld ulairch bna. Yag unendee emch nar diplom uvurtulsun alban yosnii aluurchid l bolson baina shuu dee . Shudarga temtsel gej baidag bol ter moritoi , morigui temtsegchid emch narluu l num sumaa tavimaar bna daa. yamartaa ch jaahan ch bolov niigemd bugshsan muu muuhai zuilees salah gej huuli sanaachlagchid setgel shuluudsan ni talarhuushtai.
Herev minii ah egch nar uuniig unshval nad gomdoh l baih tegehdee bichihgui baij chadsangui ee yagaad gevel bi emch hunii udam ugsaa bolohoor ene saihan mergejil ner turiig sevtuulehgui bailgah umsan gesen dee bichlee.

Nutagtaa irlee

Nutagtaa irlee saihan bna aa. Minii sanan sanan irsen nutgiin maani nar elchtei dulaahan iluu ih gerel gegeetei ch um shig mandah ni uneheer saihan . Toos shoroog ni ch sain medrehgui bna haayahan gaduur garch baigaa bolohoor tegtlee sain medrehgui baigaa um bailggui dee. Interneted neeree denduu ih hudlaa um bichij hiliin chanadad baigaa bidnii tsusiig huurgej nerviig bardag um bna . Ter ih bichij halaglaad baigaa shig um lav haragdahgui l bna . Hun bur l dor burnee zavgui erviih derviiheeree l hudulj bna . Ajiltai neg ni zavgui ajilggui neg ni heruul hiigeed zavgui , mashin unaa ni ch zavgui he he . Tegehdee ard tumend maani uram heregtei bna aa zugeer l uram . Harin boloh bolohgui umnii chin hutguur bol hevlel medeelliinhen l bna . Survaljilsnaa ch sain oilgogdohgui medee ni burheg. Huuhdiin bayaraar neg um ajiglalaa eleg buten ger bultei sain saihan amidarch surch baigaa huuhduudiig yagaad uramshuulahgui uram hairlaj baharhaj bayarluulahgui baigaa um be. Neg l ih zovson zudersen huuhduudiig bayarluulah nevtruulguud . Yag unendee huuhdiig bagaas ni unchin uruusun yadarsan zovson, bayan tsaqtgalan gej yalgah ni hamgiin buruu zuil ted hen bailaa ch tednii buruu bish shuu dee buh huuhdiig adilhan l bayarluulah heregtei yadaj ene busarmag uzegdliig halah heregtei. Iim yalgaag bagaasaa sonsoj mederch usch baigaa huuhduud hen bolj tuluvshih ve ?????????? Busdaar bol yah ve bolj bna bolgoh gej zutgej bna. Amidrah arga chargad l surgah heregtei bna haana hend uuriinhuu husel muruudliig buteeh bolomj bna tuuniig l sain surtalchlah heregtei bna . Hun helehees naash tsaash chichihees tsaash gedegsen. Harin ajaad baih ni ene ih humuusiig buhimduulaad tur zasgiig haraagaad baigaa uchir ni dund shatnii turiin alban haagch nart bna aa . Ted ajlaa sain medehgui deerees ni ard tumend uilchleh yostoi gedegee ch oilgoogui ulsuud bna aa. Neg l ih noyon turhtei nohoi zayatai humuus l bna sh dee. Bid bolno doo uursdiinhuu huvi zayanii ezen boloh ene ih zavshaaniig edleed 20 jil l bolj baigaa shuu dee . Amidraliig baigaagaar ni l hairlah heregtei .

Tarvaga

Ene amraltiin udur saihan bolj ungurluu uchir ni elchingiin heden ail manai hotod baidag heden mongol ail niilj nuuriin ereg deer mah sharj idej jaal yarij suulaa. Oird iim olon mongolchuudtai uulzaagui bolohoor nad bol ih l saihan bailaa. Canadiin tuhai yaria urnuulj ednii uls turuus avahuulaad ahui amidral barag buhniig l yariltslaa tegehdee yagaad ch uuriin erhgui Mongoliinhoo tuhai yaritsgaagaad l endhiin uudtei ungutei bolgoniig nutagtaa avaachih umsan geed l bi ch dotroo ene ih hur boroog avaachaad Mongold oruulchihdag bol gazar shoroo devteed agaar tsevershij uvs nogoo saihan urgana daa gej l bodoj suulaa zarim ni heden malaa end avchirch jaal ene ih uvsiig iduulj baigaad yavuulah umsan gej ch yarij baigaa sonsogdonolee. Yahav daa nutgaa sanasan humuusiin l uuriiguu huursan yaria shuu dee tegehdee l endhiih shig hot ni nogoon tsetserelgt hureelend baih an amidtad ni hunees urguj aihaa boluchihson tiim baival mun goyo oo. Suutei tsaigaa uuj mah aa sharj eldviin yaria urnuulseer nileen heden tsagiig unguruuh uedee tarvaga olj harlaa ajigchgui aij baigaa ch um baihgui hajuugaar arai l mend medeh ni holgui yavj baidag baigaa. Tarvaga gesen chin neg setgeld buuj uguhgui yamar amidaar ni tiim olon udaa harj bsan bish tenger harsan hoino ni ni l harj yavlaa shuu dee. Neg l dotno he he tarvaganii mahand durtai humuus bol buu shiidmiin ch hereg aga duhuj ochood l tsohichihod hangalttai tiim l baidaltai baidag um bna. Bas neg sonin zuil ni heree , herem 2 yamar nairsag hosooroo yavj baivaa yag l salhilj baigaa um shig jaahan talh shidej ugsun chin 2 uulaa neg negeer ni avaad biye biyeneesee jaaahan holdoj baigaad buruu haraad idchih um tegsnee daraa ni niileed l yavaad ugnu lee. Ulgeriin ch um shig sonin l bailaa daan ch Horolmaa hemeeh nuguu tarvaga dunduur ni garch ireed ter 2iig urgeechih ni bil ee . Huurhii tegeed ter 2iin bolzoo budaa he he . Amraltiin udur ingej l ungurluu duu .

Hoshin shog / shuumj /

End irseneesee hoish neteer mongold uzeegui kino, hoshin shogiig ch harin buunduj uzeh shig l bolj bna . Nutgaa sanaj baigaag ch heleh uu ali shine sorgog gesen bolgoniig l uzeh gej net uhaj suuj bna. Suuldee uzseer baigaad ehleed uidlaa daraa ni heseg hugatsaanii daraa dahiad uzlee barag l ug usgiin tseejleh shahaj baigaa um chin . Tegeed bodoj uzlee ene hoshin shog yag uzegchded yu uguulehgeed baigaa um bol ? yu heleh geed oroldood baigaa um boloo gej . Herev ta nar ajiglasan bol manai hoshin shog neg l ih hoorondoo hereldsen, hashgichsan, erin zuunaa anduursan humuus l taizan deeguur guigeed baih um. Ehlel urnul orgil tailal ni yu um oilgogdoh um daan ch alga muhus bii uhaan muutaidaa odoo l anzaarch baij magadgui l um . Zohiol gej unendee ter hoshin shogt alga bugd l neg sedev bodoj olood improvizatsaaraa toglood duusah um neg yosondoo aguulga golloj bish helber golloj togloh jisheenii. Ur chadvariin huvid ch ussun um unendee alga hamtlag bolgon neg neg hunii ard ami amidral ireeduigee daatgachihsan jishee ni Shine uye - Booyo, X-tuts- Odnoo , Mask- Zaanaa geh met ene heden hun l golloh jisheenii tegeheer chin busad jujigchid yaj usuh um be ternii orond busad jujigchidiinhee ur chadvariig deeshluuleh dur ugch shahaj ajilluulbal, bur hoshin shogoor yavah ireeduigui negniin uneniin heleed teatr baraaduuldag ch um uu neg tiim um heregtei baih um . Hoshin shogt yagaad ch yavahgui harin uur dramiin turuld bol iluu ih amjilt gargah aviyastai humuus hoshin shogoor udruu unguruuj amidrah um . Jishee ni jujigchin Zolboot, Bat-Ulzii huurhii ter 2 iig harah bolgond uruvduud baidag um neg ni dramd nuguu ni kino urlagt ih um hiih baisan baih daa gej. Manaihan ih amarhan yamarvaa negen umand setgel hanachihdag humuus um neg huleen zuvshuurugdchihvul tsaashaa yavaad l baina gej boddog bololtoi tiim bolohoor jujigchihd ni uurteigee ajillah um er baihgui neg olj avsan imijeeree amidrahgeed zutgeed baina . Uzegchid chin udur udruud uurchlugduj biagaa gedgiig boddoggui l um baih daa. Jishee ni Chapi- Naymdorj, Suuri- nevtruulegch Oyuntsetseg geh met yag tegeed l zogschihson . Tegehed end jujigchid zah zeelee aldahguin tuld zuvhun jujiglehees gadna TV nevtruuleg hutulj bna , radiod nevtruuleg hutulj bna , uuriin gesen Reality show hiij bna , kinond duu oruulj bna , duulj bna , CD gargaj bna ingej l ene ursulduun dund mungutei ner hundtei bas erelt heregtseetei baij chadaj bna. Manaihand ug ni iim zergiin uhaan, aviyas haramgui baigaa umsan daan ch zalhuu bna. Bi urlagiin hun l bolson bol ter hun ard tumnii huvid gereltej baih yostoi denluu gej boddog um ulger jishee bai geh ni ch haashaa um tegehdee biye avch yavaa baidal, helj yarij baigaa zuildee hurtel anhaarah l heregtei tegehed manai jujigchid gej yagaachgui bumbug shig buduureed guzee suuchihsan garuud taizan deer deeltei neg unhruud l daashinztai neg unhruud l bna. Ug hellegiin huvid eh helniihee bayalag sangaas sudalj shine ug helleg oruulah, huuchnii saihan helleguudiig ashiglah geed ug ni ih l bolomj baimaar um . Tegehed buduuleg ug helleg hergelbel uzegchid ineedeg geed oilgochihson bololtoidogoo. Uzegchid uurchlugduj unuudur irsen uzegch margaash dahin irgej ireh ni bagassaar l baina baih shuu. Jujigchihdee hicheegeerei.

Sonin l um

Er ni hun gadaadad udaan amidrahaar bol emegteichuud ni amarhan dasan zohitsdog gene , Yagaad gevel tedend huuhduud ni l hajuud ni baival uur zovlon ugui bololtoidogoo. Harin er hun eruusuu tevcheergui dasan zohitsohdoo muu humuus gene ee. Mini bodloor bol ter unen l dee tegehdee ted chin yagaad nutagruugaa urgelj temuulj baidag ve gevel ted eh ornoo orhiod irsen uchraas l ter. Eejiin aaviin huu eh ornii huu bolson ter tsag muchuus l ehleed nutag amitai boldog um . Eh hund ur huuhed ni eruul saruul , er nuhur ni hajuud ni l baihad bolno. Harin bidend bol uls oron maani togtuun, ard tumen maani amgalan taivan baival l boloh ni ter. Hunii gazar husleeree ireegui ch ur huuhdiinhee ireeduin tuluu yu ch hiihees er hun butsdaggui um tegehdee setgeldee eh ornoo teeseer , uguilseer l yavah um daa. Uuniig eh oronch dur esgesendee bichij bgaa um bish nutgaa sanah setgelee argadaj bichij bgaa um shuu . End zunii ehen sar garch dulaarch baigaa ch tenger hangai usan nudleed l baij bna.

Minii unshsan nom

Ehleed hun baij surah tuhai daraa ni hussen zuildee ezen baij chadah tuhai etsest ni ene bugdiig bii bolgoson ard tumniihee tuluu zutgeh tuhai engiin atlaa amidraliin uneniig uguulsen nom bol minii unshsan Dalai bagshiin nom bailaa. Unshihad engiin hund ch oilgomjtoi um shig hirnee yag unendee uuriiguu davhar ergetsuulen bodoh tiim gaihamshigtai nom um. Hun er ni hun shig noyon nuruutai uuriin bodoltoi, ireeduidee itgeltei , itgesen bol etssiin hurtel huleedeg tevcheertei baih ih chuhal um uunii tuhai bodoh tusam minii huvid hun gedeg bodgali biye uuruu uurtuu zovlongiin uriig taridag tuuniihee shiitgeliig huleedeg tegsnii estest setgeleeree jargadag gej bodogdloo Uuchlah setgel baij boloh ch zarim ued yagaad ch uuchilj boldoggui um baidag shig sanagddag tegsen hun buhniig uuchilj chadval ta jinhene hun gedgee medreh bolno gej ee Bodood baihad tiim ch um shig hund udaan muu sanaj uuriiguu ch zovoogoood busdiig ch shanalgaad baih yamar oligtoi baihav dee tertee tergui ter hun shiitgelee burhanaas huleeh tul uguumur bai. Ta hen negentei muudaltsval zaaval ergej evlereh oron zaig uuriinhuu setgeld uldeej baigaarai. Unuudur uzen yadah ch hezee negen tsagt ta bas ter huniig oilgoh tsag irne shuu dee. Tsag hugatsaa yunaas ch iluutei em um daa. Amraltaaraa amlasan umaa barag bugdiin hiisen tegehdee neg l nomoo unshij duusaagui um tegehdeee oiriin ued duusgachihna aa zalhuursandaa bish shuu zugeer tuluvlusnuusuu gaduur bas neg nom unshij neg kinog surch bgaa hel deeree uzej orchuulj turshsan um . Amjilt uragshaa

Canadiin parlamentiin songuui

Oiriin udruuded delhii dayaraa yamar ch ih donsolgootoi unguruuv duu. Nuguu Bin Laden chin chad hiijee bas end parlamentiin songuuli bolj ungurluu, Obama heveliinhentei tsug oroin hool idehdee uuriinh ni garal uusel ,amerikt tursun ugui ergelzeeg ni neg musun tailj uguh shig bolloo. Uchir ni Turbumtan Trump bugd nairamdahchuudiin taliig barimtlagch erunhiilugchuu amerikt tursund ergelzej bgaagaa medegdej buun shuugian tarisan um harin Obama ih huurhun hariult uguud amjina lee uuriig ni ch bas chimheed avahaa martsangui ee . Youtube deer tavigdsan baigaa husvel orj uzetsgeegeerei. Canadiin parlamentad Konservatirchuud olonh bolj dangaaraa zasgaa emhlen tsegtsleheer bolloo. Uneheer endhiin songuuliin deg juram surtalchilgaa,uls turiin soyol gaihamshigtai bailaa. Songuuliin umnu barag bugd l Erunhii saidiigaa ogtsorno gedegtei sanal neg bsan um Amerikiig dagaj bayasagch , tatvariin mungiig denduu ih dain baildaand zartsuuldag enee teree geed l uuluh um unendee mundahgui ih bailaa. Bi ch za za ingeed huurhii mini ungurdug um baij ee gesen chin shuud yaldag bna shuu harin Liberal nam unemlehui baga suudal avlaa. Ene songuulias bolj Liberal namiin darga, Quebeciin namiin darga nar ogtsorch bgaagaa medegdlee. Ene songuuliin neg gaihamshigtai zuil ni 19 nastai oyutan ohin shine ardchilsan namaas devshij yalalt baiguulsan yavdal bail aa. Ene namiin uria bol dundaj amidraltai humuusruu tulhuu anhaarna gesen uriatai bsan um , Liberal nam bol ger buld chiglesen bodlogiig tulhuu anhaarna gej bsan. Tegehdee l canadchuud konservativ namd itgel uzuullee magadgui songuuliin suulchiin udur Osama Bin Ladenii factorch ih nuluulsun baij boloh um nuguuteiguur ene zasagt bas uneleh um ih bsniih uchir ni ediin zasgiin hayamraliig hohirol bagatai tuulsan, tatvariin bodlogiin zuullusun geed, Er ni canadchuud ene baigaa tuvshinguusuu dorduulahgui gesen bodol l iluu ih nuluulsun baih. Songuuliin gol taktik bol eruusuu namiin lideruudiin l halz tulaan bailaa uuruur busad ner devshigchdiin factor neg ih nuluulsungui gej uzej bolno.Namuudiin golduu 2008 onoos parlamentad barij irsen bodlogiig l hamgiin iheer analiz hiij bas dugnesen medeelluud yavah shiv dee. Namiin darga nartai hamgiin gol uil yavdal bol halz metgeltseen nuguuduh ni hun tus burtei ni hiisen yariltslaga bailaa. Sonirholtoi ni ednii erunhii said ter yariltslagaa huuhdiin tsetserlegiin uruund ugch baih jisheetei .Shine ardchilsan namiin ner devshighdees zarim ni amrahgeed yavchihsan baih jisheetei uuniig dargaas ni asuutal songuuli bol genet shiidsen asuudal humuus bol ertnees amralt ajlaa tuluvluchihsun baidag tul amarch l baig l dee teglee geed bidnii bodlogod uurchlult orohgui shuu dee geh metchilen bas ene darga ni sayahan ih hund hagalgaad orood tuunii daraa ene songuuliin ajlaa hiij bgaa um tuunees tanii biyeiin eruul mend ene ih ajliig amjuulahad barah uu gej asuuhad Tegelgui yahav olon hun uvchinteigee temtseed ard ni garaad sain saihan amidarch bna bi ch gesen tiim humuust bas neg jishee bolj baigaadaa bayartai bna geh. Ene dargiin ehner ni bas parlamentad songogdchihson he he . Ene bugdees ajiglaad baihad endhiin humuus ih pragmatik um tiim tuldaa ch ene songuuli manaid boldog shig buh hunii uushig zurhiig amaar gargachihguihen shig ungruh shig bolloo. Herev minii deer bichsen factoruud mongoliin songuuliin ued bolson bol yu bolj baih bol gej bodson chin bur aidas turhcihluu. Daraagiin neg gol zuil bol namiin bodlogo ene l hamgiin chuhal yu ch amlahgui um tegehdee alivaa amidraliin tuvshing deeshluuleh bololtsootoi huvilbaruudiig ih engiineer ard tumend hurgeh um . Ug i ih l um bichmeer bna ene talaar tegehde ingesgeed orhiyo doo yamar ch l bsan ih um ajiglaj bas surch avlaa.

Good-bye Mary Poppins

Saya you-tube deer deer uyeiin huuhed nasand mii garch bsan ene kinog dahij uzlee. Yagaad ch um uzehdee ih l gunigtai bas huuhed nasnii mini gegeen dursamjuud nudnii umnu uzegdeed unguruh shig bolloo. Bid tsag hugatsaa unguruh tusam ulam l hundii huiten ,muu sanaatai boldog um uu daa huuhed nasnii genen tsailganaar bodoj bsan ter buhen maani haashaa alga odno ve hamgiin gegeen uye minni huuhed nas shuu dee. Kinon deer tom humuus uuriinhuu baga nastai uulzaj baigaagaar gargaj ee bugd l gunigtai bas setgel dotorh buglasan buhnee uuriinhuu baga nasand yarij zurh setgelee ongoilgoh gej baigaa um shig. Bid ch gesen huuhed nastaigaa yarih bolomj garval yamar ih um aminchilj yarij bas uilj ineej az jargaltai baih bol. Genen tsailgan muruudul , uchriin oloh gej hicheesen tomchuuliin amidraliin uchig , hend ch zagnuulsan hedhen hormiin daraa ul murgui martah saihan setgel, ulbeger saaral bolgoniig ungu oruulj harah uudreg , tsovoo setgel ene buhen bidend bugded ni baisan shuu dee. Yagaad bid odoo ter buhnees uurtuu yu ch uldeelgui amidarch baigaa um bol??
Kinon deer Mr Banks uuriinhuu huuhed nastaigaa yarij baihdaa nad mungu heregtei bna gej gomdollodog tegehed baga Mr Banks tand ger bul ur huuhed bair, ajil bna shuu dee Tand mungu tiim ih heregtei gej uu ? Ta uurtuu l heregtei geed l bodood baigaa bolohoos tiim ih mungu heregtei gej uu ? gej asuujee . Tiim ee bid unuudur yu hamgiin ih chuhal heregtei baigaag anhaarah suhuugui zuvhun mungu l bodood l yavaa shuu dee mungund az jargal nuugdaj baigaa um shig tiim bolohoor uurt baigaa une tsenetei buhniig olj harahaa bolijee.
Lamtanaas tuunii huuhed nas chi ih gantsaardaj bna uu ? gej asuuhad haramsaltai ni tsag hugatsaa unguruh tusam ulam l ih gantsaardaj hen negentei setgelee ongoitol yarih umsan gej bodogdoh um gej ee . Neeree l bid tsag hugatsaa unguruh tusam ulam l dotogshoo bolj baigaagaa meddeg bolov uu ?

100 100 jil udur shunu eeljilj
100 100 jil amidral huvursuur.....

Mary Poppins yavahdaa
Saihan um buhen hezee negen tsagt tugsdug shuu dee yalanguya -zuud gejee.

Tsergiin alba

Udahgui Mongold tsereg tatlaga boloh gej bgaa um bna . Bi dunguj tugsch irchiheed eejiigee 2 udaa shokond oruulah duhuj bilee. Ehniih ni huduu bur sumand yavj ajilllana geed nuguudhi ni tseregt alba haana geed he he he . Eej mini tegehed za huu mini eej ni ter tsergiin angid chin chamaig dagaj ochood togooch ch hamaagui hiigeed suuchihna shuu gej bil ee. Yag unendee ter ued bol buun romantik setgechihsen huduugiin talaar soyoliin uriig tariad l tseregt yavaad l gej bodoj bsan um shuu. Medeej yaj eejiigee zovoon barin zuruudlehev tegesgeed er ni ajild orsnoor namjsan daa. Harin ajil deer garanguut zarlan duudah ireed dargadaa heltel namaig yavuulahgui ee argalchcihna geed bas uldeexchihsen ingeed er tsergiin alba haaj eh ornii huu boloh hug mini ungursun umdaa. Odoo bodoh ni ee herev bi yavsan bol minii ireedui yamar baih biasan bol gej bodogddiin neg bol bur durdee itgeed tsergiin hun bolchihood yavj baih bsan ch um bil uu esvel dahij heden ueree tseregt yavahgui um shuu geed suuj baih bsan um bolov uu ?
Ug ni tsergiin alba haana gedeg ner turiin hereg baimaar tegtel hun bur l tseregt yavahaas aidag bsan baigaa um argagui shuu dee huni saihan eruul chiireg huu eremdeg zeremdeg bolood irj bhad hen ur huuhdee yavuulahiig huseh ve tegehdee l surtalchilgaag ni sain hiij hun bur yavah yostoig bas ter tsergiin angi dahi olon bichigdeegi huuliin tsegtselchihsen bol tegehgui l baisan bolov uu. Tsergiin alba haasan hund iluu ih bolomj bii bolgodog tal bureer ni damjdeg bsan bol hun bolgon l yavna daa tegehed odoo yag albadlagaar ch um shig sain duraaraa ch um shig sonin bolchihson. Suuliin ued tsereg tatagdah zaluusiin too ers nemegdej baigaa tuhai negen tsergiin darga yarij bsan um tegehdee yagaad gesen minii asuultand iim tsagt yadaj 1 jil gedes tsatgalan ,zasgiin huvtsas umsuud baih ni hamaagui deer bolhoor l ter .Magadgui unenii ortoi ch baij medeh ch tsergiin darga hunees tiim hariult avaad jaahan uram hugarch bil ee. Manaid neg buruu togtson jishig bol tseregt huduunii um uu ajilgui garuud yavdag geed oilgochihson yavdal tiim bolohoor diplomtoi tsagaan zahtanguud yavmaar bsan ch yaj tegj dooshoo orohov gej boddog bololtoi. Eh orondoo tsergiin alba haaj er hunii uzeh yosotoi albiig uzeh ni yun buruu gej bi hezee negen tsagt tsergiin duitsuulah alba ch um uu esvel sain duriin uil ajillgaand ni huvi nemree oruulj eh orondoo uruu tulnu duu gej boddog um shuud ba shuud bus utgaar tseregt yavaagui gem buruugaa tsairuulj boloh shuu dee. Odoogiin tsereg tatlagiin bodlogo nad ih taalagdaad baigaa um tend hun herev tsag hugatsaag ashiglaj chadah l um bol uuriiguu yaj ch hugjuulj bolohoor shuu. Tseregt bichig useg meddeggui zaluusiig bichig usegt surgah mergejliin baga angiin bagsh nariig burduulsen tusliig sanaachilj heregjuulj bailaa. Ter ued tsergiin angiar yavj baihad 20 garchihsan zaluu 2 huuhedtei unshij surch bsan um ireeduin zorilgiin asuuhad daraa ni gadaad hel suraad deed bolovsroltoi bolj gadaad yavna gej bsan um . Neeree l zaluu nasand delhii hurtel algand bagtdag uye shuu dee . Zaluu nasnii ene ih erch huchiig halbaga barij togoo toiron hool bulaatsaldah heruuld bish alh barij , ajil hiih zugt chigluuleh umsan .

Nar atgaj tursun Mongol hun bi

Unuudur duuchin Delgermurun, ardiin jujigchin Munhshur 2 iin iinhuu duulahiig sonsloo. Urd ni duunii ugend neg ih ach holbogdol ugduggui baisan um. Jishee ni delgesen terleg shig gged duulanguut ni neeree delgeed tavichihaar mongoliin gazriin zurag shig ch um uu gej halit bodood unguruh jisheenii tegsen chin ene duunii ugen dotroos nar atgaj tursun mongol hun bi gedeg mur ni uuriin erhgui setgeld buuj nutgaa sanagalzlaa. Udiid hotod maani havar bolchihson nar eegeed l salhi taviad l baigaa baih daa. Bid chin urgelj l nartai hamt baidag humuus shuu dee tegehed end za za suugaa gazraa muulaad yahav Londong muuliya he he tend yaj humuus ni humursun togoo dotor shig haranhui burheg amidardag um bol tusuuluhud ch berh bi tend hed honohdoo lav nar gej um olj haraaguideg, Neg l tiim dunsger uitgartai boroo orson nad shig hun bol shuud setgel sanaagaar O zaana sh dee. Narnii gerel gegee , elch gedeg bol hunii setgel sanaag shuud l urguud yavchihaj baigaa um daa hichneen uitgartai bsan ch nartai udur setgel neg l ueg shuu.
Suuliin ueyiin nutgiin medee chagnaj baih ni ee heden moriton baatruud talbaid ireed jagschihsan ihes deedsiig halz tulaand duudaad suid baigaa um baih aa. Um het tuilshrahaaraa neg iim l dur turhtei boloh um duu. Ih huraldai hemeeh chuulganiig huralduulj chuulj baigaa um bna. Bichsenees uzvel ih l olon hunii hoid dur tend todrood suuj bgaa um baih Chingisiin hoid dur , Leninii hoid dur, Uyanga ni bodvol Manduahain hoid dur um bgaa biz dee ingej yadarsan olnii tarhi tolgoig uimruulj baih hereg baigaa um bolov uu daa avahgeed baigaa hariugaa songuuliar avsan shig avaad l boloo um shig sanagdah um . Harin odoonoos songuuliin huulid oruulah uurchlult, luivargui yavuulah tal deer hayanalt shalgaltiig yaj hiihuu gedeg deer tarhai gashilgaj suusan ni deer biz dee. Ard tumniig tuluuluh humuus end chuulj baigaa humuus mun uu ??
Yag nariin umiin sain medehgui bolohoor bi ehleed talbai deer Chingis kinonii zurag avalt hiih gej bgaa um bolov uu gej bodson shuu he he . Mongol humuus baina heden moridoo yadaj hairlahsan daa edgeer morid ter humuusiin uur hilend yund ni gai bolson bolood huurhii amitdiig shiitgej hotiin tuvd tarchlaana ve ? Uul ustai ni oir bailgaj bolohgui l um baih daa. Nar atgaj tursun mongolchuud bid neg iimerhuu mayagaar l amidartsgaaj baih shiv dee

Amraltaaraa

Unuudur yamarch zorilgogui hotiin tuv orj jaahan alhlaa. Yu ch bodohgui zugeer l humuus dund yavah tedniig ajiglah , bas bus um uzej sonirhsoor endhiin homiin delguur orloo olon saihan nom bna haanaas ni ehlehee medehgui baahan shine nom harj zarim negiin garchiglaj suusaar bgaad heden tsag ungursniig ch martchihaj tegeed nomiin urguund irsen hun bna yaj hooson garahav Dalai bagshiin '' Minii oyun sanaanii ayan'' gedeg nom bas '' Huniig biyeiin hudulguunuur ni todorhoiloh '' gesen 2 nom avlaa. Ehnii nomond Deerhiin gegeenten uuriinhuu uzel bodliin talaar bas amidraliinhaa talaar ih l engiin huurnejee. Tereer helehdee humuus namaig amilsan burhan, esvel burhanii haan gej oilgoj huleej avch baihad zarim ni namaig erh chuluunii tuluu temtsegch, zugeer l lam gej bas huleej avdag harin bi chin ta nartai adilhan l hun shuu dee gejee. Tiimee bid Dalai bagshiig bidnii l negen adil hun gej meddegch urgelj tuunees iluu ihiig husch bas naiddag. Uuriinh ni amidrald 3 dagaj murduh zarchim baidag ni Neg dugeert hunii mun chanariig erhemleh oyunii hem hemjeeg iluu iheer hugjuuleh . Hoyort Buddiin lam baih ardchilliin erin ued bid olon urgalch uzliig huleen zuvshuurch biye biyenee oilgoh ter tusmaa shashin hoorondiin oilgoltsliig iluu iheer hugjuuleh. Guravt Dalai lamiin amidral ene ni Tuvdiin asuudaltai holbootoi bolohoor Hyatad Tuvdiin haritsaa hezee shiidegdene ter ued l ene amidral maani duusah baih daa. Harin ehnii 2 iin tuhaid amidraliinhaa etssiin amisgaliig huraatal murduh bolno gej ee. Sonirholltoi nom um unshij duussaniihaa daraa delgerengui setgegdelee bichine ee.
Hoyor dahi nomiin tuhaid bi er ni huniig ih ajiglah durtai yagaad ch um hunii huvisan uurchlugduj bgaa zan avir , aash ayg, ene buhen ih sonin bdag um yunaas bolov iim hund iimhen um ingej ih nuluulluu gej uu geh met olon asuultiin hariultiig bodoj yavdag um . Yag sanaag mini taasan um shig biyeiin hudulguunuur ni huniig todorhoiloh sonirholtoi nom olj avlaa er ni huniig hudulguunuur ni todorhoiloh sudalgaanii ajil 60 jiliin umnuus l ehelsen um bna. Hun biyeiin uil hudulluuruu uuriiguu yaj busdad oilguuldagiig iluu tailbarllajee. Yamar ch bsan avsan nomoo teselgui avtobusan dotor unshaad ehelchihsen zalhuu, noir 2 t darluulchihgui bol hurdan unshaad duusgana aa he he .
Yunii tuluu hel uzej bgaa bilee france helnii idevhtei 1000 ug tseejileheer shiidsen yamar ch bsan ehnii 200 ugen dotor medehgui 4 ug garch bna urgeljluuleed tseejleed bna daa. Hel surahad bas neg sain arga bodoj olloo audio nomiig eh nomtoi ni zereg unshih neg yosondoo sonsongoo dagaj unshina gesen ug. Ug helleg saijrahaas gadna nudendee ug sain togtooj boloh um shig sangdaad turshaad uzne ee. Erunhiiduu amraltaaraa hiih ajlaa ingeed tuluvluchihluu bi er ni umand shahagdahgui taavaaraa aajuuhan umiig hiih durtai . Bi zereg 2-3 nom unshih durtai sh dee uchir ni neg ni jaahan uitgartai bolood irvel nuguuhiin avaad l unshina ingeseer baigaad zereg shahuu duusgadad um. he he

Yamarch bsan ard ni garlaa

Za yamar ch bsan um umnii ard ni garch hed honog ch gesen saihan amrah bolj baih shig bna. Shalgaltuudaa ugchihsun sanasnaas sain ugsun setgel ueg bna aa neg ih hicheej udur shungui suugaagui ch gelee yamar ch bsan sanaj bsnaasaa gaigui ugcihluu. Harin amraltaaaa dahiad neg bugdiin davtaad harchihdag um bil uu gej bodoj suuna . Ayagui bol hool baival idchiheed or baival untchihaad baih vii dee. Bi er haaya daa bodsonoosoo esregeer hiichihgeed baidag hun. Ugluu ih ert bosno gej bodood untval tegehees tegeh gej baigaa um shig ud dund serne.
Hun gedeg medehguigee medeh tusam ulam l tugshuurtei bas shanalgaatai boloh um tuundee bolood um um unshmaar sanagdaad bas oi toondoo togtooh gej uzeed hirendee l ihiig medehiig ulam ih huseh um. Tegseer baital nuguu tolgoi gedeg ni hogiin sav shig l baahan ereever huraavar medlegtei bolohgeed ch baih shig. Tiim bolohoor hard diskee erembeleheer bolood baigaa tegehgui bol meddeg ch um shig bas meddeggui ch um shig hun bolchihgeed bna. Hun bas heterhii umiig erunhii medeh ni uurt ter bolgon ashiggui bas deerees ni umiig shuumjleh bair suurinaas harahgeed baidag zurshiltai bolgodog bololtoi. Ajaad baih ni ee hun er ni medehgui umaa ih shuumjildeg bas medemhiirdeg um bna .

Bas neg umnii ard garsan aa martah gej bna ene bol undesnii hool. Bodoj bodoj uhriin hel bituu chanaad nogoon songinotoi beltgesen um bna . Haluun zuush gesen ug l dee deer ni undugnii bas luuvangiin salat hiisen end chin mah ter bolgon ih hemjeegeer iddeggui bolohoor amihandaa salat davhar hiij beltgesen um . Bugdeeree l amsaj uzeed saihan bna geed l ideed bsan tiim bolohoor saihan boljee l gej bodood baigaa. Undesnii gehed ch haashaa um neg tiim setgemj mayagiin um l bolchihson he he he. Harin Iran oyutnuud ih olon goyo hool hiij irsen hachir ni budaa golduu tahianii mah budaagaar tort shig hool hiideg um bna. Bas nogoonii zutan shig um hiigeed gambirtai idej l haragdana lee. Columbiin oyutnuud byaslag jimstei pirojki hiij irsen sonin ni columbuud iranuud bas orosuud bugdeeree pirojki gedeg um bna lee tegeed haanah garaltai hool geheeree neg nertei bdag bna aa geed neg hesegtee l margah shig bolson. Hujaa huuhen yahav nuguu mahtai mantuugaa beldeed irchihsen za ter ch neg ih yavaaagui ee tegesgeed nileen uldenelee. Orosuud venegret gedeg salat hiij irsen . Bi yahav buh hoolnoos ni amsaj uzeed l ideed l bugded ni ochij chi ih saihan beldjee geed l yavaad bailaa ted ch bayarlaj baigaa ni ilt medeej uuriinh ni hooliig hun magtahaar hun bayarlalgui yahav dee. Minii hoolnoos sain guigeegui ni luuvangiin salat he he he nuguu mantuunii hajuud hani bolood uldeh shig bolson busad ni bol guilgee saitai bsan shuu. Olon hun dotor neg chimeegui yuhan iihneer umiig argalchih gesen archaagui humuus bas baih um bi ugaaasaa hudlaa hund durguig helehuu. Manai irak oyutan 2 undaa avchirch zadlachihaad baahan idej idej suuj baigaad chimeegui yavah gej bna bi ch teselgui yadaj bayarlalaa gej humuust helchiheed yavaach geed l avsan tiim humuusiig harahaar yasnii durgui hureed baidag um olontoigoo baij chaddaggui umnii arduur nuugdsan. Busdaar bol bugd l saihan bsan bugd l setgelee gargaj hiisen bas tuuniig surch bgaa hel deeree tailbarlah gej oroldson daan ch ug ni dutaad setgel ni iluudeed baisan bolohoos bish ih l sonirholtoi uuh tuuh yarihgeed hicheesen shuu he he he. Bi manai mongolchuud mahand ih durtai tavan hoshuu maliig bugdiin iddeg um geed l yarij btal temee idne ee geed l neeh gaihsan yanztai asuudgiin bi ch idne ee idne bas aduu ch idne gesen chin zarim ni gaihaad l tegsen chin manai neg oyutan ta nar er ni buh amitang iddeg uu gene ee tegeheer ni anaash ,zaang bol iddeggui um aa manaid yamar baih bish gesen chin buun ineedem bolson.

Za ingeed shalgalt , hoolniihoo ard garsan bolohoor odoo neg hesegtee l taivan baij bolohoor bolloo.

Mongol xool

Udahgui buh shalgaltaa uguud angiaraa bayaraa temdegleye gesen chin buh oyutnuud undesniihee hooliig hiij iriye gej avsan. Bi yu hiij avaachdag um bil ee gej bodood suuj bsan chin hujaa huuhen bi buuz gej avdgiin ingeed minii buuznii sanaa talaar bolov oo. Busad ni ch yanz buriin hoolnii ner heleed l bichuuled baina lee bi sandrahdaa salat hiij avchiriya gesen chin chi hool hiij iree tanai undesnii hooliig amsaj uzmeer bna bid urd ni mongol huntei hamt surch baigaagui geed . Tegeed odoo yahav bi gej hun tolgoigoo gashilgaad l suuj bna . Yamar honinii tolgoi ,chansan gedes, tavan tsuliin shul, buhel chanasan mah, horhog boodog hiiltei ni bish he he he. Tegeed ch end ter yanz buriin mah ni baihgui shuu dee dandaa yasgui uuhgui tsul mah tuugeer ch yu hiihev dee. Neeree bid ih hund ideshtei humuus um aa bodood bsan chin yaj ter ih mahiig idej bsan um bol gej bodogdoh um. Tegehdee ch aranii shuls yalgarch bna shuu . Suuliin ured idej boloh hool gej barag baihgui bolloo tiim umand ch muu ter ni ch biyend shim tejeel uguhgui geed . Bi ch bur uchriin olohoo baigaad er ni odo ued chin bid hool gej hor l idej bgaa um bna ih uu baga uu gehees bish . Ih idvel hurdan hordono,baga idvel udaan hordono . Ene idee undaa gedeg chin er ni yu ch bolood huvirchihav daa. Za tegeed yamar um hiij avaachdag um bil ee baiz uhriin hel ug ni end zardag um tuugeer neg um hiigeed ochdog um bil uu iluu dutuu navch ,nogoo holiod ug ni nutgiinhaa hooloor gaihuulmaar l bna yadag um bil ee . Jor baival bichij uldeegeerei

Ard tumenteigee adilhan medeeleltei ????????????

Sayah ulsiin maani erunhiilugch uls orond bolj baigaa uil yavdliin talaar tur zasgiin busad terguunuudtei huraldah ueyree iinhuu helsen baih um . Erunhiilugch ard tumendee taalagdah gej ingej helsen uu esvel uneheer tuund uls orond urnuj bui uil yavdliin talaar ard tumneesee iluu medeelel avah bolomj homs bna uu ugui bol uneheer erunhiilugchid heden shar soningoos uur medeelel avchih eh uusver haalttai bna uu ? Minii huvid ene bol denduu hariutslaggui ug met sanagdlaa. Uchir ni hamgiin turuund tur zasgaas avch heregjuuleh gej baigaa arga hemjeenii talaar medej zuvlulduj sanaa onoogoo ilerhiilj demjihiin demjij, taslan zogsoohiin zorigtoi eserguutsej baih yostoi hun bol yah argagui erunhiilugch. Tegeed ch unuudur mongold urnuud baigaa unen hudal ni ul medegdeh ene olon uil yavdluudiin uchriin olj hujriin tungaaj uguhiig ard tumen yag unendee erunhiilugchuus l huleej suugaa. Uls turiin namuud hiigeed ene 76 gishuund itgehee baisan ard tumend unuudur bol erunhiilugch l shudarga yosnii manaand zogsoj baih yostoi shuu dee. Turiin undurluguud unuudur meden budilsan esvel medeegui tsarailsan, bur medsen ch medeegui gej guriisen baidaltai baih ni hend ashigtai ve? Hun yamar ch argaar ard tumnii anhaarliig tataj ,unelegdej bolno tegehdee tegesniihee ur dung ergeed ard tumendee bish uls oron gesen ezen biyegui zuiliin neriig barij uchuuhen erh ashgiin uudnees huvidaa um uu namdaa ashig olj baigaad gol buruu ni baigaa um . Hunees mungu zeelehdee uilan duulan zeelchiheed uguh bolohooroo luu unjij zeelsen hun ni munguu erguulj avah gej uilan duugarch gardag shig l gesen ug. Suuliin ued buh oyutnuudiin tulburiig uls daaj baigaa ni unguts harahad saishaaltai ch unen heregtee denduu havtgairuulsan yavdal um . Yagaad todorhoi bolzol hangasan oyutnii tulburiig busad zardaltai ni uls daagaad bolzol hangaagui ni tulburuu tuluud surch boldoggui um be . Manai ulsaar duuren amaa biluudsen hooson tolgoitoi , diplom uuvurtulsun humuus olshirloo ter humuusd ter hemjeenii ajliin bair ni baigaa bil uu bas ter humuus ulsdaa yamar bayalgiig buteej uls ornii hugjild huvi nemer hezee oruulah ve ? Denduu belenchleh setgelgeend dasgaj baigaa um bishuu ? Ur dun ni songuuulid sanal avah erduu l ene neeh surtei hair halamj bish achiig achaar hariulaarai l gesen ug . Tegvel yagaad dund surguuliin bolovsroliin sistemd ni anhaarahgui bna ve yanz buriin dund surguuli mongold uud haalgaa neej bna uund standatr gej um bna uu ? Jishee ni mongol heliig hichneen tsag uzeh yosoit uuriin ornii tuuh , soyol uv ulamjlaliig heden tsag sudlah yosroi um geed . Minii medehiin Canadad baga angias barag ahlah surguuli hurtel ni eh tuuhee l uzeed baih um . Ene neg um heleed baigaa biz ??? Tegehed amerik surguuli, hyatad surguuli, yapon surguuli geed medehgui medehgui er ni mongol surguulid huuhed surdag um bolov uu ? Dund surguuliin huuhduud songuulid sanal uguhgui shuu dee haramsaltai ni. Sayahan l setguulchid baingiin horoonii hurald suulgahgui huuli gargalaa erh chuluugii mini booloo gej ireed l tom tom medegdel hiigeed l baisan tegenguut ni setguulchided hair zarlaad l zarim gishuud huuliig uurchluulsen. Tegtel yav herev sanaj baigaa bol baingiin horoonii huraldaanii survajlga gej medeelel barag buh neteer garvaa ter ni 2 gishuunii hoorondoh heruul chi mongold tugssun bi orosd tugssun gej ireed l hereldsen tuhai . Unendee baingiin horoond suuh geed baisan setguulchdiin hiij baigaa survaljlaga ni ter. Yagaad sanal zuruud baigaa um yamar zaaltan deer ni durguitseed baigaa um hoorondoo shine huuchin 2 huuli zarchmiin yamar yalgaatai um geed ug ni sudlaad survaljlaad bichvel zunduu l um baih um . Haramsaltai ni tegsengui ene bol manai setguulchdiin mergesheeguinh nuguuteiguur medleguinh. Unendee tur zasag 2 hun niileed l taalagdahgui bna naad huulli chin ard tumen taalsangui geed l unah um bol taalald ni niitsuuleedl uurchilnu . Ene turiin bodlogo munuu 2,7 saya hun amiin bagahan hesegt taalagdahgui bur hohirog tegsen ch gesen heregtei gej uzvel baih yostoi huuliig batlah heregtei bus uu ? Setguulchided ard tumnii heden huvi ni handchihsan bolood ted ard tumnii ner barij bna ve ? Ard tumnii neriig barij yarih yostoi humuus ni chuhamhuu hen um be ? Ene met ungulun daldalt ihtei oilgomjgui esvel zugeer l belen mungu taraagaad baigaa uidluudiig yu gej oilgoh ve? Bid uuruu uursdiiguu sunuuguud baigaa um bish biz ? Bi uuriin avsan medeelelde tulguurlaj ene buhniig bichlee harin erunhiilugch maani ene zergiin medeeleltei baidag bolov uu?

Ingevel yah uu ?

Nasnii namar aa gej ................. Guigeed guigeed guitsehee boliloo Ugleed ugleed yadarhaa boliloo Duulna gej muurdug bolloo Bujiglene gej mulhdug bolloo Uurlah tusam tunih ni ihesne Uuchlah tusam davrah ni ihesne Muruuduh tusam gaslah ni ihesne Mungujih tusam haramlah ni ihesne He he he nasnii namaraa gej ........................

Canadad huuhed zaaval sudlah hicheeluud...

Manai bolovsroliin sitemiin neg hangaltgui zuil ni huuhdiig amidrald beltgeheesee iluu himich um uu matematikch bolgohgeed zutgeed baidagt baih um . End jishee ni duu gugjmiin hicheel , biyeiin tamir zaaval uzne tegeed deer ni huuhed yamar neg songon suraltsah hicheel avah yostoi tegehdee emch bolohiin tuld himiin songond oroh yostoi gedeg ch um uu tiim um er biahgui huuhed tuhain jildee yamar hicheeliig iluu sonirhoj uzeh huseltei bna tuuniigee songono. Jishee ni manai 2 huuhed neg ni guitariin hicheel nuguu ni dramiin hicheel avsan bi bur gaihaad ohinoosoo yagaad guitariin hicheel avch baigaa um gesen chin surguuli tugsuhuusuu umnu yamar neg hugjim togloj surah gesen um gedeg um .Manai huugiin huvid ter dram enee teree bol alsiin od shuu dee bi bas l gaihaad asuusan chin dramiin hicheel deer ni bodoj setgeh , uuriiguu busdad ilerhiileh, jujigleh, geed olon um dram gedeg utgaasaa iluuteigeer ugdug gene bi ch dotroo manai huu uuriiguu neelttei bolgoh tal deer dotroo ih boddog um bna gesen dugneltend hurlee. Gertee bol manai huu shig duutai shuutai sahilgagui hun baidaggui l um tegsen bagsh ni tanai huu ih duugui gesen gene ee eejid ni . Huuhed teheer yasan baih ni uurtuu dugnelt hiigeed busadtai haritsaj surah argand suraltsah gej iim shiidver gargajee. Daraagiin chuhal hicheel bol tehnologiin hicheel manaihaar bol amidrah uhaan geh um uu daa. Huuhed bur bag bolood yamar neg tusul bolovsruulaad tuuniigee angidaa taniltsuulj bas turshlagaa yarih yostoi ingehiin tuld bag dotroo ajlaa huviarlaad sedvee sudlahaas ehelj baigaa um neg tusul ni 1- 1.5 sariin hugatsaatai ene hoorond huuhduud niilj beltgene hoorondoo heleltsene er ni ih ur uguujtei um bna lee. Etsest ni end bainga shalgalt avch baih um hed honood ch ugdug um buu med medlegiin batatgaj bas shalgaj biaigaa helber ni. Tegehdee shalgaltiin ued zuvshuurdug zuil ni yag neg huudas ar uvurgui uurt heregtei gesen tomiyo bodoh argachlalaa bagtaaj bicheed tuuniigee ashiglaj boldog. Huuhdiig bultulzuuleed suulgaad baihgui huuhed temdeglesen zuilee ashiglana gertee beldsen ee sanana tegeed l shalgaltaa ugnu . Dun bolgon deer ni aav eej ni gariin usgee zurna yag deer uyeiin hariltsah devter gedeg shig. End neg chuhal zuil bol huuhed bolgonii dungiin uurt ni l medegdene uur hend ch medegdeh yosgui angidaa huuhduud biye biyenee tudiilen sain hed surch baigaag medehgui gesen ug. Ene ih chuhal shuu tehed manaid yadag bil ee muu OO iin nogoon teg gej ireed l angi dayar tunhaglaad huuhdiig tsaashid surah yamar ch itgelgui bolgodog . Bas neg ajiglasan zuil bol etseg ehiin hurliig ulirald neg udaa hiine tegehdee surguuliin zaaland buh bagsh suugaad ted nar deer aav eejuud ni oocherlood huuhdiinhee surlagiin talaar lavlaj bolno deer ni ontsgoilon uulzah shaardlagatai bagsh nariin tuhaid aav eejid ni surguulias ni uridchilaad zahia yavuuldag bolohoor ter bagshtai ni zaaval uulzah yostoi. Bagsh bolgon huuhed etseg eh 3 uulaa suuj baigaad hicheel ni yag yagaad oilgomjgui baigaa yamar berhsheel baigaag yariltsaad daraagiin ulirald haana haanaa yug anhaarah ve gedeg tal deer yariltsaj tohirno. Erunhiiduu bol manai surgaltiin sistemd ter bolgon ajiglagdaad baidaggui zuiluudiig bichlee. Manai endhiin sistemiin huvid dund surguulia tugsuud huuhed zaavalchgui yamar neg mergejliin kollejid surch tugsuh yostoi tuunii daraa deed surguulid oroh uguigee shiiddeg sonirhvol orj bolno ugui bol mergejleere ajilllaj bolno. Tegehdee kollejid sursan 2 jil ni deed surguuliinh ni 2 jild tootsogddog tul deed surguulid 2 jil l surna gesen ug tegeed tsaashaa master aa hamgaalaad urgeljluuleed yavj bolno. Erunhiiduu uuriinhuu amidraliig avaad yavchih ih bolomjtoi surangaa ajil hiij bolno. Hicheelees gaduurhi olon niitiin ajliin tuhaid gevel huuhed bur tuhain jildee sain duriin ajliig uuruu sanaachlagaaraa zaaval hiih yostoi. Jishee ni manai huuhed 15 tsag sain duriin ajiil hiih yosotoi tuuniigee hiih ajliig surguulias ni chigleliin gargaad ugchihnu . Jishee ni yamar neg uraldaan temtseenii ued shuugch hiih esvel nariin bichig hiih ni tsagaaraa tootsogdood unelegdeed yavah jisheenii. Ene ni huuhed sanachlagatai boloh olon niittei haritsaj surah zereg mash olon zuiliig ugdugt baigaa um . Manaih shig angi olon niitiin ajil geed gadaa hog tseverluuled baihgui esvel eldev turliin mungu huraagaad baihgui um bil ee . Mungu gesnees endhiin surguuli ch gesen ger bulees ni todorhoi hemjeenii mungu avdag tegehdee yalgaa ni jiliin ehend buh tootsoog gargaad ene hicheeliin jild ene mungiig tiim tiim umand zartsuulna geed . Medeej erguuleed huuhded ni uguujtei baidlaar zarstuulna shuu dee ternees bish angiin zasvar, surguulid beleg enee teree geed haduuraad yavchihdaggui l um bna lee. Ter ni ch amar . Duguilan , sportiin sektsiin tuhaid duurgiinhee yanz buriin duguilan sektsend burtguulj tulburuu tuluud yavah jisheenii... Manaid bol teheer duurgiin hemjeend uuniig delgeruuleh ni zugeer um shg baigaa um. Etsest ni ene bugdiig zuvhun angiin zohiion bauiguulaltaar hiigeed baidaggui huuhed buriig hoorond ni holij baidag ni bas ih avuushtai zuil shig sanagdlaa . lavlah zuil baival mail bicheerei. Ta buhend hereg bolj magadgui gej bodsondoo uuniig bichlee.

Galiin uvidas

Amraltiin udruuded manai end zun bolson um shig l dulaahan bas oroi ni uchirgui boroo orood saihan bailaa. Suuliin ued urnudiin ornuudad baigaliin gaihamshig hiigeed tum buman onisogo shig uzegdluudiig deed uhamsriin tuslamjtaigaar tailahiig oroldoh bolj. Ene ni hun gegeereh yavtsdaa uuriin biyend garch baigaa uurchlult ,erch huch nemegdej baigaa baidliig iluuteigeer ajiglah boljee. Medeej gegeereh gedeg utgiin hamgiin engiin tailal bol byasalgal. Tegeed ch suuliin ued humuus yanz buriin byasalgal sonirhoj hicheellej uuriin setgel sanaa bolood biye organizmiig eruuljuulehiig husdeg ni dadal boljee. Herev bid ene tuhai erthen medej yarij ehelsen bol hun gedeg amitnaas garah eldev aash avir bagasah ch baisan um bil uu hen medlee. Bid delhii ertunts deer aguu ih neelt ,buteeluud hiij sudalj irsen hirnee uursdiiguu tun baga sudaljee biye organizmaas gadna onisogo met orshig munhiin setgel, uur omog , taivshral geed herev sonirhoj sudlah um bol uursdiinhuu tuhai ih l sonin sonin um olj medej muhar susgeer shashin shutej bas uursdiinhuu esreg ersdeltei alham hiihgui l baih bsan daa. Unuu ued ene tuhai ih yarij sudalj baigaa bolohoor engiin bidend hurtel ene tuhai sonirhoh zavshaan oldoj baigaa um . Yamartaa ch hunii biye ni dahi erchim huchnii hurd ( Chakra ) , gerlen burhuul geed ter ch baitugai tehnikiin tuslamjtaigaar uuriin biynees yalgaran garch baigaa tuyag halisnaa buulgaj avch chadaj bna. Het nariin avianii tuslamjtaigaar suns gedeg zuiliig ilruulj bna. Ene tuhai tsuvral nevtruuleg hurtel hiideg bas muu sunsiig huudug bga hurtel bii boljee. Tegeheer bid yamar ch bsan engiin oilgoltuudiig medej avch bas tuunees herhen sergiileh tuhai unshij baihad iluudehgui um . Hunii biyeiin erchim huch bohirdson tohioldliin ehnii shinj temdeg bol hunii bodol bulingartah yavdal ajee. Herev tanii erchim huch bohirdson bol bodol sanaa chin tavgui bolj ,eldviin muu um tolgoid chin bodogdoj uurlaj utsaarlah chin shaltgaangui bolj irdeg ajee. Iim tohioldold hamgiin engiin arga bol galaar ariusah arga um bna . Ta zadgai galiin derged udaan suuj bodol sanaagaa tuvluruuleh um bol galiin erchim huch tanii biyen deh muu energiig soron avch tand erch huch ugdug bna. Herev zadgai galiin derged bainga baih bolomjgui tohioldold untahdaa 4 shirheg laa asaagaad untdag um bna . Hedii chinee ta galiin derged udaan suuna setgel sanaa chin uujirch erch hucheer tseneglegddeg bna. Manai uvug deedes gertee zadgai gal tuldeg bsan ni bas l ih uchirtai bsan bna shuu , ter ued gazar uhaad gal tulj boloh l bsan baih tegehdee tegeegui shuu dee tulga taviad galaa urduud untdag bsan baigaa um . Sayahan negen blog deerees energiin vampiriin tuhai unshij bsan um bna. Tuun deer energiin vampir olon yanz baidag tuhai , bid uursdiin erchim huchee yagaad terhuu vamppird soruuldag tuhai bichsen bsan um . Yag uuntei uayaldaatai negen zuil bol hun ongotsond nisehdee agaariin chichergeend orj uuriin erchim huchee aldaj irdeg bna yag ter ued buh humuusiin energiin suljee hoorondoo holildoj biye biyeniihee sain muu energiig hariltsan biye biyendee shingeej avdag ajee tiim bolohoor olon tsag ongotsoor nissenii daraa chuhal shiidver gargahgui baih , teevriin heregsel joloodohgui baihiig setgel sudlaachid anhaaruuldag ajee. Ene ued haluun dushind orj ornii tolgoin deeree laa asaagaad untahad tanii aldagdsan enrgi ergen nuhugduj bas tsevershij baidag bna. Hun oroi haluun dushind ugluu huiten dushind togtmol orj baih ni bas galiin negen adil energiin tsevershilt bolood nuhun tuljiltund ih nuluutei um bna . Galiin burhadiig deedlen shutej galaa tsever ariun bailgaj chadaj gemee ni bid galiin id shidiig biyeeree mederch bas eldev uvchin zovlongoos angijrah buren bololtsootoi . Tiim bolohoor ali boloh gertee laa asaaj baival heregtei um shig sanagdlaa. Galaar zuvhun energi tudiigui yanz buriin uvchin , setgel gutral zereg olom zuiliig anagaadag um bna . Galiin dul uuduu.

Tsag hugatsaa gej ...........

Bid er ni tsag hugatsaa , oron zain barimjaa ih muu humuus um . Bidend ugluu,udur,oroi gesen 3 tsag hugatsaa ,ideh untah ajildaa yavah gesen negen heviin jim,uchigdur ,unuudur , margaash gesen barimjaa l bna . Tegehed neg udurt 24 tsag baidag tuunii heden tsagt ni yu hiih , yah tuhai nariivchlan boddoggui unuu,margaashaar udriig argatsaaj unguruunu, yu chuhal yu chuhal bish gedgiig ter bolgon tungaan boddoggui uchir materiallag heregleegee yamargt negt tavina oyunii hugjliig sonin, net uhsan shig hugjuulehiig bodno. Alivaa umnii gund ni orj durlaj sudlaj,sonirhono gej ugui amarhan umnaas uidna. Mongoliin margaash duusdaggui, Mongoliin huuli 3 honog gesen setgelgeegeer umand handana. Tegeheer chin bid yaj hugjih ve ? Getel amidral bidend tsag hugatsaa gedeg zuiliig tun hayzgaartai zayasan baidag um bna. Alivaa umiig tsag hugatsaand ni l hiij , shiidverlej chadahgui bol bid amidraldaa yug ch buteej chadahgui hii haramsan bodood unguruh bolno. Ta nar alivaa ajliig hiij guitsetgehdee yug iluud anhaardag ve end 3 huvilbar bna. Tsag hugatsaagaar ni ajlaa daraalah uu ach holbogdloor ni jagsaahuu? esvel zugeer l hiih ajlaa ehnees ni avahuulaad hiigeed l guigeed baih uu ? Ajliig hundees ni hungunruu ni hiihuu? hungunuus ni hundruu ni hiihuu ? Uund uhaalag hariult uguh gej hen buhen hicheeh bolovch bid yag unendee bodsonoosoo esregeer hiij eheldeg . Ta buhen yag odoo ungursun hugatsaand yu buteej yaj amidarch irsenee neg tungaagaad uzeerei hun buhend ijil bish hariult garah bolovch unendee demii unguruusun tsag hugatsaa ihenh ni garah baih shuu. Ugluu uulzaya bish yag heden tsagt uulzah ve , daraa yariya bish yag hezee yarih ve , bolomjtoi bol bish bolomjtoi yu ugui yu , umgui dee bish um um bailgah gej tsag hugatsaatai uraldaj baigaarai.

Haashaa bid yarna ve ?

Bid urgelj l yamar neg umruu yarch baidag. Hiih yostoi ajlaa tsagtaa amjuulaaguin tuluu etssiin muchid yaran sandarch hiisen boldog. Ugluu bosood tsaigaa ch uuhgui ajilruugaa yarna uchir ni oroitoj bosson uchraas ajildaa hotsrohgeed. Ud dund gedsee hagartal hool idne yag l yamarch ideh umnii bara haraagui hun shig uuhilan aahilan idej garna . Ajil deeree ajliin tsag hurdan duusahiig huleej yarna . Yagaad ch um dandaa l yarna. Tegehdee bid yu buteeh gej, haashaa yarna ve ? Uursdiinhuu iinhuu yarch baigaa shaltgaaniig bodoh tusam bid zuv hemneltei amidarch suraaguid orshij biagaa um shig sanagdah um . Udurjinguu yamar neg umruu yarsan setgel chin chuhamhuu yag yu buteehed chin nemer bolson ve sain bodood uzeerei.

Bodood baih ni ee............

Er ni bodood baih ni ee bidend ih uchir bna aa. Buh l bolohgui butehgui muu buhnee busadruu chihchiheed suugaad baidag. Ene 76 gishuuniig hen songoson um bol uursduu hucheer ter ih hurald ochood suuchihsan um bolov uu ? Minii sanahaar bid l songoson shig sanah um tegtel ter hediig eldveer helj heden talaas ni muljsuur baigaad suuldee barag ene 76 chin hun bil uu yu bilee gej bodohod hurgej bna shuu he he. Boloh bolohgui um baidag l baih tegeh um bol bid chin tednii hariutslagiin taliig bas uureh yostoi shuu uchir ni bid songoj ih hurliin gishuud bolgochihson buruutnuud ni shuu dee. Daraagiin neg zuil bol mongold hugjij baigaa setguul zui gej um bna . Unuudur neg hund noogdoh soniniihoo toogoor barag ginnesiin nomond orohoor bolson uls bol mongol tegtel ter lanjgar hevlel medeelliin heregseliig ajilluulj bui setguulchid maani yu buteesen be yamar bayalag bii bolgoson be odoo bur suuldee turiin ordond chin jinstei orno baingiin horoon hurald chin tsug suuna , geed l hartai ehner shig dairtsgaah bolj. Ug ni medeelel hedii chinee zuv bna ard tumen tudii chinee tuluvshih yavts ni zugshirne shuu dee. Songuuliin margaashnaas ni ehleed l ene heden 76 gichuunii uvur turiinees zuugdeed l ehelne tuugeer ni ard tumen amisgalj buhimdaj ehelne ter ni daamjirsaar uzen yadalt bolj huvirna . Neeree setguul zui het ih emegteileg bolj baigaa ni unen bhaa. Uyanga geed setguulch bur bi hartai yadag um nuhruu hardahiin hajuugaar hun hardah erhtei mergejil ezemshsen um gej ireed l tom um bichij arai l bna shuu ..... Bid henii tuluu amidraad baigaa um bol oo miniiheer bol uursdiinhuu tuluu tegtel hunii tuluu amid yavj baiga um shig gomdolloj goloh ni hirees heterlee. Yagaad uuriinhuu tuluu yamarch ajliig gololgui hiij boldoggui um be ogt tsalingui gertee suusnaas oldsoniin hiij baital uchir ni oldono shuu dee yadaj l unaanii mungund nemertei um shig sanagdah um . Neg l ih hovor mergejiltnuud shig buh umiig goloh um tegj yarival mundag mergejiltnuud chin ajlaa bur bagaas ni ehelj golj shilelgui hiiseer baigaad medleg deeree turshlaga hurimtluulaad mundag bolson humuus shuu dee. Minii medehiin bid ih erunhii medlegtei bolohoos yag ezemshsen mergejleeree bol nariin shiriin naad zahiin um meddeggui humuus shuu dee. Bid buh umiig meddeg um shig am uraldaj yarina neg l ih uhaantai ard tumen hunii uuriigui shuumjleed l suugaad bna . Ene bidnii hussen amidral mun gej uu..... Negen emzeg zuil bol barag bugdeeree shahuu biye biyenee hujaa gene herev tiim l um bol nuguu tsever mongol setgehui, ulamjlal soyol maani haana bna . Bid uursduu tuuniigee hairlaj hamgaalj mederdeg bil uu? Huumiig UNESCO- d hujaa nar burtguulsnees bolood bugd l baahan buhimdsan urd ni bid nar yu hiij bsan um archaagui humuusiin umnuur ovsgootoi ni orood hiichihej baigaa baihgui yu uun deer bid uursdiiguu l buruutgah heregtei. Ene delhii deer gantshan Mongol gej uls orshin togtnoogui bid chin hursh zergeldee uur uls orontoi als holiin tum buman undestnuudtei hamtdaa amidarch baigaagaa odoo oilgovol oilgoh tsag bolson baimaar um . Bid bid l geed l hooson tseejee deldeed suuhaas uur yu hiij bna aa. Hujaa baraa , huns , soyol ,irgenshliig uneher uzen yadaad baigaa bol bugdeeree ereen orohoo bolichihiyo, hujaa huns avahaa ch bolichihiyo, umsuj baigaa huvtsaa ch taliaad shataachihiya ter ni shudarga shuu dee. Bid busadtai evtei nairtai tunshilj amidarch surmaar bna. Biden shig busdaas ichihchgui avahaa avchihaad haraagaad yavdag uls undesten baihgui baih shuu . Yamar neg buruu zuil bolloo gehed shuud l busdaas haij ehlehees bish uuriiguu hamaatuulj boddoggui bidnii muuhai zan bna aa. Er ni bodood baih ni ingej amidarch baigaa ni bidnii l buruu uur yu ch bish. Tiim bolohoor aldsan ch onosonch hariutslagaa hamtdaa huleej surtsgaaya.

Suuliin ued

Ene doorhi bichlegiig bi eejiigee sanahiin erhend hajuudaa setgeleeree bolov ch bailgahiig hussen dee bichsen um. Xavar bolood ch teruu neg l medehed eejiigee bodchihson yavah um . Gol sedevruugee oriyo ene hoid amerikt ireed unendee sain dasch uguhgi l baigaa um. Um l bol nutgaa , ah egch duu naraa sanaad hamt olon naiz nuhduu sangalzaad baih um ug ni dasval dasahaar l hugatsaa ungursun umsan. Bi uuriiguu er ni ih amarhan alivaa nuhtsuld dasdag hun gej boddog baisan chin ugi um aa ehner huuhedteigee baigaa hirnee yagaad ch um neg l um dutagdaad baih um . Gantsaaraa hervee end baisan bol udiid galzuugiin emnelegt l baina baih daa esvel ali hediin nutagtaa ochchihson baih ch um bil uu. Yund tegtlee tatagdaad baigaagaa medehgui um. Humuus heruul, temtsel ,ataa, jutuu uurlesen utaandaa barigdsan gazarluu yund ni yaraad baidag um geh l um tegehdee l siimhii ch gesen ger mini segsger ch gesen eej mini gedeg ug baidagdaa tiim bolohoor l nutgaa sanaad baigaa um bolov uu. End bol zuragdsan pyanz shig l amidral unguruh um buh um neg heviin ajlaa hiine tsalingaa avna tegeed baahan tulburt butsaagaad tulchihnu uldsen hedeer ni hool hunsee avaad l gertee. Yadaj baihad gudmaar ni tootoihon hun yavna bugd mashin dotor esvel gertee . Neg l ih hudlaa ineesen humuus .... Harin bi suuliin ued yu ch bodogdoh umgui gulisun hun l yavaad baigaa. Yamar ch um sonin bish ug ni bas bus endhiin umiig sonirhood mongoldoo heregtei uguig ni bodoj tungaagaad baidag bsan um bas endhiin humuusiin haritsaa niigmee unelj baigaa baidal uls tur urlag soyol geed tegtel ene bugd ulam l sonin bish bolood l .... Endhiin parlament taraad songuuli boloh gej baigaa um odoo ch ih sonin um bolno doo yah bol geed l ajiglaad baital humuus ni tuund ach holbogdol ugch baigaa ch um alga nam jim haaya namiin darga nar ni reklam mayagiin um zuragtaar heleed unguruh um. harin hevlel medeelel ni bol haritsuulsan dugnelt, sudalgaa hiij olon tumend surtalchilj baih um ali neg namiig iluu uzsen gedeg utgaar bish namuudiin ungursun hiigeed odoo yavuulj baigaa bodlogiin talaar . Ene ni ih avuushtai um bna gej bodloo. Manai setguulchid medlegtei buguud uhamsartaihan shig ingej asuudald handdag bol ard tumend songolt hiihed amar um daa. Gol ugch baiga amlalt ni tatvariin bodlogo, eruul mendin togtoltsoo, niigmiin halamj gurav l golloj yarih um . Gaduur ni manaih shig ereen mayaraan uria loozon ,songuulid zoriulsan duu shuleg muleg ch alga he he . Zugeer l ner davshigch namiin dargatigaa avahuulsan zurag ulguj ter ni tegeed tiim ch aihtar tom bishee . Surtalchilgaanii huudas ni ch nom sonin setguul shig bish erduu devtriin neg huudas hun unshihad amar engiin. Songuuliin shtab deer bainga hun jijuurlej sanal huselt ,lavlagaa buh shaardlagatai medeellig ugch baih jisheetei . Yag odoo bol end urnuj baigaa uil yavdal bol ene l bna. Endhiin humuust niitleg baidaggui um hed hed bna aa .Jishee ni hudlaa yaridaggui, asuudald setgeliin huurluur handdaggui, hund taalagdah gej huvisaj urchlugdduggui,meddeggui um aa meddeg um shig yaridaggui . Bid yadag bil ee ......

Ehiin setgel

Eejiigee unchin botgo shig uguilen suugaa enhrii ursdee eej ni bichij suuna.

Odod michid tugsen uulen tsenher tenger uud shirten eej mini harj baigaa daa gej genen tomoogui itgeleer uuriiguu huurch suugaa minii urs,

Huj delhiin amgalangiin orond eej mini jargaltai baigaa daa gej setgelee zuullun suugaa minii huuhduud

Tertee holoos eejiigee haigaad hereggui ee

Eej ni derged ni bna

Buleereh ued chin uvurtulj ,

Uilah burt chin argadaj ,

Shanalah burt chin taitgaruulj eej ni derged ni bna minii huuhduud.

Ur zurhnii chin ugt eej ni bna

Minii huuhduud unchruugui ee.

Amidraliin shuurgiig surj yav minii huuhduud

Berhsheel buhniig yalj yav minii huuhduud,

Biye biyenee tushij yav minii huuhduud

Alag delhiid jargaltai yav hamtdaa.

Blog

Bi gedeg hun blog bicheed neg ih udaagui l dee harin busad blogruu orj unshih ih durtai humuus yanz buriin l um bichsen baidag um ih ch heregtei zuil olj unshina zugaatai ch um olj unshina . Harin uuriinhuu blogiig niited neelttei bolgoh zorig zurh neg l hurdeggui um neg yosondoo bichsen zuil maani hen negend tegtlee hereg boloh bolov uu gej boddogt l baigaa um . Harin suuliin ued blog unshij baihad neg zuil ih anhaarlaa ene yu ve geheer humuusiin blog deeree bichij biagaa bichlegiin hev mayag. Mongol helnii bichgiin helleg tegtlee ih uurchlugdsun um uu esvel gadaadad golduu amidargag mongolchuudiin eh helnii medleg tegtlee muudsan um uu buu med , yu ch oilgogdohoorgui bichih um. Yu gemeer um be dee yaridgaaraa bicheed baigaa um uu esvel helgii um uu ih l sonin mongol heleer bichih um . Jichee ni :Ajil turul amjuulchii gess , biznes hiijaam chen..... ug ni sanaa ni ajil amjuulchihiya gesen chin gej baigaa bololtoi, nuguuduh ni biznes hiij baigaa um chin gej heleh gesen bololtoi. Unendee zarimiin taaj oilgoj l unshij bna tegen tegen unshih albagui geh baih l daa tegehdee nad ingen ingen yu bichih gesniin oilgochih sanaatai bas yagaad ingej bichij baigaa ni sonin sanagdaad baih um, Eh heleeree saihan bicheed surchihval ug ni bidend l heregtei udahgui biye biyenteigee ta taa tungaagaar l oigoltsoh boloh ni bna shuu . Mongol uls alban yosnii hel gesen chin ta taa tungaa geed zogsoj baival balarvaa. Gants neg meddeg gadaad hel deerh bloguudiig unshih l um tegehdee eh helee bid nar shig hairan umiig yarin bolgoson ni l lav alga aa .

1 tsag togoo taslav

Unuudur delhii niiteeree dulaarliin esreg oroi 8.30-9.30 hoorond togoo salgah ayan bolov. Unendee bi neg ih toosonchgui harin yag neg jiliin umnu manaid ajillaj baisan oyutan ohin nadaas ajil tarah ued ta unuudur togoo salgah uu delhii niiteeree dulaarliin esreg tegj baigaa um gej heleed nadaas tegne ee gesen hariu huleeh met harj zogsson um bi unendee urmiin bodood tegne ee harin chi gesen chin uchirgui bayarlaj bi emeeteigee 2 uulaa togoo yag neg tsag salgana geed l yavaad ugsun um. Ter ued ch bi um bodsongui harin oroi gertee suuj baihdaa genet sanaad er ni hot yadag um bol gesen chin zuragtaar tog salgah sanaachilgiin tuhai neg ih yarij baiga ch um alga nam jimhenduu harin bi yu ch gesen salgaad uziye geed salgaad tsonhooroo hartal hot ter ayaraa gereltei yu ch boloogui um shig l bail aa bi ch za daa suh dalaital uher amar gej manaihan yu gej l iim umand ach holbogdol uguhuv gesen shuu um bodood bituuhendee uuriiguu shoolshiin gerlee asaaj bil ee. Margaash ni ter ohinoos chi togoo salgaa yu gesen chin ih l uramgui bi ch emeeteigee salgasan l daa harin hot ter ayaraa l gereltei baisan harin manai emee nad ih goyo ug helsen ter ni za yah ve yadaj emee ohin 2 demjij togoo salgaj baigaa ni dalaid dusal nemer shuu dee gesen gene ee. Tegtel yag unuudur hoid amerikt ter udur ni tohiogood l manai huu ugluunuus hoish togoo neg tsag salgana shuu geed l baisan um bi ch bas anzaarsangui harin ajaad baisan chin minii huu ih sanaa tavij baina aa odoo tsag ni bolloo shuu gej ireed l tegsnee buh zalguuruudaa salgaad l laa asaagaad l tegeed yahav huugiin komandan door bid hed 1 tsag tog hereglehgui gertee suulaa tseneglesen komputeree ashiglaad l neg medeh ni ee l tsag ni duuschihsan. Harin manai huu ih l tom uil heregt huvi nemree oruulsan hun shig l bayartai baina lee. Busad ailuudiin gerel asaalttai l bna sh dee gesen chin huu ter hamaagui ee bid nar l asaahgui baih ni chuhal gej ireed l tom hun shig hevluuhen hariulah um. Neeree bodood baisan chin bid buhen alivaa neg sain uilsed baga ch bolov huvi nemree oruulj baival niigmiin umnu huleesen uurgee biyeluulj baigaa ni ter um baihaa daa. Yamar ch l baisan manai ger bul dulaarliin esreg 1 tsag tog hereglehgui suugaad avsan shuu haaya ch origooroo amidrah ni goyo ch um uu tog ch baihgui laa bariad l gal deer hool hiigeed l he he he.

Xavar

Tsasan shuurga, hungarlasan tsas, jihuun salhi huit daasan zevruun udruud ard hotsorch odoo l neg urin dulaan tsagiin ayasiig medreh gej baih shig bna . Ene nutagt uvulduu tsas gedgiig ch harin neg haramlaj hayalna gej ugui um aa ulam l orood l uul shig ovoolood l baihiin bna lee yadaj baihad ih ert haranhui bolno neg l tiim uitgartai gemeer ch um uu . Unuudruus ehelj dulaarch tsag uragshilj oroi haranhui bolj bna. Ugiin munhud nar eesen nutagt turj ussun hund iim tsag agaar setgel zuin huvid ih daramttai baidag um bna. Nutagt maani shuursan ch nartai huitersen ch nartai yamar saihan baidag um be dee.

Za tegeed bidnii helj zanshsanaar xavriin sindrom end er ni baidag um bolov uu gej bituuhendee medee uzej tandsanshuu suuj bna aa he he yahav mongolchuuddaa bas hani olchih sanaatai . Tegtel ugui um aa Naran ulsiin aihtar baiagaliin uzegdel hiigeed hor hohirliin talaar l yarij bna tegehdee manaihan shig surjignej bish shuud l bid chin ingevel yah bil ee iim uzegdeld bid belen uu geed buh um aa shalgaj mergeltnuud ni yah yostoig yariad l tsatsrag idevht agaariin ursgal yag hediid end ireh ni uu yamar hemjeetei bas hor hohirol ni yu baih ni ve ard irged yaj uridchilan sergiileh yostoi ve geed l yag hicheel zaaj baigaa um shig ih nuhatstai tailbarlaj bna aa . Endees bi neg um ajiglalaa yu gevel ene talaar darga nar bish yag mergejliin humuus l ih yarij dun shinjilgee hiij baina aa harin erunhii said ni hedii hemjeenii tuslamj uzuuleh bolson tuhai l neg medegdeed ungurnu lee.

Harin bi Naran ulsad baigaa mongolchuuddaa sanaa zovj suuna daa yu yugui humuusee tataad l sur duulian bolgoh hereg baisan um bolov uu yag golomt deer baisan humuusiinhee hureend neg ih surjignehgui shiidchihej bolohgui l baisan um baih daa . Yagaad gevel ter sur duulianii urshgaar mongolchuud maani setgel zuin huvid mash ih hayamarch hii l sanaa ni zovtsgooj ajlaa barag hiij baigaa bolov uu gej bodogdohoor l medeelliig netees unshij bna . Uneheer bidnii sain tusalj chadah um bol huuhduudiig ni Nairamdal zusland avchirch suvilj asraad yavuulbal zugeer um shig sanagdah l um . uuruur ch bid yah bil ee dee. Harin bid ingehed gazar hudluhud belen uu ?????? bodoh l heregtei yadaj yah yostoi tuhai zuvlumj sanamj gargah heregtei l um shig bna.

Sayahan orloo.com deer Ayako avhain bichsen niitleliig dahin niiteljee minii huvid neeree unenshuu geed baih ch um alga bas ushirhuj muchuurhuh ch sonirhol alga uchir ni ali ch uls orond iim mayagiin zuil tuhain undestnii talaar bichsen baidag avahaa avaad oilgohoo oilgood l huleej avbal bol oo. Bid chin zaavalchgui hunii huneer ingej heluulen baij uhaarah humuus ug ni bish l umsan . Mongoliin tuluu bidnees dutuugui sanaa tavidag bolood bichsen bailgui dee. Bi neg um oilgodoggui um mongolchuud bid henees ch iluu uhaantai mundag bas yu bil ee aan tiim aguu gej ireed l tseejee deldeed baidgiig busad buh undesten ch gesen uursdiinhuu tuhai tegj boddog l baihgui yu harin ted ingej bodoj helsniihee tuluu uls ornoo iluu hugjuuleh, yadaj uuriiguu hugjuulehiin tuluu meriideg . Bid bol helsendee tsadchihdag humuus yalgaa baigaa biz . Manai neg bagsh oron ornii mungu tsugluuldag geed nadaas mongol mungu baival uguurei gesen um bi yahav baigaa 500 tugruguu beleglelee tegsen chin ih haanii maani zurgig uzchiheed ene tanai erunhiilugch uu gej bna bi ugui ee manai ih haan delhiin taliig ezelj baisan baatar hun gesen chin aan huurhun uvuu bna gej avdgiin minii egduu ch hureh shig bas ineed hureh ch shig . Neeree tuunii nudend bol goyo sahaltai uvuu l haragdaj baigaa baih daa . Minii eej busdiin nudend baidag l neg nastan nad bol burhanaas iluu achtan shuu dee . Tiim bolohoor iim umand bid tegtlee emzegleed baih hereggui l bolov uu. Sonirhoj baival uuh tuuhiin yarij uguud ugui bol manai undestnii huvid aguu hun umaa geed l orhichihod boloh baih aa. Tegeed ch bid ih haaniihaa goyo zurgiig arhinii shilen deerees l hardag bolohoos surah bichig bas bus oyunii unet zuils deer bainga haraad baidag bil uu ? . Za daa xavraas avahuulaad baahan l um hamj shimeed bichchihlee hamgiin gol ni yu heleh gesen geheer setgeliin ene hooson huurluu darj dor burnee hiih yostoigoo henees ch tsarai aldahaargui hiihiin chuhliig heleh gesen um . Bidnii ergen toirond tum buman l um bolj ungurch bna ter bolgond hayamarch bas saimshraad setgel sanaagaa tavguituuleed baih hereggui boldog um boldogooroo l bolno unuudruuruu saihan amidartsgaaya.

Minii egch nar

Unuudur emegteichuudiin bayariin udur . Ug chanartaa bol emegteichuud uursdiin erhiinhee tuluu temtsdeg udur daan ch ene bayariig manaid emegteichuudiinhee gants udur gomdolloh udriin bayariin udur bolgood huvirgachihsan. Gazar gazart yanz bur l baidag bololtoi manai angiin colombiagiin oyutnuud bol yag l biden shig bayarlaj beleg selt ugch emegteichuudee bayarluuldag bol egypt , irak zaluuchuud bol unendee ene talaar yamar ch oilgolt baihgui nuhduud. Mongol erchuud bol huuhnuudee 365 honogiin yadaj gants udur ni emegteichuudee gal togoond unjuulehguig hicheej bas uursduu gal togoond yu hiij chaddagaa haruulj unjdug uls . Tegmeersendee 364 honog hool idsen hun chin erh bish neg hool hiij suralgui yahav.
Za ingeed gol sedevtee oriyo.
Bi bodood bisan chin egch naraa er ni neg ih bayarluulj baigaagui um shig sanagdaad unuudur egch nartaa zoriulj enehuu blogoo bichij suuna. Bi gurvan saihan egchtei eejees mini hoish eejiig mini orolj bidnii tuluu amidraliinhaa hajuugaar sanaa zovj ,setgel gargaj yavaa egch nar. Sonin shuu neg ailiin 3 egch duuus gehed 3 uur zan aranshintai humuus. Tom egch maani dulguun dund egch maani sergelen, baga egch maani daichin geed l harin gurvuuland ni baidag niitleg zan chanar gevel hund helehee helchihdeg, nuhurluvul ch nuhurluchihdeg,muuhan er hunees deer zan tedend mini baidag um . Bagadaa tom egcheeree tsetserlegtee hurguuleh durtai baij bil ee . Ugluu hicheeldee yavahdaa daguulaad l guine tegehdee zamdaa huiten baival numur gazar zogsoj jaahan dulaatsuulchihaad l tsaashaa guine . Dund egch bol shuud l hutluud guichihne dund ni unaj bna uu ugui yu hamaagui hicheeleesee hotsorloo geed l guichihdeg neg medehed l tsetserlegiinhee uudend irchihsen baidag baij bil ee he he he. Baga egch maani bol duugiin hun deerelhvel bolj ugvul shanaadchihaas ch siihgui hun bii dee. Tegehdee minii egch nar ur nimgen bas uruvchhun odoo bol bur l uyan bolood baih shig sanagddag um.
Baga baihad olon egchtei tul bi lav dund egcheeree valis zaalgaj partner ni bolj bail aa. Dund egch maani anh nadaa duu zaaj ugch baisan um hulniihuu dund havchuulchihaad zaaval sur geed l ter duu ni algan deeree bumbruulsen ailiin hoorond guisen gedeg duu yadaj baihad egch maani tiim ch goyo duuldaggui bolohoor shuleg duu 2 iin aliin sain oilgoogui uldsen umdag. Yamar ch bsan ter ued egcheesee aigaad ter duuigiin sursan um tiim bolohoor ter duug yavah bolgond bi egchiigee bas baga nasaa bodoj ineemseglej suuna aa. Dund egch maani minii duulah ehleliig tavij ugsun ni ter um shuu dee. Tom egch maani namaig ulgiitei baihad aav eej 2 oroi bid nariig orhiod aild ochihgeed yavsan hoiguur shunu bi uilj l dee tegsen geriin tsonhnii oiroltsoo sogtuu humuus hashgiraldaad egch maani aigaad bas noirondoo soosgiig maani olohoos zalhuuraad helee huhuuleed untchihsan baisan gesen. Baga egch maani bol aldartai erh tanhil hun dee oyutan bolchihood hiij chaddag gants hooltoi ter ni suutei budaa baga egchiin eelj ireheer bid hussen huseegui suutei budaa l idne zarimdaa shingen zarimdaa utgun geed l yanz buriin suutei budaag idej uzsendee, harin odoo bol ovoo hool hiichihne setgene ch gej jigteihen jishee ni guliyash hiilee gehed haluun nogoo hiigeed l hyatad hool deer ni tarag hiigeed l enetheg hool geed l shahaj garna shuu dee he he he . egch nariinhaa tuhai bichsen chin neg l setgel saihan bolood yavchihlaa. Bi hend ch baidag jiriin neg egch nartai hun tegehdee minii huvid bol egch nar maani busdiin egch naraas tohoi iluu sain egch nar daa.
Egch nartaa bayariin mend hurgeye. Saihan bayarlaarai .

Setgeld buusnaa bichiv

Bi busdaas yalgarah durgui
Byalduuchilj hen negniig guih durgui
Bertegchinguudiig dagaj savsaganah durgui
Bel benchintnii umnu buhulzuh durgui
Bi beer uuriinhuuruu baihiig husne ......


Ganga murung halgital ineemeer bna
Galzuu tenegeeree duuduultlaa bujiglemeer bna
Setgelee ongoitol orilj uilmaar bna
Setgetsiin uvchtei gej heluultlee zugguitmeer bna

Gantshan udaa uuriinhuuruu baimaar bna ........

Ehleed ulsaa uls turiin utaanaas salgaj daraa ni .....

Utaa hooloi horsgoj bas nud burelzuulj tolgoi duingeduulj uushig muutgadag ayultai ed . Ene bol bid bugdiin utaanii talaar medej baigaa hamgiin niitleg hor urshig. Unendee utaatai temtseh gej udaan yarij bas ch ugui huurhun tuugeer dalimduulj showdaj, siimhiigeer ni huurhun biznes ch hiigeed amjij baigaa humuusiig bol uls turchid gej hen hungui l shuugij bna.

Yag unendee utaag darah onovchtoi bodlogiig ireh songuuliin surtalchilgaa eheltel yavch ene uls turchid zarlahgui uchir ni uugeer dalimduulj uls turiin hojoo hiih sanaa ali hediin tednii halaasand orchihson baigaa tul zuvhun songuuliin uyer l tuuniigee delgej ard tumniig giiguuleh um yarij ahuihan heden suudal avahaa bodno. Ter hoorond ard tumen ni ali hediin uls turiin bolood geriin utaandaa hordood mansuurch suuh biz.

Uls turiin ene utaa unendee ard tumniig tuilduulj baigaa bololtoi uchir ni odoo yu bolood baigaa ireduid yu boloh er ni yu bolood ungursun talaar lav mani meted tsegtstei oilgogdoj baigaa um alga. Buh um burheg yarij baigaa ni ch, hiij baigaa ni ch , hariutslaga tootsoj baigaa ni ch ter.

Suuldee uls turiin namuudiin dotood asuudlaar ard tumen amisgalj ed esee uhuulj bna. Yag unendee ard tumend ene heden nam dotroo yah ni neg ih chuhal bish chuhamhuu uls orniig avch yavah onovchtoi bodlogo , tsegtstei uil ajilllagaa ,hariutslagatai alhmuud chuhal shuu dee . Tegehed hen darga boloh hen ni henteigee huivaldah ni lav hen buhend ogthonch hurteel ugui baimaar um. Hamgiin gol ni 4 jild neg boldog songuuliar l irgen hun etssiin dungee ene uls turiin namuudad tavij songoltoo hiihed l bolno.

Unuudur uls turiin namuudiin uzel barimtlal gej yu baigaa um ? Nam dotroo huivaldaj, biye biyenee shantaajilsan humuus l bna. Hamgiin aimshigtai ni sayahan C.Narangerel umguulugchiin yariltslagiig unshij suuhad Naymdorj said namaig baihad eruugiin huulid uurchlult orno l gej baihgui gej helsen baih um . Ene chin yu ve buhel buten uls neg hunii baritsaand amidarna gej yu baihav dee. Uneheer huuli ni tsag uye unguruuj tsaashid shaardlaga hangahggui bol uurchluud zasaad yavj boldoggui um uu ? Esvel Nyamdotj said gej mongoliin erh zuin orching buheld ni meddeg erhten darhtan um uu? sonin l um . ''Ardchilsan'' turiin daramt gej ene uu ? Ene bol hamgiin suuliin ued minii olj unshsan mongold urnuj bui uls turiinhnii neg nuur tsarai. Ene metchilen huuliig said ni medej bataldag um uu ih hural ni medej bataldag um uu unendee burheg bolj baigaa um .

Iim utaa manan dund ard tumen uur buhimdlaa hend hayaglahaa ch medehee baisan uchir muu l bol gedeg shig tur zasag ruugaa bainga dairch davshilj bna. Togtoltsoo ni oilgomjtoi , hariutsah ezen ni todorhoi bol yu gej hend uurlaj baigaagaa medehgui buhimdahav dee. 40 saya maltai hirnee mah suugee taavaaraa heregleh bel benchin muutai , ui tumen gazar nutagtai hirnee uch tuchnuunuuruu shavj amidrah mongolchuud bid chin yachihsan uls ve. Ene met oilgomjggui utaa , manangaas salahguigeer bid hotoo utaanaas salgana gej baihgui ee. Tiim bolohoor songuuli hurtel l huleeh l uldej baih shiv dee.

Hudulmur erhlelt

Unuu tsagt hun bur hudulmur erhelj sain saihan amidrahiig yu yunaas iluu uzej baigaa ni oilgomjtoi. Gevch manai orond uneheer ter shaardlaga hun bolgond bna uu ? Medeej hun bur l bna yu yariad baigaa um geh baih .Tegvel ajliin bair baina ajil haij baigaa humuus ni bna yagaad biye biyenee olohgui bna ve? Yunii turuund husel sonirhliinhoo tuhai yarihaas umnu bidend hudulmur erhleh bodit bolomj hir bna ve? terhuu hudulmur maani bidnii naad zahiin amidraliin shaardlagiig hangaj bna uu ? gedeg deer jaahan bodoj uziye. Unuu tsagt haana haana aa hudulmur erhleh tsegtstei sistem alga bna . Hen durtai ni yamar negen gazar orood l garaad l ter baiguullaga ni ch hariutslaga tootsoj baigaa um baihgui bas togtvor suurishiltai ajilluulah bodlogo chiglel, sonirhol ugui bna . Ali ali tal ni zuvhun hudulmuriin hulsnii talaar l yariltsana uur yuni tuhai ch bish tegvel hudulmur erhlene gedeg chin gantshan tsalin bish bidnii amidraliin neg heseg bolson 2 dahi orchin shuu dee hun hedii chinee ajillaj baigaa gazraa setgel hangaluun bna tudii chinee sain ajillana. Tiim bolohooor tsalingaas gadna ajil hiih husel sonirholiin uduuh, hiij baigaa ajlaaraa baharhah setgegdel turuuleh ni chuhal. Ajild orj baigaa hun uuriinhuu amidraliin buhii l zovlong baiguullagiinhaa nuruun deer tohohiig husdeg uuruu amidraliinhaa umnu hamgiin gol hariutslaga huleeh hun baital busdiin tuluu ajilllaj amidral ni hol geegdsen um shig l handana. Tegehed uuruu uuriinhuu tuluu ajilllaj tsalin hulsuu avch baigaa l hun . Huviin hevshliinhen ch gesen busdiin hudulmuriig unelehdee ih l giiguulj baigaa met avirlana . Unendee manaid booliin niigmiin hudulmur erhleltiin haritsaa uilchilj bna . Hun bur deed bolovsroltoi bolj ajillaj amidrahiig husne tegehdee bidnii gol zorilgo bol saihan amidrah deed bolovsroltoi hun bur saihan amidarch chadahgui baigaag oilgohiig bas ergetsuulj bodohiig ch husehgui bna . Uurt taarsan mergejil bolovsrol ezemshih um bol henees ch iluu amidarch bolno gedgiig oilgohgui baina gej uu? Unendee ene bugd uursdiiguu hen ch bisheer unelj baidagt ehnii berhsheel maani ehelj baigaa um . Uuriiguu uneldeggui uchraas busdiig unelj busadtai hunleg haritsaj demjine gedeg bidnii huvid bur baihgui boljee.
Tiim uchraas uuriiguu ehelj unelj surah heregtei ta ali negen gazar hereggui um aa gehed haa negtee ta yu yunaas iluu heregtei hun bna gedegt itgeh heregtei. Hen uuriiguu sain oilguulj yu hiij chadah aa helj surtalchilj chadna tudii chinee ta sain ajil olj bolno. Ternii orond ajildaa orchihvol boloh bailgui dee geed ajil olgogchiin umnu hariulj suugaa hen negend hen itgej ajildaa avah um be ?
Hoyor dahi alham bol bi yu hiij chadah ve gedeg ee saitar tungaaj ter daguu mergejlee songoh heregtei.
Negent uurtuu taarsan medleg mergejiltei bolchihson hoino odoo l bidend ajliin bair, orlogiin eh uusveree bii bolgoh orchin nuhtsul hereg bolno. Unendee tur zasag ajilguidel gej ih yarihaas hetrehgui tuuniigee ch shiidverlehiig husehgui zugeer l songuulid hergeldeg neg arga bolgoh sonirholtoi baidag bololtoi. Jishee ni uchnuun hun ene zovlongoor surtalchilgaa hiij ah duusiin solongosd ajilluulna , uildver baiguulna gej amlaj ih hurald garav daa. Garaad l martdag hii demii l bidniig harj uruvduj hairlasan tsarai gargaj dotroo ta nar ingeed baij bai 4 jiliin daraa jaahan um zuulgamz gesen bairtaigiin harahaar uur hureh um.
Odoo nen terguund bolovsroliin sistemd uurchlult hiij hun bur dund surguuli tugssunii daraa mergejliin kollejid surch mergejiltei bolj avah ternii daraa mergejleeree ajillah ni ajillaad deed bolovsroltoi boloh ni urgeljluulen surah ni hamgiin zuv garts um .
Ajliin bair nemegduuleh neg tom hushuureg bol huviin hevshliinhend tatvariin hungulttei bodlogo bii bolgoh jil bur ajliin bair nemegduulsen huviin hevshliinhend sistemchilsen baidlaar hungulult edluuleh. Alban baiguullaga bur tsalingaas gadna ulsad tatvar ugnu deerees ni niigmiin daatgald tatvart ugnu ediin zasgiin huvid achaalaltai baidag ichraas tsuuhun huneer ih ajil amjuulahiig husne . Iluu tsagiin mungu bol yarih um baihgui zarim ni uguh yostoig ch oilgohgui.
Tiim bolohoor tur zasag iim bolomj gargaad uguh um bol ajliin bair nemegdej boloh um .
Oron nutagt ajillaj baigaa humuust oron nutgiin nemegdel gej olgodog bolbol huduu tiishee yavj ajilllah humuusiin too nemegdeh bas neg taltai. Tuvlurliig saaruulj hun amaa nir zereg onovchtoi taraan bairluulna tudii chinee hugjliin hurd saijrah um. Mun oron nutgiin huvid hudulmuriin huviarlalt hiij gazar tarialan tulhuu erhleh, mal aj ahui tulhuu hugjuuleh, huns hunsnii buteegdehuun uildverleh gazar gesen mayagaar demjij uguh um bol bas l hugjihud neg alham. Etsest ni hamgiin gol ,zuv alham bol oron nutgiin zasag zahirgaanii huviarlaltiig shinechleh 3 ailmgiig niiluulj muj bolgoj , mujaasaa hot, hotoosoo tosgon gesen huviarlaltand orvol hun amiin bairshil , hugjil saijirna . Tegvel belcheeriin gazar ch urgun bolj mal aj ahui hugjinu, gazar tarialan telne geh met ashigtai taluud garch irne. Daan ch ene uls turchid ene uurchlultiig zorigtoi hiihgui l dee hun bur l bi ch ter uuliin engert tursun ene goliin ereg deer unasan geed l yarij ehelne dee . Ireeduigee bodoh um bol alivaa uurchlulriig hiij bas zarim ued turshij uzeed bolj baigaagiin hugjuuleed tsaash yavmaar sanagdah um .
Bodood setgeed baival olon l zam bidend bna daan ch hiih neg ni husehgui hussen neg ni chadal ni hurehgui baigaad l hamgin gol teeg ni bna. Bi ene talaar daraa urgeljluulj bichine tegehdee hoid amerikt hudulmur erhleltiig yaj demjdeg, yamar sistemtei baidag talaar jaahan sudlah hugatsaa heregtei bna .