Nad naidaj bolno

Bruno Marsiin '' Count on me '' gedeg duug oiriin ued ih sonsoj bgaa. Saihan hooloitoi bas duugaa duulj baihdaa huniig bodol sanaatai ni duundaa uruu tatdag gemeer tiim duuchin bi nileed heden duug ni sonsoj bsan ug ni unen aya ni tiim neg gegelzsen geh um uu daa .

Ene duug mongoloor utgachilan orchuulbal '' Nad naidaj bolno " geh um uu daa.

Hezee ch naidaj boloh naizuud hun bolgond baidag. Bi ene duugaa sonsongoo naiz nariinhaa tuhai bodoj suulaa. Herev ene duug sonsmoor baival youtube deerees sonschihooroi. Minii komputeriin duhai medleg jaahan sul tul blogtoo oruulj chadahgui ni udahgui goyo duu bas durs bichleg zurag hiideg bolno oo he he.

Naizuud hezeed oldono gagtshuu chi l hund naiz shig ni naiz baih yostoi gej boddog um .

Nad naidaj bolno .

Namaig ,muulj uzen yadaj baisan ch heregtei uedee nad naidaj bolno.

Yagaad gevel bi chinii naiz shuu dee .......................

Setgeld buusnaa bichiv .

Gar ugaah udur

Garaa ugaah delhiin niitiin udur .......... Zuragtaar manai hotod ih l arga hemjee zohioson bololtoi baahan survaljlaga end tendgui avaad l huuhduud gar ugaah tuhai yariad l ......... TV eer huuhdees hamaagui yaritslaga avdaggui nasnii ontslogt ni taaruulsan asuult asuudag geed huuhdiin tal deer ih hariutslagatai handdagiig manai hevlel medeelliinhen meddeggui bololtoi. Hun bur l gar ugaah ashig tusiin talaar medne uuniig surtalchlaad baih ch shaardlagaggui baih aa . Harin uuniihee orond buh surguuli tsetserlegt gar ariutgah shingen bairluulj , niitiin uilchilgeenii gazar ariutgah shingen zaaval tavih durem juram gargaval arai l boditoi boloh baisan um bolov uu . Ongots, galt teregnii buudal , zah geh met gazar bol zaaval baih yostoi shuu dee. Jishee ni neeltiin arga hemjeen deer LCD delgets tureeslehed dor hayaj 1-2 saya tugrug tegvel ter munguur surguuli tsetserlegt ter munguur gar ariutgah shingen avch gsun bol deer l baisan um .

Jorlongiin neelt he he

Mongol TV eer medee harj baih ni ee neg bus udaa niitiin jorlon Ulaanbaatar hotod baiguulj bgaa talaar medeelj baisan um hamgiin sonirholtoi ni neelt gej hiigeed hotiin heden darga nar bugdeeree ochchihson ulaan tuuz haichilj baih um ineedtei ch um aa daa darga nar bodvol ih l um hiisen haragdah gej hicheetsgeej baigaa um baih daa. Huduu sumiin tuvd niitiin modon biye zasah gazar baiguulbal neelt gej sumiin darga nar ulaan tuuz haichlah l baih daa .

Urd shuni bi ....

Urd shunu bi burhanii orond zalarsan aav eej hoyortoigoo uulzaj bna gej zuudleed. Aaviigaa tever ch avaad l zunduu ih uilsan bas yagaad heregtei ued mini baihgui baisan um be geed l uilaad bsan tegsen eej maani minii huu uil uil setgelee ongoitol uil geed l . Aav maani aav ni urgelj huuteigee tsug bsan sh dee minii huu geed tevreed l bsan. Eej maani hool tsai hiij baigaa bololtoi l bsan. Bi zuuden dundaa yagaad bi chin aavtaigaa iim olon jil uulzaagui bil ee gej bodood bgaa um aa. Tegesgeed l serchihsen boginohon ch gesen nad hamgiin az jargaltai zuud baisaan. Bi udurjinguu l ih l bayartai uram zorigtoi bailaa. Aav eej hoyor maani minii hajuud baigaa um shig sanagdaad huuhed shig l huurj unguruuluu. Burhanii orond ochson ch gelee huugiinhee hajuud baidag um bna shuu dee geed l bodogdood baisan. Saihan zuud baisan.

Ta hoyoriigoo huu ni yamar ih sanaav dee. Zuudend mini ch bolov irj setgeliig mini jargaasan horomhon ch bolov aavaa, eejee gej duudah zavshaan olgoson ta hoyortoo bayarlalaa.

Sponsorloyo gevel yah bol.........

Suuliin ued dahiad l 21000 tugruguur showdaad ehellee. Bi bol belen mungu taraahiin esreg baidag hun l dee . Ter mungu hor bolood baigaa ni ch medegdehgui hool bolood baigaa ni ch medegdehgui tegesgeed l humuusiin amidrald orj ireed l gardag unendee yadarsan zovsnooroo turii barih, belenchleh setgelgeeg uugshuuleh, zalhuu humuusiig olshruulah l neg alham shuu dee. Magadgui uls turchidud iimerhuu mayagaar mongolchuudaa baristaalj showdaj zasgiin erhiig barij baih sonirhol l baidag baih.

Ingehed 21000 tugrugiig yag hichneen hun ni avdag um bol ? Avaad ch amidrald ni ter bolgon nemer bolohoorgui humuus bas nileed bii baih gej bodoh um herev tiim bol ter humuusiig sain duraaraa tahir dutuu irgeded bolon hugshchuuliin asramjiin gazar handivlah ayan urnuulbel yamar bol gej sanagdlaa. Asramjiin humuusiin bairiig shineer barih ch um uu , esvel tahir durtuu irgeded tergentser, tayag avch uguh ayan urnuulehed ch um uu handivlaj boldoggui um bolov uu ? Asramjiin gazriin huuhduud bna tednii ner deer uursduu huuhdee songood dansand ni hiij baival ireeduidee unchin uruusun huuhduuded ih l nemer boloh baih daa. Mungu hezee ch bagadna gej baihgui shuu dee. Iim sanaag demjvel tusul bolgood heregjuuleh umsan. Harin urhiin orlogo bagatai ch eruul saruul ail urhud bol yasan ch ugch bolohgui uch tuchnuun ajliin bair bna uursduu zutgeed ajillaad uzeg l dee. Ingeed dotoodoo humuunlegiin undesnii ayan bolgoj hevshuulchihvel tsaashdaa bololtsootoi ail urhuud zaaval 21000 tug gehgui buayanii uilsed huvi huniihee zugees chamgui tus bolj bolno shuu dee.

Zugiin uur

Suuliin ued gadaadad baigaa Mongolchuudaa eh orondoo ergej irj ajilluulah tal deer Zugiin uur gedeg tusul heregjuulj baigaa um bna . Undur bolovsroltoi , chadvarlag zaluu mergejiltnuudiig eh orondoo ir ajilla geed l gadaadad zorchij baigaa Mongolchuud maani said dargaasaa avahuulaad , urlag soyoliin zutgeltnuud bugdeeree l odoo hari gertee och ajlaa hii ta nar heregtei bna geed l baih um . Minii biye sonirhood ter tusliin talaar tulhtai medeelel online aar haigaad olihtoi um olsongui.

Ingehed saalia beldeheer savaa beld gedeg shig ter zugiiniihuu uuriig herhen beltgesen um boldoo gej bodogdloo. Uund bi belen zelen uman deer ochih tuhai yarisangui zugeer l ter ajilch zugiinuud yag yamar salbart heregtei baigaa, tedniig tur zasgiin zugees yaj demjij ajillahaa sain beldsen um bolov uu gej bodogdloo.

Gadaadad baigaa Mongol zugiinuudiin huvid naad zah ni undur tsalin huls avdag, amidraliin hev mayag ni uurchlugdsun , uzel bodliin huvid shal uur setgehuitei bolson geed tuhain orshin suugaa gazraa hirdee zovj baij l huluu olson humuus baigaa tiim humuus huuchin tsag shig guya ganzagalaad hooson muruuduud mongold ireh ni yu l bol.

Bolovsroltoi zugiinuudtei ajillaj chadah undesnii ajiltan ajilchid hir beltgegdsen um bol?

Tehnik tehnologiin huvid delhiin tuvshnii haana ni bid yavaa bil ee ? Gadaadad bol jishee ni emch gehed l barag hudalch hund chagnuur hereglehgui l baigaa shuu dee.....

Hudulmuriin unelemj yamar baih um bol ? Amerik , Canadad dundaj amidraltai hun gehed sariin orlogo ni 3-4000 USD shuu dee ? ............ geh metchilen olon l asuudliig shiidsen baimaar um . Tegehed ene talaar yamar ch medeelliig muhus bi olj es chadlaa.

Minii sanaagaar hooson urialj eh oron chin gej gadaadaar tenej yavahiinhaa orond todorhoi ulsiin hugjild tulhets ugch chadah tomoohon tusluudiig sanal bolgood ter tusul deer ajillaj chadah bas sonirholtoi undur mergejliin mongolchuudiig eh orond ni iruulj ajilluulmaar um shig sanagdah um . Ene bol ehnii udaad hiih hamgiin boditoi alham gej bodoj bna . Asuudal baigaa bolood l mongolchuudaa gej baigaa ni oilgomjtoi tegehdee asuudliig shiidverleh alhmuudaa todorhoi bolgood ugvul haana haanaa l ashigtai shuu dee.

Nutgaa sanadaggui hun gej gadaadad neg ch baidaggui hamgiin gol ni gadaadad baigaa Mongolchuud maani eh orondoo heregtei todorhoi zuil hiihiig l husch baigaa .