End emnelegt hamgiin chuhal hun bol suvilagch bur emcheesee iluu suvilagch l buhniig zohitsuulna . Asragch gedeg bol end mergejliin hun baidag um bna bur mergejliin unemlehtei hun hiideg gene. Suvilagch bol barag l baga emchiin uureg guitsetgeh um . Neg tasagtaa 2 huntei hu tus bur uur uur suvilagch asragchtai baih um . Hagalgaanii humuustei hoorond ni hamaagui holidoggui um shig bgaa um . Bidend surah um end neg l bna ene bol standart . Uvchtund yamar standart barij uilchleh yostoi yag tuuniigee l dagana . Hevtriin huniig yamarch zovlongui usand oruulaad tsagaan heregleliin soliod tavichihna. Hun bur hiih yostoi zuilee yagshtal hiine .Emch nar ni uzlegee hiihdee eldviin um shalgaagaad baihgui shinjilgeenees dugnelt hiichiheed orj ireed l uzchihne emchilgee urrchilj bagaagaaa tailbarlaj ugnu . End yamar ch ar uvriin haalga , ah duusiin hereg baihgui ni saihan . Tegehed bid daatgaltai hirnee buh um aa emnelegruu zuudug shuu dee. Emnelgiin hoolnii huvid tehnologch ni irj uulzaj hoolnii tuhai asuuj 7 honogoor tsug suuj baigaad zuvhun ter uvchtunii hoolnii menu g gargana . Hooloo hir idej bgaad dugnelt hiichiheed daraagiin 7 honogt tuun deer ni yariltsana . Ene bugdiig ted hiih yostoi ajil ni l uchraas dor burnee togtson standartiin daguu hiij guitsetgene.
Monday, August 19, 2013
Test
Erhten soliulah mes zasliin oochert orohiin tuld buh nariin shinjigeenuudiig ugch etsest ni setgel sudlaachtai yariltsdag um . Setgel sudlaach ta elgee soliulj yah gej bgaa um ta tegeed daraa ni yah um gej ih sonin asuult asuulaa bi ch ehleed balmagdsanaa neeree yu bil ee gej bodoj ehelsen. Tegehdee l asuult ni ih evgui sanagdsan hun chin medeej amid yavah gej ,iluu saihan amidrahiig huseh ni hun buhend oilgomjtoi shuu dee . Chuhamhuu yagaad ingej asuuv gedeg l sonin bailaa medeej mergejliin setgel sudlaach hun yamar neg zorilgotoi asuusan l baij taaraa. Bi bodloo yagaad ch um uuriin erhgui BI HUUTEIGEE HAMT UTULMUUR BAINA gej hariulsan um daa. Ene buh shalguuriin daraa oocher dugaart avsniig medegdej ter udruus ehled emchiin haynalatan dor bainga uzuulj zuvluguu avch hezee hagalgaa boloh ni medegdehgui tsag hugatsaag huleeh l uldsen um .
Huleesen mash ih huleesen ter hoorond olonch zuil amidrald mini bolj ungursun tegehdee l bi naidaj eruul bolno gej huleesen .
Neg l udur genet emnelgees utasdaad tanid taarah donor oldloo gej utasdahad aihahch shig gaihah ch shig bolson shuu . Shuud l 5 tsagiin dotor mes zasliin oron deer ochih yostoi bolson buh um nud irmehiin zuur l bolloo. Hagalgaa duuslaa bi serlee neg l biye hungun uhaan siireg tsaanaa l neg taivshirsan baidaltai sersen . Bi dahin tursun mini ene. Emch nar shuud l sain yavah heregtei l geed bsan bi anh huld orj baigaa huuhed shigl bail aa . Ingej l bi dahin tursun um daa.
Huleesen mash ih huleesen ter hoorond olonch zuil amidrald mini bolj ungursun tegehdee l bi naidaj eruul bolno gej huleesen .
Neg l udur genet emnelgees utasdaad tanid taarah donor oldloo gej utasdahad aihahch shig gaihah ch shig bolson shuu . Shuud l 5 tsagiin dotor mes zasliin oron deer ochih yostoi bolson buh um nud irmehiin zuur l bolloo. Hagalgaa duuslaa bi serlee neg l biye hungun uhaan siireg tsaanaa l neg taivshirsan baidaltai sersen . Bi dahin tursun mini ene. Emch nar shuud l sain yavah heregtei l geed bsan bi anh huld orj baigaa huuhed shigl bail aa . Ingej l bi dahin tursun um daa.
Thursday, August 15, 2013
Eleg
Hunii hamgiin chuhal erhten bol eleg manai mongolchuud uuniig suuliin ued mash iheer mederch oilgoj emchilgee iheer hiilgej anhaarah bolson . Unendee olon gazar uunii talaar bichsen bdag bolohoor endhiin emch nariin helsen zarim zuiliig lbichsen ni deer baih . Mongolchuudiin huvid elegnii viruseer uvchluh ni elbeg bolovch uunii gol shaltgaan ni dan gants arhi tamhi bish bidnii uudag usand baigag gene bid chin uularhag undur gazar dalain tuvshnuus ih deeguur amidardag tul usnii hatuulag ni ih undur ene ni eleg muudah neg shaltgaan boldog gene . Dan yamar neg virustei baih ni hovor ihenhdee D virustei havsarsan baidag gene ene virus chin duugui tsarailchihaad ih zevuun tsaaguuraa l elgiig gemteegeed baidag gene . Herev davhar virus ilersen ni l bol soliulahaas uur shildeg arga baihgui baidag um bna. End jishee ni B virustei garlaa gehed em uulgaad l emchilchih tehnologtoi um bna . C bolohoor taridag ch um uu geh met havsarahaar l solihoos uur arga baidaggui gene dee.
Ogt arhi tamhi hergeldeggui hirnee virustei garsan humuus tsuungui baidag ene ni tsusnii uil ajillagaanaas bolj virustej elegnii hatuural boldog gene teheer sharlaagui ch gesen herev tanii tsus asuudaltai bol elegnii hatuurald urtuh ni elbeg baih ni . Tsusuu ugaah tseverlej baih hool undaa taaruulj eleg tsusund het ih achaalal uguhgui baih ni chuhal um bna. Ugluu bur togtmol tsaigaa uuj udur ni mash sain idej avaad oroi barag um idehgui hunguhun mayagaar argalchhad l ug ni boloh um . Daan ch bid tegj chadahgui l dee . Bi uuriiguu l ajiglaj baihad bichsen shigee baij chadahgui l bna . tegehdee odoo hicheehees uur yahav idehees uur amttai um ene amidrald zunduu baihad .
Minii oilgosnoor end bol emch nar hoolond horig tavihgui iddeg hooloo l id gedeg uuh tostoi um uu hairsan huursan um idej uuh heregggu gej helehgui l um bna lee . Tegehdee ed nar bid nariig araatan lugaa adil mahsag hund hooltoi gej tudiilun sain medehgui uursdiinhuuruu bodoj l heldeg baih l daa ed nar chin hagas uvsun tejeeltei amitan shig l baidag humuus shuu dee . us baitsaa 2 oor l er ni hodoodiig bol hulhidaad baih sanaatai he he .
1. Us ih uuj baih
2. hooloo taaruulj baih
3. 7 honogt 1 udaa huurai umuu noiton matsag barij surah
4. Setgel sanaa uudrug baih ene bol elegnii uvchtei hund mash chuhal zuil. ene bugdiig udur tutam murduud surchihval nemer boloh l baih uur olon saihan zuvlumj baival bichij uldeegeerei
urgeljlel bii
Ogt arhi tamhi hergeldeggui hirnee virustei garsan humuus tsuungui baidag ene ni tsusnii uil ajillagaanaas bolj virustej elegnii hatuural boldog gene teheer sharlaagui ch gesen herev tanii tsus asuudaltai bol elegnii hatuurald urtuh ni elbeg baih ni . Tsusuu ugaah tseverlej baih hool undaa taaruulj eleg tsusund het ih achaalal uguhgui baih ni chuhal um bna. Ugluu bur togtmol tsaigaa uuj udur ni mash sain idej avaad oroi barag um idehgui hunguhun mayagaar argalchhad l ug ni boloh um . Daan ch bid tegj chadahgui l dee . Bi uuriiguu l ajiglaj baihad bichsen shigee baij chadahgui l bna . tegehdee odoo hicheehees uur yahav idehees uur amttai um ene amidrald zunduu baihad .
Minii oilgosnoor end bol emch nar hoolond horig tavihgui iddeg hooloo l id gedeg uuh tostoi um uu hairsan huursan um idej uuh heregggu gej helehgui l um bna lee . Tegehdee ed nar bid nariig araatan lugaa adil mahsag hund hooltoi gej tudiilun sain medehgui uursdiinhuuruu bodoj l heldeg baih l daa ed nar chin hagas uvsun tejeeltei amitan shig l baidag humuus shuu dee . us baitsaa 2 oor l er ni hodoodiig bol hulhidaad baih sanaatai he he .
1. Us ih uuj baih
2. hooloo taaruulj baih
3. 7 honogt 1 udaa huurai umuu noiton matsag barij surah
4. Setgel sanaa uudrug baih ene bol elegnii uvchtei hund mash chuhal zuil. ene bugdiig udur tutam murduud surchihval nemer boloh l baih uur olon saihan zuvlumj baival bichij uldeegeerei
urgeljlel bii
Amidraliin amt
Sain baina uu ? Ta nar mini sain suuj baisan biz dee udtal blogtoo um bicheeguid mini uuchlaarai . Bicheegui baisan ch blogoor mini orj garch bsan buh hund bayarlalaa.
Ih udaan bicheeguin uchir ni bi dahin tursund baigaa um xe xe .Ingej bichiheer namaig emegtei hun bna gej anduuravzai bi uvchin huuchaasaa salaad amidrald erch huchtei ergen irlee gedgee l helj bgaa um .
Unendee udur bur setgeldee uhel gedeg umiig teej horvoogiin honog udruudiig unguruunu gedeg yamar ih shanalal zovlontoig medeh neg ni medeh l baih . Buh um tal bodol sanaa maani tal , husel muruudul maani tal , erch huch maani tal , itgel naidvar maani tal harin ene bugdiin nuguu tal ni zugeer l uhel ineesench setgel dunduur bayarlasan ch setgel dunduur iim l honog udruudiig bi olon jil udsen dee. Harin sain hani , ur huuhed ,naiz nuhdiinhuu achaar unuudur eruul bolj dahin blogoo urgeljluulj suugaa maani ene.
Olniig nurshaad yah ve bi emchluulsen gazriinhaa eruul mendiin togtoltsoo ,uilchilgee,bas bus umnii tuhai ta buhend hereg boloh bolov uu gesen uudnees uuriin ajiglasan zuilee bichij ta bugdedee hurgeheer shiidlee. Minii ene bichij baigaa zuil ni alban yosnii medeelel bish zugeer l neg uvchtunii ajiglalt tul ta buhen maani avah geehiin uhaanaar handana biz dee.
Daatgal : Eruul mendiin daatgal gedeg bol ene hunii gazar amidarch baigaa hund neg nomeriin chuhal zuil . Ta eruul mendiin daatgaltai l bol emnelgiin bolon emiin ,onoshilgoo uzlegiin olon hungulultiig boditoigoor edlene gesen ug uuniig nurshihiin uchir Mongold maani bid daatgaliinhaa ach tusiig tudiilen edelj chadadguid bgaa tul daatgaliin togtoltsoog bolovsrongui bolgoh heregtei baigaa um .End irgedsain duraaraa uursduu yanz buriin daatgald daatguulna . Huuhduud hugshchuul daatgalaar iluu olon uilchilgeeg ulsaas une tulburgui avah bolomj ni ih . Manaid bol tsalin deerees ni shuud suutgaad avchihdag uchir bid tudiilun sain daatgaltaigaa haritsaj chaddaggui. Tiim bolohoor hamgiin gol ni bid uursduu orlogonoosoo hamaaraad daatgald hamragdaj boloh taltai niited ni daatgal suuri uilchilgee bas bus hungulult edelj bolno deer ni husvel baiguullaga ni ajillagsdaa togtvor suurishiltai ajilluulahiin tuld daatgaliin tuldug helber bas baidag . Deer ni nemeed niigmiin halamj zailshgui hurteh irgediin daatgal hurtel uur bdag gehmetchilen olon turlin daatgaliin helberiig manaid nevtruuleh heregtei bgaa um . Manaih shig daatgal tsalingaasa tuluud l baidag tuluud l baidag yag emnelegt hevteh bolohooroo untlagiin uruuguu gal togootoigoo ortsnii emiin santaigaa avaad ochdog gazar haana ch baihgui super shuu .
Urhiin emch: Hamgiin chuhal buguud erelt ihtei umnii chin neg urhiin emch shuu dee. urhiin emchtei bolbol bainga uzuulne hayanlatand ni baina uvdsun uyedee uzuuleed em ee bichuuleed avchihna . Nariin mergejliin emchid zuvhun urhiin emchiin zuvshuurluur uzuulne . Er ni bol ach tus ni ih end emchiin gariin useg buh umnii batalgaa boldog tul emch ih hariutslagatai umand handaj gariin usgee zurdag. Gereer taria bol hezee ch bichij uguhgui tariag zuvhun emneleg deer l hereglene gaduur gertee taria hiine gedeg oilgolt bol baihgui emiin sand ni ch shiprits zarahgui jisheenii. Manaid urhiin emchiig toohgui deeguur ni hariagaad l baidag end bol urhiin emchtei boloh gej zovno sh dee neg emchtei bolj avsan bol tegeed l ter emcheesee zuuraldaastai he he . Teheer urhiin emchiin erh uurgiig ih bolovsrongui bolgoj uzlegiin shat daraalliin hatuu barimtlah ni zuitei met. Nariin mergejliin emchid uzuuleh tsag avahad 1-3 sariin daraa dugaar uguh bol enuuhend gaihah um er baihgui magadgui bid bolohoor 3 sariin dotor oocher daraallaa huleej bgaad uhchihvel yahiin bolj bna gej bodoj magadgui bi ch gesen tegj bodoj l bsan ternii orond mongold ochood uzuulsen ni hedhen minutiin asuudal shuu dee geh met harin odoo bodood baih ni ee nariin mergejliin emchid ochtoloo urhiin emch buh arga hemjeeg avaad daraagiin shatand shiljuuleh jisheenii. Teheer 1-3 sariin dotor oocher ugdug um bol uneheer ter hoorond genet biye ni muudval yah ve gedeg asuult garna hariult ni erduu neg emnelgiin turgeneer shuurhai uilchilgee avah . Duudlaga uguhud hurdan irehees gadna duudlaga huleen vch baigaa emch utsaar duudlaga ugch biagaa huntei uudend ni ochtol holbootoi baij uuriin ochtol yamar yamar arga hemjee avch baij boloh uu zaavarchilj bna . bas 24 tsagiin emnelgiin lavlah bna emch nar bainga jijuurledeg ter utasruu zalgaj biyeiin baidliinhaa talaar heleed avah arga hemjeenii talaar asuuj bolno ter ni golduu sain duriin undsen deer mergejliin emch nar jijuurledeg utas baih jisheenii .
Za ingeed ene hureed undurluye daraagiin dugaart iluu sonirholtoi zuil bichine ee .
Ih udaan bicheeguin uchir ni bi dahin tursund baigaa um xe xe .Ingej bichiheer namaig emegtei hun bna gej anduuravzai bi uvchin huuchaasaa salaad amidrald erch huchtei ergen irlee gedgee l helj bgaa um .
Unendee udur bur setgeldee uhel gedeg umiig teej horvoogiin honog udruudiig unguruunu gedeg yamar ih shanalal zovlontoig medeh neg ni medeh l baih . Buh um tal bodol sanaa maani tal , husel muruudul maani tal , erch huch maani tal , itgel naidvar maani tal harin ene bugdiin nuguu tal ni zugeer l uhel ineesench setgel dunduur bayarlasan ch setgel dunduur iim l honog udruudiig bi olon jil udsen dee. Harin sain hani , ur huuhed ,naiz nuhdiinhuu achaar unuudur eruul bolj dahin blogoo urgeljluulj suugaa maani ene.
Olniig nurshaad yah ve bi emchluulsen gazriinhaa eruul mendiin togtoltsoo ,uilchilgee,bas bus umnii tuhai ta buhend hereg boloh bolov uu gesen uudnees uuriin ajiglasan zuilee bichij ta bugdedee hurgeheer shiidlee. Minii ene bichij baigaa zuil ni alban yosnii medeelel bish zugeer l neg uvchtunii ajiglalt tul ta buhen maani avah geehiin uhaanaar handana biz dee.
Daatgal : Eruul mendiin daatgal gedeg bol ene hunii gazar amidarch baigaa hund neg nomeriin chuhal zuil . Ta eruul mendiin daatgaltai l bol emnelgiin bolon emiin ,onoshilgoo uzlegiin olon hungulultiig boditoigoor edlene gesen ug uuniig nurshihiin uchir Mongold maani bid daatgaliinhaa ach tusiig tudiilen edelj chadadguid bgaa tul daatgaliin togtoltsoog bolovsrongui bolgoh heregtei baigaa um .End irgedsain duraaraa uursduu yanz buriin daatgald daatguulna . Huuhduud hugshchuul daatgalaar iluu olon uilchilgeeg ulsaas une tulburgui avah bolomj ni ih . Manaid bol tsalin deerees ni shuud suutgaad avchihdag uchir bid tudiilun sain daatgaltaigaa haritsaj chaddaggui. Tiim bolohoor hamgiin gol ni bid uursduu orlogonoosoo hamaaraad daatgald hamragdaj boloh taltai niited ni daatgal suuri uilchilgee bas bus hungulult edelj bolno deer ni husvel baiguullaga ni ajillagsdaa togtvor suurishiltai ajilluulahiin tuld daatgaliin tuldug helber bas baidag . Deer ni nemeed niigmiin halamj zailshgui hurteh irgediin daatgal hurtel uur bdag gehmetchilen olon turlin daatgaliin helberiig manaid nevtruuleh heregtei bgaa um . Manaih shig daatgal tsalingaasa tuluud l baidag tuluud l baidag yag emnelegt hevteh bolohooroo untlagiin uruuguu gal togootoigoo ortsnii emiin santaigaa avaad ochdog gazar haana ch baihgui super shuu .
Urhiin emch: Hamgiin chuhal buguud erelt ihtei umnii chin neg urhiin emch shuu dee. urhiin emchtei bolbol bainga uzuulne hayanlatand ni baina uvdsun uyedee uzuuleed em ee bichuuleed avchihna . Nariin mergejliin emchid zuvhun urhiin emchiin zuvshuurluur uzuulne . Er ni bol ach tus ni ih end emchiin gariin useg buh umnii batalgaa boldog tul emch ih hariutslagatai umand handaj gariin usgee zurdag. Gereer taria bol hezee ch bichij uguhgui tariag zuvhun emneleg deer l hereglene gaduur gertee taria hiine gedeg oilgolt bol baihgui emiin sand ni ch shiprits zarahgui jisheenii. Manaid urhiin emchiig toohgui deeguur ni hariagaad l baidag end bol urhiin emchtei boloh gej zovno sh dee neg emchtei bolj avsan bol tegeed l ter emcheesee zuuraldaastai he he . Teheer urhiin emchiin erh uurgiig ih bolovsrongui bolgoj uzlegiin shat daraalliin hatuu barimtlah ni zuitei met. Nariin mergejliin emchid uzuuleh tsag avahad 1-3 sariin daraa dugaar uguh bol enuuhend gaihah um er baihgui magadgui bid bolohoor 3 sariin dotor oocher daraallaa huleej bgaad uhchihvel yahiin bolj bna gej bodoj magadgui bi ch gesen tegj bodoj l bsan ternii orond mongold ochood uzuulsen ni hedhen minutiin asuudal shuu dee geh met harin odoo bodood baih ni ee nariin mergejliin emchid ochtoloo urhiin emch buh arga hemjeeg avaad daraagiin shatand shiljuuleh jisheenii. Teheer 1-3 sariin dotor oocher ugdug um bol uneheer ter hoorond genet biye ni muudval yah ve gedeg asuult garna hariult ni erduu neg emnelgiin turgeneer shuurhai uilchilgee avah . Duudlaga uguhud hurdan irehees gadna duudlaga huleen vch baigaa emch utsaar duudlaga ugch biagaa huntei uudend ni ochtol holbootoi baij uuriin ochtol yamar yamar arga hemjee avch baij boloh uu zaavarchilj bna . bas 24 tsagiin emnelgiin lavlah bna emch nar bainga jijuurledeg ter utasruu zalgaj biyeiin baidliinhaa talaar heleed avah arga hemjeenii talaar asuuj bolno ter ni golduu sain duriin undsen deer mergejliin emch nar jijuurledeg utas baih jisheenii .
Za ingeed ene hureed undurluye daraagiin dugaart iluu sonirholtoi zuil bichine ee .
Subscribe to:
Posts (Atom)