Aliin bolgon atomiin bumbugun deer suuchihsan um shig amidrah um be

Hoyor tuild amidrah yamarch hetsuu um be dee . Mongold ochihoor atomiin bumbug teverchihsen um shig amidrah end ireheer uleesen shaarand ulgugdchihsun um shig amidrah ingej ih udah um bol galzuurah baih aa.

Hed honog gertee jaal kino uzsen shig unguruuluu ene amerikchuud gej bur yertuntsuus uidsan humuus shig baih um bolomj l oldvol hot suuringaasaa avahuulaad delhii yertuntsiig sunuj baigaagaar kinogoo hiine , solongosuud gej hudlaa garuud uurlaad l muudahaaraa amerik,france niseed l yavaad ugnu yasan ch jargaltai humuus baidag um viza , mungu tugrug enee teree gehgui.

Tegehed bid yaj bna ih l saindaa Terelj garaad davhichihna he he he .

Unendee hedii boltol ingej bid amidrah um bol. Udur bolgon l yamar neg setgel zovooson um undarch baih um . Mongold hen amar taivan amidardag um bol shar hadniihan l baih duu .

Daisagnaltsal

Eruusuu bodood olohgui um yagaad urgelj manaid tur zasag ni ard tumenteigee baiguulagdsan tsagaasaa l ehlen disagnaltsaj eheldeg um boloo. Songuuli buheldee luivartai bolson gej bi l huvidaa bodohgui bna yadaj niit songogchdiin diilenh hesgiinh ni demjij baisan uls turchid garch l baigaa baih tegsen ch barag margaashnaas ni muu muuhai buhnii uur uurhaig shilj baigaad songogchid songochihdog um shig l hevlel medeelleer bichij eheldeg. Ene sonin sanagdahgui bna gej uu . teheer ard tumen tur zasag 2 iin dund guur bolj baigaa salhit shuvuu ni hevlel medeelel , hevlel medeelel barag buheldee tsuun toonii oligarhuudiin medeld baidag teheer tedgeer oligorhuudiin ashig sonirhold ter bur niitssen bodlogo garahgui bagaa uchraas ted eldviin medeelleer ard tumniig turugduulj buhimduulj ter halhavchin dor uursdiin ashig sonirhold niitssen shiidver garguulldag baih. Erh chuluu shudarga unenii tald zogsoh tangaragtai setguulchid maani teheer tednii gar hul, buunii nohod boloogui gej uu????????????? Tedniig jaahan oroldood ehluut hevleliin erh chuluu , 4 deh zasaglal geed l uilan duugaraad unana. Tiim bolohoor uls turchid yaltachgui tedniig oroldoj zurhlehgui bolj eheldeg. Uund l hamag zangilaa baigaa met sanagdah um . Setguulchid medlegtei baih albagui zugeer l sain nairuulan bichleg hiideg hun baihad l mongold hangalttai met. medeelliig urgelj uuriinhee munhag uhaanaar dugnej busdiig tuurugduulne . Tiim bolohoor jinhene sain setguulchid l hevleliin erh chuluug ard tumend medruulmeer bna . Bi negen setguulchiin yariltslaganaas unshij bsan um bna setguulch hun hardah erhtei gej tegvel ard tumen hariutslaga shaardah erhtei bus uu setguulchid ee.

Yagaad ch um

Dursamjaar duuren amidarna gedeg muhuhiin shinj ,

Muruuduur duuren amidarna gedeg hugjihiin shinj ..... ih l uhaantai ug olood bichchih shig bolloo za za zugeer l bloguudaas hiiisen dugnelt geh um uu daa. Unendee blogt bichigddeg tootoi heden l sedev baih um . Ger bul, naiz nihud , nutag us , tegeed eldviin ereever huraavar uhaarluud . Magadgui ta nar tegeed yu bichih um gej asuuj boloh l um. Minii huvid muruudul , husel ,zorilgo tuund hureh arga zam . Ene l bidend tuste buguud yalgaatai taluudiig mini helj ugch muruudulduu hureh dut zamiig zaaj ugch boloh um .

Zarim humuust

Mongold baihad hunii nutag bish uuriin nutag davchdaad baigaa um shig humuustei nileen taarsan. Umgar ger ni uhsan nuh met sanagddag humuus ch baisan . Uuj idej baigaa zuils ni ugaalzas shig haragdaj uhaan zarj amidrah amidral ni daramt shig sanagdaj baigaa humuus ch olon bsan .

Teglee ch gesen tevchih heregtei bish uu . Umgar ch gesen ger mini, Segsger ch gesen eej mini gedeg ugiig zugeer neg gargaagui bailgui dee. Nutgaa henii ch eh ornoos iluu hugjuulchiheed jargaltai saihan suuh saihan bish gej uu .

Amidrald hir ih um heregtei baidag um bol doo

Huun horvood nutsgen ireed nutsgen l butsdag . Xarin bid amidrah yavtsdaa hemjee hyazgaargui ih umand shunaj bas tsugluulj uursdiiguu hyamraaj amidrah um. Er ni iingehed bidend hir ih um heregtei um boloo. Medeej hooltoi , amidrah oron suutstai , soliod umschih huvtsastai, saihan ajiltai hamt olontoi , baihad l boloo um shig sanagdah um . Busdiig duuriaj bish bur busadtai adilhan ch bish uuriinhuu ertuntsuur l amidrah heregtei tegj baij l amidrald setgel hangaluun bas az jargaltai bna shuu dee. Bid hen yu geh bol, hund yamar haragdah bol, geed l uur shal hereggui umand hutlugduud baigaa bolohoor hun dursee aldaj araatan shig l boldog baih.

Uuruuruu l amidar

Uruul busad yu ch gej bsan

Uurtuu l itge

Uuruu unasan bol

Uuruu l bos

Uruuliig bish

Uuriiguu buruutga

Uuruu l ene amidrald irsen bolohoor

Songoltondoo buu harams ................................

Saihan bailaa

Nutagtaa ochood 3 sar saihan bailaa. Utaa uniar, shoroo toos geed l bur tamxi shirhegledeg emee hurtel ungulug baisaan. Naadam saihan bolj ,humuus nalgar saihan zunshij baigaag harah uneheer saihan bailaa. Hun bur hicheetsgeej baih shig l sanagdsan daan ch oid tuursun amitad shig eh adag ni medegdehgui l um bolj baih um .Oligtoihon chigluulj zalah tur zasaggui biden shig humuus yah ch bil ee dee ih l sain daa buhimdaj biye biyenee buruutgaj heleh helehgui ugeer biye biyenee sharhluulj l suuh um . Hun bur hicheetsgeej baigaa bolohoor amidral deeshilsen ni medegdej l bna harin mungu oloh amarhan ch ureh ni tuunees iluu hetsuu gedgiig er duu ch uhaarahgui um . Heregtei hereggui umand munguu ureed hemnej , hadgalahaa ch medehgui . Za yahav dee surna biz dee. Saihan tseverhen ger horoolol baiguulaad mongol gertee amidrah umsan.