Amidral

Amidrah, amid yavah, amin zuulga ene bugd l neg utga sanaag aguuldag gej bi boddog bsan um . Gesen hedii ch tsag hugatsaa unguruh tusam yagaad ch um bugd l uur uur utga sanaag aguulj hun bur l ene gurvan ugen dund amidraliin toirog uusgen ergeldseer l baidag um bna . Bi sayahan hagalgaand orohiin umnu emnelgiin suvilagchiin asuultand hariulj baisan chin nadaas ih sonin asuult asuudag um bna . Ta yagaad hagalgaand oroh gej bgaan tand hagalgaanii daraa tuluvluj hiih gesen zuil bna uu gej asuusan um. Bi balmagdsandaa yu helj chadahgui duugui l suul aa unendee bol hen ch ene asuultand amarhan hariulah bsan baih l daa eruul boloh gej tegeed ajil turul buhii l durtai zuilee hiine gej gevch nad bol tegj sanagdsangui yagaad ch um bi hagalgaanii daraa minii amidrald yamar uurchlult garch boloh yaj ger bulee tejeeh uuriiguu yaj dahin erguulj heviin amidrald oruulah geed asar ih um hiih bolon bodoh yostoig oilgoson um . Bi alivaa umiig urgelj l gantsaarhanaa baij bodoj tungaah durtai yagaad ch um minii huvid olon um bodoh bolovsruulah bas muruuduh shine sedev garch irsend bi ih bayarlasan shuu. ene buhniig nurshihiin uchir ni bid amidrald denduu hariutslagagui handdag um bna gedgiig heleh gesen um. Jishee ni huuhdee hairlaj bna geed togloomoor bulj ugdug hirnee ter ih hairaa huuhdiinhee togloomond shingeej ter togloomiin l hairlaad bas nudlen hamgaalaad huuhdee togloom oo evdlee dahij avch uguhgui gej zagindag hirnee bid ter avch ugsun togloomoor ni huuhedteigee tsug togloj bsan bil uu ? ug ni togloj bsan bol bidnii ter ih hair togloomond bish huuheded mini hureh l bsan shuu dee. Tegj baij l amidral hair deer togtono shuu dee . Amidraliin tuhai bodohod bid goliin usnii ursgal shig ursaad l ungurdug um shig . Bi idehiin tuld amidarch bna uu amidrahiin tuld idej bna uu gesen teneg gemeer ch asuultiig sonsood ineegeed l ungurdug bsan um tegvel bi unuudur bid amidrahiin tuld iddeg , ideh umaa olohiin tuld ajilladag tegj baij l amid yavj hun bolsniihoo hergiig buteej ger bultei huuhedtei bolj sain saihan buhniig uzehiig husdeg gej hariulah baih magadgui teneg ch um uu heterhii engiin baij boloh ch bid alivaa umiig denduu hund bas hiisver ,uuriinhuu oyun uhaanaar uhaj oilgoj bolohoorgui bolgochihood tuundee buhimdaad baidag baih aa.

Amid yavah ene bol yostoi l idehiin tuld amidardag humuusiig heldeg baih ideh hool huns ni yamar ch zamaar oldson bai hamaagui idej l baival bolloo gesen ug. Uuniihee tuluu ted yu ch hiij medeh ayultai uls heniig ch hudaldaj bas urvaj chadah humuus.

Ami zuulga ene bol huurhii hun boloh yosgui humuus hun bolj turchihuud budilj yadarch yavaa humuus baih daa . Tiim bolohoor humuusiin uruvch setgel , buyanii baiguullagiin buayanaar l amidardg humuusiig heldeg baih

Bi yagaad ch um ene gurvan zuiliin tuhai boddogoo bichihiig hussen um . Unendee bi ter hagalgaanii suvilagchid yu gej hariulah bsan geech

Bi aavaasaa denduu bagadaa hagatsan bolohoor nasan turshdaa setgeldee aaviigaa uguilj
gantsaardaj bas udii hurtel aavtaigaa setgel dotroo yarij irsen um . Minii ene setgeliin sharh nad denduu ih ahadsan sharh bsan bolohoor bi odoo hurtel edgeej chadaagui baih l daa. Tiim bolohoor bi zugeer l huuteigee hamt hugshruhiig husch bna gej hariulah bsan um. Yagaad minii huuhduud minii zovlong davtan edleh yostoi gej bi hezee ch zuvshuuruhgui bas husehgui tiim uchraas l bi hagalgaand orohoor shiidsen bi buh zovlong daagaad garna bi zaaval amidrah bolno bi yagaad ch buuj uguhgui shine amidral nad dahin um buhniig ehlehed tuslah bolno . Bi ingej ilan dalangui hund yarij chadahgui bolohoor uuriiguu zorigjuulahiin tuld bichsen um . Buh um saihan bolno sain saihan buhnii urgeljeliig tasalduulahgui urgeljluuleh bolno .