Hem hemjee gej

Udahgui tsagaan sar garah ni. Bodood baisan chin bid er ni yaj bayaraa temdegledeg um be yag odoo mongoliin medeelliin suvguudaar garch baigaa medeelluudiig ajiglasnaa huvaaltsaya. Ulamjlalt tsagaan sar garch shine ontoigoo zolgoh ter bayariin talaar nen terguund uuts tengert hadsan unetei bolj baigaa talaar medeelleheer l anzaarlaa. Odoo ch ene bayariin talaar zuvhun une ni hadand garsan uutsnii tuhai l yarisaar l bna. Yagaad bid ene ulamjlalt bayariin talaar yamar ulamjlaltai, yug belegddeg geed olon l taliin medeelel ugch bolohgui gej.Bidend ene talaar medehgui um mash olon bii. Unuudur bugd l ene bayart unduutssan teershaasan baidlaar handaj ehelj bna. Tegsen hirnee yamar ch ur ashiggui hirees hetersen mungu zarlagdaj temdeglej bna. Odoo barag ulamjlal shahuu bolj dee udahgui lam ,buu , uzmerch ,zurhaich nar ni hevleleer hereldej ehelne daraa ni hujaagaas hog oruulj irj baahan mungu urj bui talaar gaihatsgaana, Uunii dund ard tumnii tolgoi ni ergej guitsene. Daraa ni gangaraanii talaar shuuj ehelne hen yu umsuv,yaj gangarav geed.... urgeljilj ugnu duu tegj tegj yaduu hirnee zadarsan humuus shig nairlana. Bid nar shig ingej gants ulamjlal bolgoj temdeglej irsen bayaraa haraan zuhen baij temdegledeg ard tumen ene delhii deer baihgui baih aa. Uuts une hurlee geh um avahaa bolichih zaaval avahuulahgeed bain bain yariad baih hereggui. Ene talaar medeellee songoltoo ard tumen l hiig l dee. Uniin diilj avch chadahgui yadarsan hugshniig bultegnuulj baigaad l survaljlaga avaad baih um. Hujaa nar mah avaad bna geed baih um uursduu ireed bulaaj avaad baigaa um uu esvel hottoi honiruu dairdag chono shig deeremdeed baigaa um uu ugui shuu dee mongolchuud uursduu l zarj baigaa. Bid zugeer l songoltoo l zuv hiih heregtei neg yosondoo hereglegchdiin medleg dutuu uchraas sursanaaraa mah gurilruugaa l zutgeed bna hedii ulamjlal ch gesen bid um hereglehdee hem hemjeendee l alivaa umiig barij baih heregtei. Alivaa umnii tung taaruulah, hem hemjeend ni barih , heregleegee bodit baidal deer undeslej hayzgaarlaj surah l bidend uguilegdej bna. Minii baigaa ene ulsad hun bodit amidraltaigaa uyalduulj edelj hergeldeed l yavdag. Yagad gevel orlogo, ajillaj bui orchin geed l amidrald ni nuluulj baigaa mash olon huchin zuils bna. Tegehed manaid bol yaduu ch bsan bulgan malgai umsuud l tuuj yavdag, urund barigdsan hirnee l brand geed l haluuraad guideg gajig setgehui baisaar l bna. Heden jiliin umnu Singaporiin negen ih surguuliin bagshiig mongoliin hed heden ih deed surguuliin oyutnuudtai uulzuulj bsan um tegeed daraa ni zaluuchuudaa uuruur ni magtuulchih sanaatai manai oyutnuud tand yamar setgegdel turuulev gej asuugaad orhison chin yu gesen geech tanai oyutnuud ih gangan um aa barag bugdeeree brandiin huvtsas umssun bna shuu gej bil ee. Uur nad manai oyutnuudiin talaar yu ch heleegui umdag bas l bodoh l asuudal. Ingeed bodood baihaar bidnii setgehui neg bol gazar door neg bol tengert l huvj baigaa biz. Uunii shaltgaan ni bi oyunii doroitold orsniih um bolov uu l gej halaglaj suuh um daa. Unendee uursdiiguu shuumjilj bas gadniihiig magtah gesengui bidnii baiga bodit baidal l iim bna.Nuudelchin amidraliin hev mayag suurin amidraliin hev mayagtai zurchilduhuus ehleed l buh umiig uursduu bid tungaaj ,unshij setgej amidarmaar bgaa um. Aliin bolgon amidraad ch baigaa um shig ugui ch um shig yavahav dee. Hedii chinee bidnii setgehui haranhui baina tudii chinee hardalt, ataa jutuu,hiirhel ih bolno. Gegeertsgeeye olon tumeen.