Hun bur byasalgaliig uur uuriinhuuruu tailbarladag baih. Bi bol byasalgal gedeg umiig anh udaa haniihaa buayanaar medej yavj ehelj baisan um . Ter ued minii huvid amar amgalang medreh jaahan ch gesen stress gedeg yumnaas uuriiguu avrah gej yavj ehelsen um . Saran bagshiin hicheel, byasalgald anh yavahdaa yagaad ch um bid meddeg umaa meddeggui bas anzaardaggui hajuugaar ni unguruud yavaad baidag um bna gej bodoj baij bil ee. Anhnii bolohoor byasalgal hiigeed suuhaar tolgoi dotor mini eldviin bodol ergeldej ehlene bagsh yu ch bodohgui zugeer l amisgalaa anhaar gene bi bur gaihaad yah ch uchraa oldoggui bailaa. Daraa ni yamar ch baisan urgeljluulj hiigeed baihaar shiideed hiij ehelsen dee. Suuldee orchlongoos tasarch chimeegui orchind byasalgaj suuhdaa setgel gej hichneeen amar amgalan boldgiig mederch baysalgal hiih durtai bolson um . Suuldee haa baigaa gazraa uuriiguu orchlongoos tasalj baysalgal hiideg bolson odoo urgelj hiideggui ch hussen uedee baysalgal hiideg bolson. Uneheer ene ih uur buhimdal ataa jutuu ergen toirond mini urnusun ene tsag ued bidend hamgiin sain em boloh zuil bol byasalgal um gej boddog bolson. Odoo bol golduu hool hiij baihdaa byasalgal hiideg bolson chiv chimeegui orchind hooloo beltgeed l zuvhun hoolniihoo tuhai bodood uur yu ch bodolgui buh zuilee neg l zuild tuvluruulj hiih ni ih sain baysalgal bolsog um bna. Hool maani ch amttai enrgy saitai bolj baigaa um shig sanagdaad l . Suuliin ued baysalgaliin talaar uuriinhuuruu tailbarlahgeed bodood l yavsan um . Medeej hun buriin huvid uur uur dugnelt baidag ch etssiin etsest eruusuu baysalgal gedeg chin uuriiguu haij olohod orshdog um baina gedeg neelt hiichiheed baigaa he he he . Yagaad gevel chi byasalgal hiih tusam umnii uchir holbogdol, zui togtol, mun uuriinhuuruu bugdiig uurchluh bish uruul busdiin uurchilsun zuiliig zuv talaas ni tusgaj avch huleen zuvshuurch surah alivaa zuiliig baigaagaar ni huleej avah asuudliig iluu boditoi oilgohiig hicheeh, mun uuriiguu yu huseed baigaa yug husehgui baigaa , yund durtai yund durgui yamar umand amarhan uiddag yamar umiig urgelj setgeliinhee buland urgelj teej yavdag , humuusiin ene olon aash aranshing yaj huleej avah oilgohiig hicheeh geed l iluu ih uuriiguu chagandag bas uuruu uurtuuguu yaridag boldog um bna.Uurlasan negniig harahaar uruvduj ch baih shig . Hun turuhduu muu hun bolno gej turdugguitei adil amidral ch gesen huniig tsag hugatsaanii turshid araatan avirtai, shunahai hovdog, muu sanaatai esvel tsailgan setgeltei , uglugch uguumur negen bolgoj huvirgaj baigaag bid buhen uursduu ch anzaardaggui bololtoi. Bid busadtai haritsah uildel bolgon deeree uur uur zan aranshin gargadag bolohoor terhen agshind haritsaj baigaa hun maani bidniig yag ter tsag hugatsaand dugneed bainga ter l dugneltteigee ulddeg ni haramsaltai . Yagaad gevel ter agshind bi uurlaj muuhai zan gargaj baisan ch ter bol minii unen nuur tsarai bish shuu dee. Hun l bolson hoino uhamsart amitnii buhii l aash avir baij l taaraa . Magadgui bid ingej biye biyenee ungutshun dugnedeg uchraas ali boloh uurtuu bag umsuh heregtei ch baij boldog baih.
Herev zee ta hen negentei muudsan bol ergeed evlereh oron zaig zaaval setgeldee uldeej baigaarai ert oroi negen tsagt uur gomdol tailagdaj magadgui olon jiliin hoino ch gesen taniig oilgoh tsag irne shuu dee. Bi uurlaj muuhai aash avir gargaj baigaa huniig harj baihdaa ene hun gertee bol ih l sain eej , aav, ah egch ch um uu hen negend ulger bolson naiz ni baigaadaa gej bodoj suudag um . Ene bolgon maani minii huvid baysalgal hiij uuruu uuriiguu ene orchlongiin tum buman hun dundaas tsoriin gants huvi bolohiig oilgoh yavtsad garch baigaa setgelgeenii uurchlult baih l daa.
No comments:
Post a Comment