Suuliin ued

Ene doorhi bichlegiig bi eejiigee sanahiin erhend hajuudaa setgeleeree bolov ch bailgahiig hussen dee bichsen um. Xavar bolood ch teruu neg l medehed eejiigee bodchihson yavah um . Gol sedevruugee oriyo ene hoid amerikt ireed unendee sain dasch uguhgi l baigaa um. Um l bol nutgaa , ah egch duu naraa sanaad hamt olon naiz nuhduu sangalzaad baih um ug ni dasval dasahaar l hugatsaa ungursun umsan. Bi uuriiguu er ni ih amarhan alivaa nuhtsuld dasdag hun gej boddog baisan chin ugi um aa ehner huuhedteigee baigaa hirnee yagaad ch um neg l um dutagdaad baih um . Gantsaaraa hervee end baisan bol udiid galzuugiin emnelegt l baina baih daa esvel ali hediin nutagtaa ochchihson baih ch um bil uu. Yund tegtlee tatagdaad baigaagaa medehgui um. Humuus heruul, temtsel ,ataa, jutuu uurlesen utaandaa barigdsan gazarluu yund ni yaraad baidag um geh l um tegehdee l siimhii ch gesen ger mini segsger ch gesen eej mini gedeg ug baidagdaa tiim bolohoor l nutgaa sanaad baigaa um bolov uu. End bol zuragdsan pyanz shig l amidral unguruh um buh um neg heviin ajlaa hiine tsalingaa avna tegeed baahan tulburt butsaagaad tulchihnu uldsen hedeer ni hool hunsee avaad l gertee. Yadaj baihad gudmaar ni tootoihon hun yavna bugd mashin dotor esvel gertee . Neg l ih hudlaa ineesen humuus .... Harin bi suuliin ued yu ch bodogdoh umgui gulisun hun l yavaad baigaa. Yamar ch um sonin bish ug ni bas bus endhiin umiig sonirhood mongoldoo heregtei uguig ni bodoj tungaagaad baidag bsan um bas endhiin humuusiin haritsaa niigmee unelj baigaa baidal uls tur urlag soyol geed tegtel ene bugd ulam l sonin bish bolood l .... Endhiin parlament taraad songuuli boloh gej baigaa um odoo ch ih sonin um bolno doo yah bol geed l ajiglaad baital humuus ni tuund ach holbogdol ugch baigaa ch um alga nam jim haaya namiin darga nar ni reklam mayagiin um zuragtaar heleed unguruh um. harin hevlel medeelel ni bol haritsuulsan dugnelt, sudalgaa hiij olon tumend surtalchilj baih um ali neg namiig iluu uzsen gedeg utgaar bish namuudiin ungursun hiigeed odoo yavuulj baigaa bodlogiin talaar . Ene ni ih avuushtai um bna gej bodloo. Manai setguulchid medlegtei buguud uhamsartaihan shig ingej asuudald handdag bol ard tumend songolt hiihed amar um daa. Gol ugch baiga amlalt ni tatvariin bodlogo, eruul mendin togtoltsoo, niigmiin halamj gurav l golloj yarih um . Gaduur ni manaih shig ereen mayaraan uria loozon ,songuulid zoriulsan duu shuleg muleg ch alga he he . Zugeer l ner davshigch namiin dargatigaa avahuulsan zurag ulguj ter ni tegeed tiim ch aihtar tom bishee . Surtalchilgaanii huudas ni ch nom sonin setguul shig bish erduu devtriin neg huudas hun unshihad amar engiin. Songuuliin shtab deer bainga hun jijuurlej sanal huselt ,lavlagaa buh shaardlagatai medeellig ugch baih jisheetei . Yag odoo bol end urnuj baigaa uil yavdal bol ene l bna. Endhiin humuust niitleg baidaggui um hed hed bna aa .Jishee ni hudlaa yaridaggui, asuudald setgeliin huurluur handdaggui, hund taalagdah gej huvisaj urchlugdduggui,meddeggui um aa meddeg um shig yaridaggui . Bid yadag bil ee ......