Canadad huuhed zaaval sudlah hicheeluud...

Manai bolovsroliin sitemiin neg hangaltgui zuil ni huuhdiig amidrald beltgeheesee iluu himich um uu matematikch bolgohgeed zutgeed baidagt baih um . End jishee ni duu gugjmiin hicheel , biyeiin tamir zaaval uzne tegeed deer ni huuhed yamar neg songon suraltsah hicheel avah yostoi tegehdee emch bolohiin tuld himiin songond oroh yostoi gedeg ch um uu tiim um er biahgui huuhed tuhain jildee yamar hicheeliig iluu sonirhoj uzeh huseltei bna tuuniigee songono. Jishee ni manai 2 huuhed neg ni guitariin hicheel nuguu ni dramiin hicheel avsan bi bur gaihaad ohinoosoo yagaad guitariin hicheel avch baigaa um gesen chin surguuli tugsuhuusuu umnu yamar neg hugjim togloj surah gesen um gedeg um .Manai huugiin huvid ter dram enee teree bol alsiin od shuu dee bi bas l gaihaad asuusan chin dramiin hicheel deer ni bodoj setgeh , uuriiguu busdad ilerhiileh, jujigleh, geed olon um dram gedeg utgaasaa iluuteigeer ugdug gene bi ch dotroo manai huu uuriiguu neelttei bolgoh tal deer dotroo ih boddog um bna gesen dugneltend hurlee. Gertee bol manai huu shig duutai shuutai sahilgagui hun baidaggui l um tegsen bagsh ni tanai huu ih duugui gesen gene ee eejid ni . Huuhed teheer yasan baih ni uurtuu dugnelt hiigeed busadtai haritsaj surah argand suraltsah gej iim shiidver gargajee. Daraagiin chuhal hicheel bol tehnologiin hicheel manaihaar bol amidrah uhaan geh um uu daa. Huuhed bur bag bolood yamar neg tusul bolovsruulaad tuuniigee angidaa taniltsuulj bas turshlagaa yarih yostoi ingehiin tuld bag dotroo ajlaa huviarlaad sedvee sudlahaas ehelj baigaa um neg tusul ni 1- 1.5 sariin hugatsaatai ene hoorond huuhduud niilj beltgene hoorondoo heleltsene er ni ih ur uguujtei um bna lee. Etsest ni end bainga shalgalt avch baih um hed honood ch ugdug um buu med medlegiin batatgaj bas shalgaj biaigaa helber ni. Tegehdee shalgaltiin ued zuvshuurdug zuil ni yag neg huudas ar uvurgui uurt heregtei gesen tomiyo bodoh argachlalaa bagtaaj bicheed tuuniigee ashiglaj boldog. Huuhdiig bultulzuuleed suulgaad baihgui huuhed temdeglesen zuilee ashiglana gertee beldsen ee sanana tegeed l shalgaltaa ugnu . Dun bolgon deer ni aav eej ni gariin usgee zurna yag deer uyeiin hariltsah devter gedeg shig. End neg chuhal zuil bol huuhed bolgonii dungiin uurt ni l medegdene uur hend ch medegdeh yosgui angidaa huuhduud biye biyenee tudiilen sain hed surch baigaag medehgui gesen ug. Ene ih chuhal shuu tehed manaid yadag bil ee muu OO iin nogoon teg gej ireed l angi dayar tunhaglaad huuhdiig tsaashid surah yamar ch itgelgui bolgodog . Bas neg ajiglasan zuil bol etseg ehiin hurliig ulirald neg udaa hiine tegehdee surguuliin zaaland buh bagsh suugaad ted nar deer aav eejuud ni oocherlood huuhdiinhee surlagiin talaar lavlaj bolno deer ni ontsgoilon uulzah shaardlagatai bagsh nariin tuhaid aav eejid ni surguulias ni uridchilaad zahia yavuuldag bolohoor ter bagshtai ni zaaval uulzah yostoi. Bagsh bolgon huuhed etseg eh 3 uulaa suuj baigaad hicheel ni yag yagaad oilgomjgui baigaa yamar berhsheel baigaag yariltsaad daraagiin ulirald haana haanaa yug anhaarah ve gedeg tal deer yariltsaj tohirno. Erunhiiduu bol manai surgaltiin sistemd ter bolgon ajiglagdaad baidaggui zuiluudiig bichlee. Manai endhiin sistemiin huvid dund surguulia tugsuud huuhed zaavalchgui yamar neg mergejliin kollejid surch tugsuh yostoi tuunii daraa deed surguulid oroh uguigee shiiddeg sonirhvol orj bolno ugui bol mergejleere ajilllaj bolno. Tegehdee kollejid sursan 2 jil ni deed surguuliinh ni 2 jild tootsogddog tul deed surguulid 2 jil l surna gesen ug tegeed tsaashaa master aa hamgaalaad urgeljluuleed yavj bolno. Erunhiiduu uuriinhuu amidraliig avaad yavchih ih bolomjtoi surangaa ajil hiij bolno. Hicheelees gaduurhi olon niitiin ajliin tuhaid gevel huuhed bur tuhain jildee sain duriin ajliig uuruu sanaachlagaaraa zaaval hiih yostoi. Jishee ni manai huuhed 15 tsag sain duriin ajiil hiih yosotoi tuuniigee hiih ajliig surguulias ni chigleliin gargaad ugchihnu . Jishee ni yamar neg uraldaan temtseenii ued shuugch hiih esvel nariin bichig hiih ni tsagaaraa tootsogdood unelegdeed yavah jisheenii. Ene ni huuhed sanachlagatai boloh olon niittei haritsaj surah zereg mash olon zuiliig ugdugt baigaa um . Manaih shig angi olon niitiin ajil geed gadaa hog tseverluuled baihgui esvel eldev turliin mungu huraagaad baihgui um bil ee . Mungu gesnees endhiin surguuli ch gesen ger bulees ni todorhoi hemjeenii mungu avdag tegehdee yalgaa ni jiliin ehend buh tootsoog gargaad ene hicheeliin jild ene mungiig tiim tiim umand zartsuulna geed . Medeej erguuleed huuhded ni uguujtei baidlaar zarstuulna shuu dee ternees bish angiin zasvar, surguulid beleg enee teree geed haduuraad yavchihdaggui l um bna lee. Ter ni ch amar . Duguilan , sportiin sektsiin tuhaid duurgiinhee yanz buriin duguilan sektsend burtguulj tulburuu tuluud yavah jisheenii... Manaid bol teheer duurgiin hemjeend uuniig delgeruuleh ni zugeer um shg baigaa um. Etsest ni ene bugdiig zuvhun angiin zohiion bauiguulaltaar hiigeed baidaggui huuhed buriig hoorond ni holij baidag ni bas ih avuushtai zuil shig sanagdlaa . lavlah zuil baival mail bicheerei. Ta buhend hereg bolj magadgui gej bodsondoo uuniig bichlee.