Galiin uvidas

Amraltiin udruuded manai end zun bolson um shig l dulaahan bas oroi ni uchirgui boroo orood saihan bailaa. Suuliin ued urnudiin ornuudad baigaliin gaihamshig hiigeed tum buman onisogo shig uzegdluudiig deed uhamsriin tuslamjtaigaar tailahiig oroldoh bolj. Ene ni hun gegeereh yavtsdaa uuriin biyend garch baigaa uurchlult ,erch huch nemegdej baigaa baidliig iluuteigeer ajiglah boljee. Medeej gegeereh gedeg utgiin hamgiin engiin tailal bol byasalgal. Tegeed ch suuliin ued humuus yanz buriin byasalgal sonirhoj hicheellej uuriin setgel sanaa bolood biye organizmiig eruuljuulehiig husdeg ni dadal boljee. Herev bid ene tuhai erthen medej yarij ehelsen bol hun gedeg amitnaas garah eldev aash avir bagasah ch baisan um bil uu hen medlee. Bid delhii ertunts deer aguu ih neelt ,buteeluud hiij sudalj irsen hirnee uursdiiguu tun baga sudaljee biye organizmaas gadna onisogo met orshig munhiin setgel, uur omog , taivshral geed herev sonirhoj sudlah um bol uursdiinhuu tuhai ih l sonin sonin um olj medej muhar susgeer shashin shutej bas uursdiinhuu esreg ersdeltei alham hiihgui l baih bsan daa. Unuu ued ene tuhai ih yarij sudalj baigaa bolohoor engiin bidend hurtel ene tuhai sonirhoh zavshaan oldoj baigaa um . Yamartaa ch hunii biye ni dahi erchim huchnii hurd ( Chakra ) , gerlen burhuul geed ter ch baitugai tehnikiin tuslamjtaigaar uuriin biynees yalgaran garch baigaa tuyag halisnaa buulgaj avch chadaj bna. Het nariin avianii tuslamjtaigaar suns gedeg zuiliig ilruulj bna. Ene tuhai tsuvral nevtruuleg hurtel hiideg bas muu sunsiig huudug bga hurtel bii boljee. Tegeheer bid yamar ch bsan engiin oilgoltuudiig medej avch bas tuunees herhen sergiileh tuhai unshij baihad iluudehgui um . Hunii biyeiin erchim huch bohirdson tohioldliin ehnii shinj temdeg bol hunii bodol bulingartah yavdal ajee. Herev tanii erchim huch bohirdson bol bodol sanaa chin tavgui bolj ,eldviin muu um tolgoid chin bodogdoj uurlaj utsaarlah chin shaltgaangui bolj irdeg ajee. Iim tohioldold hamgiin engiin arga bol galaar ariusah arga um bna . Ta zadgai galiin derged udaan suuj bodol sanaagaa tuvluruuleh um bol galiin erchim huch tanii biyen deh muu energiig soron avch tand erch huch ugdug bna. Herev zadgai galiin derged bainga baih bolomjgui tohioldold untahdaa 4 shirheg laa asaagaad untdag um bna . Hedii chinee ta galiin derged udaan suuna setgel sanaa chin uujirch erch hucheer tseneglegddeg bna. Manai uvug deedes gertee zadgai gal tuldeg bsan ni bas l ih uchirtai bsan bna shuu , ter ued gazar uhaad gal tulj boloh l bsan baih tegehdee tegeegui shuu dee tulga taviad galaa urduud untdag bsan baigaa um . Sayahan negen blog deerees energiin vampiriin tuhai unshij bsan um bna. Tuun deer energiin vampir olon yanz baidag tuhai , bid uursdiin erchim huchee yagaad terhuu vamppird soruuldag tuhai bichsen bsan um . Yag uuntei uayaldaatai negen zuil bol hun ongotsond nisehdee agaariin chichergeend orj uuriin erchim huchee aldaj irdeg bna yag ter ued buh humuusiin energiin suljee hoorondoo holildoj biye biyeniihee sain muu energiig hariltsan biye biyendee shingeej avdag ajee tiim bolohoor olon tsag ongotsoor nissenii daraa chuhal shiidver gargahgui baih , teevriin heregsel joloodohgui baihiig setgel sudlaachid anhaaruuldag ajee. Ene ued haluun dushind orj ornii tolgoin deeree laa asaagaad untahad tanii aldagdsan enrgi ergen nuhugduj bas tsevershij baidag bna. Hun oroi haluun dushind ugluu huiten dushind togtmol orj baih ni bas galiin negen adil energiin tsevershilt bolood nuhun tuljiltund ih nuluutei um bna . Galiin burhadiig deedlen shutej galaa tsever ariun bailgaj chadaj gemee ni bid galiin id shidiig biyeeree mederch bas eldev uvchin zovlongoos angijrah buren bololtsootoi . Tiim bolohoor ali boloh gertee laa asaaj baival heregtei um shig sanagdlaa. Galaar zuvhun energi tudiigui yanz buriin uvchin , setgel gutral zereg olom zuiliig anagaadag um bna . Galiin dul uuduu.